Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä Jape
#13950
Tuli viime viikolla tehtyä muutaman päivän mittainen visiitti Kööpenhaminaan, ja tässä hieman kuvia. Hirveästi oli kaupungista kerrottavaa, mutta nyt kun raahasin itseni näppiksen ääreen ja ryhdyin kirjottamaan, niin en keksikään enää mitään.

Sanotaan lyhyesti, että Köpis on niin tunnelmaltaan, arkkitehtuuriltaan kuin kaupunkirakenteeltaankin Pohjoismaiden pääkaupungeista ehdottomasti keskieurooppalaisin. Kaupungilla on viehättävä ja omaleimainen ilme, joka muodostuu punatiilestä, pieniruutuisista ikkunoista, kanavista ja polkupyörien paljoudesta. Melkein kaikkialla on Köpiksessä kaunista ja kaupunkimaista, mutta kaupunkikuva on loppupeleissä melko monotoninen.

No mutta ne kuvat...

Kuva
Näkymää HDR:nä huoneen ikkunasta alapuoleiselle kadulle. Muuta en jaksanut enää tehdä saapuessani pieneen hieman nuhjuiseen budjettihotellihuoneeseeni lähempänä puoltayötä seikkailtuani tahattomasti matkatavaroineen Vesterbron entisten punaisten lyhtyjen alueella, missä joka kadunkulmassa tuntui olevan ryhmä epämääräisiä huppupäitä.


Kuva


Kuva


Kuva
Tällaiset vanhat julkisivurivit ovat pyörien ohella Köpiksen tavaramerkki.


Kuva
Tällaisia idyllisiä sivukatuja tuntui olevan enemmän kuin laki sallii.


Kuva
Köpisläisittäin hyvin tyypillinen julkisivurivi Österbon kaupunginosassa, Google mapsista silmämääräisesti arvioiden viiden kilometrin päässä ydinkeskustasta. Taustalla S-juna hidastaa pysähtyäkseen viereiselle Nordhavnin asemalle.

Kuva
Lisää tyypillisiä julkisivuja. Tämän tapaiset 1900-luvun alun kauniit ja jämäkät umpikorttelit muodostavat leijonanosan koko valtavan kantakaupungin rakennuskannasta, mikä luo kaupungille todella yhtenäisen yleisilmeen. Tiiviistä 1900-luvun alun korttelikaupunkirakentamisesta pitävänä olin jonkin aikaa täysin hurmioissani, mutta jossain vaiheessa jopa ne alkoivat maistua puulta kun ei oikein mitään muuta tuntunut koko kaupungissa tulevan vastaan. Kuin Helsingissä Etu-Töölö jatkuisi Herttoniemeen, Oulunkylään ja Pitäjänmäkeen asti.


Kuva


Kuva
Metroaseman (en edes muista minkä, kaikki nekin olivat hyvin samanlaisia) liukuportaat. Ensivaikutelmani uudesta VAL-kevytautomaattimetrosta ei ollut kovin hyvä - astuttuani täpötäydeltä asemalaiturilta täpötäyteen junaan kuuluikin kajareista virallinen mongerrus, joka ilmeisesti kehotti koko ihmismassaa poistumaan junasta. Selvittyäni toiseen junaan päättikin se muutaman pysäkin päästä vaihtaa suuntaa kesken linjan. Koko liikenne vaikutti olevan sekaisin, ja samantapainen kuulutus, josta sain selvää ainoastaan sanat "teknisk problem", toistui useita kertoja ihmisten näyttäessä turhautuneilta. Onneksi ei ollut kiire mihinkään.

Kuitenkin tämän jälkeen ajoin toistakymmentä kertaa metrolla, ja huonon ensivaikutelman jälkeen automaatti tuntui toimivan kuin unelma. Kadun pinnalta oli nopea ja vaivaton kulku asemalaiturille, josta junia vilisi iltamyöhäänkin muutaman minuutin vuorovälillä. Ihmisillä ei tuntunut olevan tarvetta änkeä sulkeutuvien ovien väliin, kun seuraava juna joka tapauksessa tulee niin pian.

Muuten Köpiksen julkisesta liikenteestä on sanottava, että se oli odottamaani huonompaa. Vaikka metro ja S-junat sinällään toimivatkin mitä parhaiten, on huomattavan suuri osa kantakaupunkiakin edelleenkin niiden ulottumattomissa, mikä pakottaa kävelemään. Uuudelle kantakaupungin eri osia yhdistävälle rengaslinjalle on tarvetta, enkä pitäisi raitioteiden palauttamistakaan lainkaan huonona ideana.


Kuva


Kuva
Pyörien suosio Kööpenhaminassa on valtava, väittäisin että Amsterdamin tasoa. Pyöräilijöille oli kävelyteistä selvästi erotetut, autokaistojen levyiset tiet, jopa omat liikennevalot. Leveämpien katujen risteyksissä oli yleensä suunnilleen tällainen määrä pyöräilijöitä odottelemassa vihreää valoa.


Kuva


Kuva
Nyhavn vetää kuvauskohteena laimeudessaan vertoja Tuomiokirkolle. Mutta pakko siitä oli tämä HDR-yhdistelmä ottaa kun niin pirun kauniilta siinä illan hämärtyessä näytti.


Kuva


Kuva
Nörrebron boheemikaupunginosassa oli elämän makua. Hedelmiä, ulkomaisia elintarvikkeitä ja ties mitä käytettyä rojua myyvät kaupat levisivät rakennuksista ulos vilkkaalle kadulle niin, että paikoin katu muistutti enemmänkin kirpputoria. Nörrebro oli kuin jonkinlainen värikäs keski-eurooppalaisversio Kalliosta.


Kuva
En nähnyt montaa kllinistä ketjuruokakauppaa tai ketjuravintolaa, mutta kaupunginosa oli pullollaan maahanmuuttajien ylläpitämiä ruokakauppoja kadulla seisovine hedelmälaareineen, sekä tietenkin shawarma-kebabeerioita. Mainittakoon, että tätä kuvaa ottaessani hyvin oudon oloinen kaveri tuli koiransa kanssa tyrkyttämään minulle jotain lehteä päästäen suustaan suorastaan pelottavan kuuloista valitusvirttä.


Kuva


Kuva
Tyhjä tontti osoitteessa Jagtvej 69, muutama lehtiä seurannut varmaan tietääkin paikasta jotain enemmän. Seinässä lukeva lupaus on sikälikin näyttänyt pitävän, että juuri lähtöpäiväkseni oli odotettavissa levottomuuksia. Sivullisten autojen polttelua en suvaitse, mutta täytyy sanoa, että ymmärrän nuorten turhautumisen kaupungin päätökseen myydä vuosikymmeniä nuorten käytössä ollut vaihtoehtokulttuurien keskittymä.


Kuva
Jagtvejtä jatkaen pääsee Frederiksbergin kaupunginosaan (tai tarkalleen ottaen Köpiksen sisälle jääneeseen kaupunkiin), joka on Nörrebrota huomattavasti porvarillisemman oloinen, ei tosin ollenkaan vähempää ruuhkaisempi.


Kuva
Nörreportin S-juna-asema. Laituri tuntui päivänajasta riippumatta olevan aina täpötäysi. Ja junia tuli ja meni metromaisen tiheästi.


Kuva
Hotellin ikkunasta iltapäivällä.


Kuva


Kuva


Kuva
Hovedbanegården, päärautatieasema.


Kuva


Kuva
Christianshavn illan hämärtyessä. Huomasin vasta jälkikäteen, että lähettyvillä oli Christianian vapaakaupunginosa, jossa en tajunnut käydä. Harmittaa kun se saattaa lähitulevaisuudessa kokea Ungdomshusetin kohtalon.


Kuva


Kuva
Eräältä pieneltä ja hiljaiselta sivukadulta löytyi tällainen idyllinen näkymä. Saa sanoa jos ei photoshoppaus onnistunut.


Kuva


Kuva


Kuva
Sateisena lähtöaamuna hotellin läheltä.

Sen pituinen se.

:thin:
Avatar
tekijänä grendy
#13951
Hienoja kuvia ei voi muuta sanoo! Ja mustavalkokuvan photoshoppauksessa ei mitään valittamista, päin vastoin :)
tekijänä Ozie
#13954
Joo hienoja kuvia, eipä oo tuollakaan tullu moniin vuosiin oltua. Kiitän.
Avatar
tekijänä 16valve
#13980
Hieno kuvasarja. Jotenkin sitä joskus kaipaa Suomeenkin noita vanhoja korkeaharjakattoisia taloja. Täältä kun ei löydy yhtäkään vanhan ajan isoa hansakaupunkia.
Avatar
tekijänä Kantti
#34336
Japen hieno kuvasarja jo sinänsä ansaitsee noston. Itse piipahdin Kööpenhaminassa syyskuussa, ja kuvia kaupungista tässä.


Raatihuone
Kuva
Kööpenhaminan keskus on Raatihuoneentori. Etualalla tolppa joka kertoo etäisyyden paikkaan nimelta Holbæk - en tiedä missä se on. Takana Raatihuone

Kuva

Kuva
Kööpenhaminan keskustassa on runsaasti suihkupatsaita, tässä Raatihuoneentorilla oleva sellainen. En tiedä nimeä enkä tekijää.

Kuva

Kuva
Kööpenhaminan perustajan, piispa Absalomin kullattu patsas Raatihuoneen seinällä

Kuva
Ylhäällä patsaiden välissä Kööpenhaminan symboli (niin luulen), kolme tornia

Kuva
Raatihuone on osin avoinna matkailijoille

Kuva
eteisestä avautuu ovi suureen saliin

Kuva

Kuva

Kuva
Eräs upeista, hienostuneista porraskäytävistä

Kuva
Palace Hotel , luultavasti kallis.

Kuva


Ströge
Kööpenhaminan maineikkaalla - euroopan pisimmällä - kävelykadulla Strögeilla liikkui paljon ihmisiä, matkailijoita oli yllättävän runsaasti Köpiksessä lomakauden jo oikeastaan jäätyä taakse.
Muutamia kuvia Strögetin tuntumasta.
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Rakennusten sisäpihoja oli otettu kävelykadun osaksi, johtamaan kulkua sivukaduilta Strögetille

Kuva

Kuva

Kuva
Amagertorv. Portaiden alapäästä löytyi vessat. Muutenkin tori oli "olohuonemainen" siististi, kivimosaiikilla verhoiltu.

Kuva
Gammeltorv. Tästäkään suihkupatsaasta en löytänyt tietoja.

Jatkoa Köpiksestä myöhemmin.
Avatar
tekijänä Kantti
#34377
Kööpenhaminan Kuninkaallisen kirjaston uudis-osa

Kirjasto on pohjoismaiden suurin. Kirjaston uusi osa ei ole aivan uusi, rakennettu 1999. Arkkitehtitoimisto Schmidt/Hammer/Lassen. Kirjasto tunnetaan nimellä Black Diamond, joka kuvastaa sen hahmoa hyvin.

Kuva
Katu halkaisee kirjaston, kadun ylitse johtaa kolme sillaketta. Punatiilinen rakennus vasemmalla on kirjaston vanha perus-osa. Kirjasto on alkujaan avattu 1793, onko näkyvissä oleva vanhempi osa rakennettu silloin, sitä en tiedä.

Kuva
Kummallakin puolella katua on kirjaston edustalla matala, noin 5 cm syvä lankkupohjainen allas josta kohoaa matalia vesipatsaita

Kuva
Kirjaston halkaisevan kadun varrella, seinustalla, näkyy miten Kööpenhaminassa liikutaan. Täynnä polkupyöriä..

Kuva
Kirjaston edustalla on kanavaristeys, oikealla puolella on vanhaa tiilirakennuskantaa ja vasemmalla puolella uutta designia

Kuva
Kanavanpuoleinen julkisivu. Kahdeksankerroksisen rakennuksen halkaisee lasiseinäinen atrium osa. Rakennus on iso.

Kuva
rakennuksen kuilumaisen atrium-osan seinät aaltoilevat molemmin puolin. Toiseen kerrokseen johtaa rullamatto, rullien välissä kuningatarpatsas(?) Yläpuolisella sillakkeella oleva bändikama oli käytössä tulevana viikonloppuna Black Diamondissa pidettävien opiskelijabileiden vuoksi, jonne sittemmin näytti vaeltavan koko Köpiksen opiskelijanuoriso.

Kuva
Rakennuksen korkuisesta lasiseinästä näkee suoraan kanavien risteyskohtaan, oikealla vanhaa, vasemmalla uutta

Kuva
katuhalkio vastakkaisesta suunnasta

Kuva
Hieno rakennus!

Kuva
Vielä kuva Kööpenhaminan arvokkaan vanhan kirjaston pihalta.

Muutama Strögetin kadunvarsiin liittyvä kuva vielä
Kuva

Kuva

Kuva
Ströget päättyy Kongens Nytorv'ille. Usein valaisinpylväissä, ja muuallakin, näkee tämä Kööpenhaminan symbolin

Kuva
Kuvassa näkyvä, tyylitelty ja Kööpenhaminan henkeen sopiva penkki, oli yleinen monissa paikoissa. Taustalla Christian V:n ratsastajapatsas


Pari kuvaa Kööpenhaminan täydennysrakentamisesta

Kuva
Hyvin kiinnostava kiila! Moderni terassimainen ratkaisu johon harmaa väri istuu hyvin

Kuva
Tuo ylin kerros olisi kiva!

Kuva
Vanhojen tiilirakennusten keskelle tehty hyvin avoin korttitalomainen pieni lasikaappi, joka sopii hienosti ympäristöönsä!

Jatkoa myöhemmin.
Viimeksi muokannut Kantti, 24.11.10 11:20. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä Chae-chu
#34381
Tuollaista täydennysrakentamista Helsinkiin pitäisi saada. WOW!
Avatar
tekijänä Chae-chu
#34384
Köpis on kyllä ylivoimaisesti omia lempikaupunkejani Pohjois-Euroopassa (tietysti Suur-Metropolin jälkeen), jotenkin siellä on sopivasti sellaista mukavaa 6-kerroksista tasaista umpikorttelimassaa ja siellä täällä korkeampia taloja. Ja ne pyörätiet <3. Miinuksena vain sellaisen helsingin ratikan tapaisen kulkuneuvon puuttuminen, sillä vaikka sporat ovat stadissa hitaita, ovat ne juuri sopivia turisteille kun kerkeää vähän katsellakin maisemia jne.
tekijänä Valdéz
#34390
Aivan mahtava kirjastorakennus! Ja tuollaista täydennysrakentamista pitäisi saada mihin tahansa suureen suomalaiseen kaupunkiin, eikä pelkästään Helsinkiin. Mutta kuten Klazu sanoi, tuollainenhan erottuu muista rakennuksista. Eikä sellainen käy.

Kööpenhamina alkaa kiehtomaan todenteolla. Se näyttää olevan Tukholman lisäksi kaupunki, jota voi tosiaan verrata Keski-Euroopan kaupunkeihin. Ennakkoluulotonta arkkitehtuuria, todellisia kaupunkimaisia elementtejä sekä tiloja tms. Minä tykkään!
tekijänä anttij
#34396
Suosittelen kyllä Kööpenhaminassa pyörän vuokrausta. Pyörätiet ovat aivan loistavassa kunnossa ja pyörällä pääsee todella helposti liikkumaan. Itseasiassa Helsingissä on yli 2 kertaa enemmän pyörätietä, tosin laatu on 10 kertaa huonompaa. Ehkä tästä syystä Kööpenhamissa tehdään melkein puolet työmatkoista pyörällä, Helsingissä 10%.

Köpiksestä kannattaa harkita myös Malmön puolella käymistä, vaikka samalla valuutalla ei enää pärjääkään!