Teimme neljän päivän mittaisen varaslähdön kesään reilaamalla saksankielisessä Euroopassa ja Munchen oli yksi pakollinen kohde. Kaupunki ylitti ennakko-odotukset heittämällä. Ennakkotietoa oli varsin vähän, joten odotin lähinnä keskivertoa hieman isompaa saksalaista kaupunkia, jossa on tyypillinen Hauptbahnhof, vanhoja kirkkoja, 1900-luvun alun kortteleita ja raitiovaunuja. Periltä löytyikin sitten todellinen vanha suurkaupunki, jossa olisi ollut nähtävää moneksi päiväksi.
Visiitti jäi niin harmillisen lyhyeksi, että jäi suorastaan hinkuva tarve palata kaupunkiin paremmalla ajalla paitsi palloilun, myös valokuvauksen merkeissä. Saavuimme Hbf:le yhdeksän pintaan illalla ja ensimmäiset pari tuntia menivät halvan majapaikan löytämisessä. Sen jälkeen seurasi palloilua noin yhteen asti U- ja S-bahneilla Yliopiston paikkeille. Seuraavana aamuna ennen Kölnin junan lähtöä mentiin vielä Lehelin kautta Englischer Gartenin puistossa käymään.
Sain otettua ohimennen vain muutaman kuvan, joita yritän tässä tukea teksteillä. Illalla kaupunki oli vaikuttava, mutta muutamassa kuvailuyrityksessä oli alistuttava parkkimittareiden tarjontaan ennen kuin reissukaverit piti juosta kiinni. Katujen nimet on jäljennetty Google mapsista.
Kaupunkikuvaan oli jäänyt Baijerin itsenäisen kuningaskunnan ajoilta paljon pääkaupunkimaisuutta ja mahtipontisuutta, jollaista ei seutukeskuksista löydy. Mainittakoon esimerkiksi yliopiston päärakennus ja keskustasta erkanevat leveät, majesteettiset bulevardit. Jos historian kiemurat olisivat menneet hieman toisella tavalla, saattaisi Munchen ollakin yksi Euroopan major-pääkaupunki. Nykyiselläänkin laskisin sen ehdottomasti samaan mielivaltaiseen kategoriaan kuin vaikkapa Wienin ja Prahan, enkä Kölnin tai Frankfurtin vertaiseksi.
Viitaten Iggyn huomioihin (kirkko)arkkitehtuurin ”epäsaksalaisuudesta” joudun lisäämään, että se päti mielestäni paljon muuhunkin. Baijerin katolinen historia näytti vaikuttaneet ihmisten tapakulttuuriinkin – Vaikkapa Berliiniin verrattuna ihmiset vaikuttivat ”etelä-eurooppalaisen” puheliailta. Esimerkiksi hotellimme hipahtava respamies oli varsinainen moottoriturpa, joka näytti hieman turhautuvan kun pohjoiseurooppalaiset eivät väsyneinä löytäneet sanatulvasta sopivaa rakoa keskeyttää (paikallisessa puhekulttuurissa kuulemma päälle puhuminen katsotaan kohteliaisuudeksi, merkiksi siitä, että toista kiinnostaa).
Otantani on tietysti lyhyen piipahduksen pohjalta hyvin satunnainen, mutta tällainen vaikutelma jäi. Toisaalta, sana ”epäsaksalainen” on sikäli ehkä väärä, että suomen kielen sanat ”Saksa” tai ”saksalainen” viittaavat kaiketi (korjatkaa, jos olen väärässä) Itämeren rannan ”sakseihin”.
Schilerstrassen valomainosjuhlaa. Päärautatieasemalta lähtevä, hieman rosoisenkirjava katu oli pullollaan strippiluolia ja hotelleja (joista, ihme kyllä, yksikään ei ollut kovin halpa).
Landwehrstrasse, mistä kohtuuhintainen majapaikka viimein löytyi. Kadun päässä loistaa Theresienwiesen nätisti ornamentoitu kirkko, jonka muutkin Munchenissä käyneet ovat huomanneet. Mun silmät bongasivat myös katujen yllä riippuvat valaisimet, jollaisia ei muissa Saksan kaupungeissa näkynyt, Itävallassa kylläkin.
U-bahn Marienplatz. Täällä vaikutuin puolen yön aikaan vallitsevasta rehevän eloisasta, hilpeästä ja suurkaupungin ”vibestä” (tämä räpsy ei tee sille oikeutta). Ihmiset pitivät avoimesti ja äänekkäästi hauskaa, eikä ketään haitannut. Laiturit olivat vielä puolen yhden maissa niin tupaten täysiä, etteivät kaikki halukkaat edes mahtuneet S-bahniin sisälle. Seuraava tuli kolmessa minuutissa.
Katukuvaa lähellä Yliopiston metroasemaa - Kaubachstrasse. Vasemmassa reunassa näkyy, miten uudemmat talot on suunniteltu vanhaa kunnioittaen. Alueella oli joitain mukavan näköisiä baareja, joita hotellin hipahtava respamies oli suositellut – ne olivat kuitenkin niin täysiä, ettei sisään tehnyt mieli lähteä änkemään. Söimme kelpoiset pizzat pizzeriassa, joka oli kuulemma kaupungin paras.
Alstadtin siluettia Englischer Gartenin puistosta aamupäivällä. Tämä puisto pääsisi varmasti oikeuksiinsa kesällä jos nuo mitkä lie myyränkolot siivottaisiin pois.