Taloforum.fi

[grendy]

Käytiin Ratinassa vähän kuvailemassa ja tätä oon jo pidemmän aikaa ihmetellyt... Eli kun Ratinan talot on paikallaan muurattuja, mutta oon ihmetellyt jo pidemmän aikaa kun Skanska rakentaa uutta taloa parasta aikaa ja sinne nosteltiin (talon toiselle puolelle) kuitenkin valmiita punatiilielementtejä että wtf, ja nyt oli pakko ottaa yhdestä hauskasta kohtaa kuva että mitähän ne meinaa oikein tehdä? Kattokaa nyt, erottaako missä kohtaa on valmis elementti ja missä muurattua tiiltä?!

En tiedä tuleeko tohon joku parveke/terassi-systeemi jolloin toi ehkä katois vähän tosta näkyvistä, mutta jos se tosiaan on noin vaan valmis niin huhhuh tulee kyllä oleen hieno ratkaisu. Varmaan tulee ylpee olo asua tossa kämpässä kun on ainoita valmiita elementtejä just sen kämpän kohdalla

Onko muilla tietoa että tehdäänkö noin useamminkin koska itelle ei ainakaan oo sattunut silmiin? Enkä huomannut Skanskan vastaavassa toisessa talossakaan mitään tollasta viritystä... Hartelan ja YIT:n talot samalla alueella on ihan oikeasti muurattu kokonaan on the site eikä vain osittain.

[Purkki^]

Hehe aika oudon näköinen ratkaisu. Itse olen kuitenkin melko varma, että tuohon tulee terassi/parveke ja tuo sauma jää piiloon.

[grendy]

Lasitettu parveke siihen tulee, oli pakko esitteestä oikein tarkistaa. Mutta kuitenkin vähän perseestä tollanen ratkaisu imho

[Purkki^]

Tulikin mieleen, että mitä eroja on paikallaan muuratulla talolla ja tiilielementeistä rakennetulla? Itsellä tulee mieleen ainakin saumat eli lopputulos on vähän tyylikkäämpi ja kestävämpi, mutta onko muuta? Eikös seinän paksuus ole kuitenkin sama? Vai onko niin, että paikallaan muuratun seinä on pelkkää tiiltä kun taas elementissä vain pintakerrons on tiiltä?

[grendy]

Tulikin mieleen, että mitä eroja on paikallaan muuratulla talolla ja tiilielementeistä rakennetulla? Itsellä tulee mieleen ainakin saumat eli lopputulos on vähän tyylikkäämpi ja kestävämpi, mutta onko muuta? Eikös seinän paksuus ole kuitenkin sama? Vai onko niin, että paikallaan muuratun seinä on pelkkää tiiltä kun taas elementissä vain pintakerrons on tiiltä?

Nykyään taidetaan tosi harva kerrostalo valaa kokonaan tiilestä, eli Ratinassakin toi tarkoittaa että harmaiden elementtien päälle valetaan julkisivu tiilestä paikanpäällä. Lopputuloksen paksuudesta en tiedä? Ainakin elementeissä tiilet ovat vain "koristeena" eli ne ei oo tiilen paksusia kun taas oikeasti valetut tiilet tietty on. Eli jos se pohjaelementti siellä alla on molemmissa sama niin sitten seinätkin on paksummat paikallaan valetuissa. Kertokaa taas viisaammat .. Tyylikkäämpi se lopputulos on ainakin se on fakta!

[Purkki^]

Itse asun tiilielementtitalossa ja piti nyt ihan tarkistaa ikkunan ulkokarmista, että kyllä siiinä on yksi kerros ihan kokonaista tiiltä. Varmasti on myös noita "koriste" tiilielementtejäkin jossain.

[Janne_H]

Elementit voivat myös olla osa arkkitehtuuria

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s ... ,,0,-12.13

[ultrix]

Koskahan viimeksi olisi rakennettu täystiilitalo, taitaa jo jugendtalot olla sisältä betonirakenteita (+ välipohjat olkisäkkejä, palaa näköjään komeasti).

Tuosta Lepuskin talosta en oikein osaa olla mitään mieltä. Säväyttävä, mutta levoton. Toimii ark.-lehden kannessa, mutta en haluaisi naapurikseni. Propsit ennakkoluulottomuudesta, vaikka diggaan enemmän Leppävaaran vanhasta osasta, ahhh postmoderni muotokieli ja päräyttävän rehelliset punatiilielementit!

[Jussi]

Koskahan viimeksi olisi rakennettu täystiilitalo, taitaa jo jugendtalot olla sisältä betonirakenteita (+ välipohjat olkisäkkejä, palaa näköjään komeasti).

Kylhän noita täystiilitalojakin rakennetaan, muttei enää sillätavalla kuin jugend aikana.

Nykyinen muurattu seinä koostuu muuratuista sisäkuoresta ja ulkokuoresta, joiden tuulettuvassa välitilassa on lämmöneristys. Ulkokuori pysyy pystyssä muuraussiteiden avulla ja on paksuudeltaan sen 130 mm.

Jossain commercessa on 600-800mm paksu muurattu kuori (eri paksuinen eri kohdista) ja lähes metrin paksuiset välipohjat joissa oljen lisäksi on melkein mitä tahansa rakennustyömaalla ollutta tavaraa.

U-arvoilla nykyinen rakennustapa toki hakkaa jugendit kirkkaasti, mutta muuten massiivitiirakenne on aivan ylivoimainen mm. olemattoman pakkasrasituksen (miettikää itse mistä johtuu) takia - massiiviseinässä huonolaatuisetkin tiilet, laastit ja rappaukset kestävät aikaa paremmin kuin huippulaatuiset materiaalit nykyisenkaltaisessa seinässä. Massiivirakenne ei myöskään tarvitse liikuntasaumoja jne.

[Jussi]

Täytyy lisätä edelliseen että tottakai kantava sisäseinä on yleisemmin betonia ja miksipä ei olisi, onhan se paljon fiksumpi rakennusmateriaali siihen (kehittäkää joku sellainen muurausrobotti joka oikeasti toimii työmaa-oloissa niin ehkä tämäkin muuttuu)

Tiilipäällysteinen julkisivuelementti voittaa kestävyydessä muuten minkä tahansa normaalin betonielementin. Kun betoni valetaan tiilikerroksen päälle imaisee kuiva tiili betonipinnasta kosteuden pois ja vesisementtisuhde ja betonin rakenne rajapinnan läheisyydessä on sitä luokkaa ettei karppis läpäise sitä käytännössä ikinä.

Toisaalta pirun rumia ne kyllä ovat Tuskin se ihmeitä vaatisi tehdä noista elementeistä ja rakennuksista edes siedettävän näköisiä..

[satama]

Massiivirakenne ei myöskään tarvitse liikuntasaumoja jne.

Aah, no niimpä tietysti. Tunnen taas itseni ihan idiootiksi, vaikka ei osannut yksi kaverikaan kyllä vastata tuohon mitään. Oon pidemmän aikaa miettinyt miksi uusissa rakennuksissa on nuo lämpölaajenemissaumat ja vanhoissa ei.

[Kantti]

Laitan urbaanikuvaketjun keskustelun talojen seinien kestävyydestä tänne, jos asiasta käydään enemmänkin mielipiteenvaihtoa!

Jos puhutaan Turun läänin virastotalon kupariseinistä, en usko kuparin menneen vaihtoon siksi että olisi kulunut, tai puhki menossa. Kupari kestää kyllä nykyistä kaupunki-ilmastoa erinomaisesti. Keskuslämmityksen muututtua kaukolämmöksi ja keskuslämmityskattiloiden kylmettyä kaupungissa. Lämmitysöljystä ilmaan päässyt rikki on poistunut eroosioimasta rakenteita, erityisesti galvanoidusta pellistä tehtyjä peltikattoja, ja siten tavallinen peltikin kestää kaupungissa jo pitkään ruostumatta.
Miksi virastotalon seinät menevät uusiksi? Omalla kohdalla tämä on arvaamista muutaman vaihtoehdon välillä. Eräs arvaus on se, että kuparilevyjen saumoista on alkanut vuotaa sadevesi rakenteisiin siksi laajasti, että on katsottu viisaammaksi tehdä face lift koko talolle, ennen kuin lähteä korjailemaan postimerkkimäisesti tämän tästä eri paikkoja seinissä. Toinen arvaus on että rakennuksen synkeähkö ilme on haluttu muuttaa ja uudet kuparit on käsitelty siten etteivät ne muutu ajan kuluessa samalla tavalla kuin aikaisemmat pellit, jotka asennettaessa olivat kirkkaan kiiltävän puhtaan suojaamattoman kuparin väriset. Siten myös menivät mustiksi. Nyt asennettavat pellit eivät ole käsittelemättömiä vaan niille on tehty jo jotakin jonka vuoksi ne ovat himmeitä. Ehkä pysyvät sellaisina? Toivotaan ainakin! Ehkä syynä ovat nämä molemmat arvaamani vaihtoehdot? Ehkä jokin aivan muu.

^ Tämä on vähän kuin Finlandiatalon kanssa. Näiden julkisivujen kanssa lyödään päätä seinään, koska talon suunnitellut nero on keksinyt käyttää lyhytkatseisia materiaaleja.

Ei maalatut ja rapatut julkisivutkaan 40 vuotta ilman uusintaa pärjää. Ainoastaan graniitti, kivi, tiili ja betoni kestävät suhteellisen hyvin ilman hoitoa (jos rakenteissa ei ole kosteusvaurioita).

Finlandia talossa - kuten Turussa KOP-kolmiossakin - italialainen travertiini on ollut ongelmallinen sen värjäännyttyä ja vääntyillessä ikäännyttyään. Finlandia talossa Aallon perintöä vaaliva taho ei tainnut jättää muuta vaihtoehtoa talon seinäpinnalle kuin korvata se uudella travertiinilla, josta tiedetään sen menevän noin 30 vuodessa samaan kuntoon - eli vaihtoon! Paljon peistä taitettiin muunlaisen, saman näköisen mutta kestävämmän pinnan löytämiseksi travertiinin korvaajaksi, asiasta ei kuitenkaan päästy ratkaisuun. Kallis remppa ainakin Finlandia talon osalta on odotettavissa ehkä 30 vuoden kuluttua. Sama taitaa olla tilanne KOP-kolmion kohdalla Turussa.

Mikään ei kuitenkaan kestä ellei siitä huolehdita, olipa kiveä tai puuta! No kivi kestää jos muuraukset kestää.

[satama]

No joo, ettei tuo mun kommentti irtoa asiayhteydestä niille jotka eivät lue sitä toista keskustelua niin komppasin siis bitteriä kuparilevyjulkisivuista enkä travertiinista joka on jo huomattavasti eri hintaluokkaa materiaalina.

[Jary]

Tässä mielestäni oikein onnistunut ratkaisu Hämeenlinnasta vanhan verkatehtaan osalta, jossa silmä lepää. Eivätkä varmasti ole tulleet maksamaan paljoa, siis noi kuvassa näkyvät levyt tarkoitan. Eli, pieni yksinkertainen ratkaisu, jolla erittäin suuri merkitys.

Mukavaa kesän jatkoa ...

[ÄmJii]

Olen samaa mieltä, että toimii tuossa ja muutenkin kyllä erittäin hyvännäköinen rakennus. Se vaan täytyy sanoa, että värikkäät lasit eivät läheskään aina ole toimiva ratkaisu, usein rumentavat rakennusta. Siinä mielessä en ole edes varma onko tuo yksinkertainen ratkaisu, että vaatii nimittäin taitoa saada toimimaan oikein.