Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä Kantti
#29563
Kiitettävää tutkijamieltä niin Jarilla kuin satamallakin!

Pakko muuten todeta miten kätevä tämä street wiew on juuri kaupunkinäkymien ja tilanteiden havainnollistamisessa. Nämä tässäkin olleet jutut olisivat ymmärrettävyydeltään olleet vain varjo siitä mitä ne ovat nyt, koska jokainen voi nähdä asian streetistä!
Itse en jaksanut kovin pitkään kilikkailla Turun katunäkymiä. Pääosan jalkakäytäväpyöräilijöistä muodostavat arviolta 15 - 30 ikävuoden haarukaan osuvat polkijat. Kyse on siis ryhmästä jolla on kaikki aistit oletettavasti äärimmäisen skarpissa kuosissa, ei ole voiman puutetta eikä reaktion hitautta, kroppakin on lähes kaikilla pituus/painosuhdevertailussa oikein hyvä, mutta jalkakäytävällä pyöräily on originellimpaa ja kuvastaa erilaisuutta, vain massat ajavat pyörällä sääntöjen mukaan. Taiteilija, artisti ja luova ihminen ei sellaiseen taivu. ;) Sattumoisin tämä Turussa jalkakäytävällä streetissä pongaamani pyöräilijä oli nuori söötti nainen :)
Avatar
tekijänä Iggy.P
#29707
Jari kirjoitti:Torikatu on muuten tuossa kohdin suunniteltu typerästi, sillä katua pitkin ajava bussi joutuu aina väistämään Pokkitörmältä Oikokatua pitkin tulevaa toista autoa, koska molemmin puolin katua on ~5m leveät jalkakäytävät/pyörätiet.
On aika harvinaista että Oulun keskustassa olisi liikaa tilaa kevyelle liikenteelle. Kuljin keskustan alueella pienen kierroksen kameran kanssa tutkimassa millaiselta keskusta näyttää pyöräilijän näkökulmasta hiljaiseen aikaan.

Kuten tunnettua, Oulun keskustassa on hyvin vähän erillisiä pyöräkaistoja, vaikka kaupunki markkinoi itseään Suomen johtavana pyöräilykaupunkina. Uskon itse, että pyöräilijöille olisi helposti järjestettävissä ratkaisevasti paremmat olosuhteet pienellä vaivalla - merkitsemällä erilliset kaistat selvästi ajorataan.

Aluksi muutama kuva maailmalta. Näinhän ne kaistat on tunnetuissa pyöräilykaupungeissa usein merkitty.

Kuva

Kuva


Tällaista kaipaisin tännekin. Jos jokin asia ei toimi, niin syyllinen voi ehkä olla muuallakin kuin "tyhmissä" ihmisissä, joita syyllistetään normaalisti kaikesta.

Kuva


Tämä kuva havainnollistaa hyvin kuinka paljon eri liikennevälineillä liikkuvat ihmiset tarvitsevat katutilaa. Kuinka paljon autoilijoita on (esimerkiksi liike-elämän näkökulmasta) tarpeen suosia, että potentiaalisia asiakkaita saadaan kaupunkiin riittävästi?
Kuva


Sitten kuvia Oulun keskustasta. Miksi täällä ei pyöräkaistoihin ole panostettu samoin, vaikka tämäkin on (olevinaan) pyöräilykaupunki?


Tyypillinen keskustanäkymä Rautatienkadulta. Pyöräilijän kannalta ei niitä helpoimpia paikkoja arkena - ruuhka-aikaan näille paikkeille muodostuu pitkät autojonot. Jalkakäytävällä ei saa aikuinen ajaa.
Kuva


Asemakatu. Autoliikenteen kannalta hiljaisempi sivukatu. Silti suurin osa kadusta on varattu autoille. Kevyenliikenteenkaistojen levennys ei olisi pahitteeksi. Kadun varrella on useita kapakoita, joten ihmisiä liikkuu tässä toisinaan aika paljonkin.
Kuva


Hallituskatu, yksi keskeisimpiä ostoskatuja Oulussa. Kadun molemmat puolet ovat täynnä pikkuliikkeitä. Ei ole vaikeaa havaita mitä liikkumismuotoa pidetään ensisijaisena. Hankala paikka arkena pyöräilijän kannalta.
Kuva


Sitten muutama kuva ilman esittelyä. Vaikea kuvitella eikö näille osuuksille voisi helposti järjestää pyöräkaistoja, jos vain halua olisi.

Kuva


Kuva


Kuva


Kuva


Kuva



Kuva


Kirkkokatua. Kuten vasemmalla näkyvä liikennemerkki kertoo, kevyenliikenteen väylä on merkitty pyöräilijöille. Osuus on vain autoliikenteen kannlta sen verran hiljainen, ettei olisi ollut suurta ongelmaa ottaa tarvittavaa lisätilaa autoilta.
Kuva



Torikatu. Vasen kevyenliikenteenväylä on merkitty pyöräilijöille. Jotenkin vaan mieleeni tulee että tässä on toteutettu kaupunkipyöräilyn "risupaketti"... ei enempää eikä vähemmästä väliä... vähempi voisi ollakin ainoastaan se, että ottaisi tuon merkin tuosta pois - mikään ei todellisuudessa muuttuisi.
Kuva


Melkoisen leveä autoväylä tässäkin ilman erillistä pyöräkaistaa.
Kuva


Alla uusinta keskustasuunnittelua: parkkipaikka keskellä kaupunkia. Keskeisenä ostosalueena toimivan Kirkkokadun ja torialueen välissä olevan katuosuuden olisi joku saattanut suunnitella myös kävelykaduksi...
Kallioparkki/keskusta-suunnitelmaan kuului siis myös tällaista katupaikoitusta, vaikka kallioparkkia perusteltiin nimenomaan sillä että autot saadaan pois kaduilta.
Kuva


Torikatu/joukkoliikennekatu. Oikealla "pyöräilykaista".
Kuva


Pakkahuoneenkatu. Ei mikään kevyenliikenteen paratiisi, vaikka Rotuaari on kulman takana. Kuuluu kuitenkin suunnitelmissa osuuteen, josta olisi (ehkä) tulossa "kävelypainotteinen" katu.
Kuva


Tuleva kävelykatu? Pitkään jahkattu keskustasuunnitelma ei tuo parannusta toteutumattomana. Tämäkään paikka ei ole nykyisellään pyöräilijän näkökulmasta niitä helpoimpia.
Kuva

Mukava olisi saada tähän kommentteja. Mitä mieltä? Saadaanko parannusta aikaan "asennekasvatuksella", vai tulisiko tehdä muutakin?
tekijänä Sasu K
#29715
Iggy.P kirjoitti:Mukava olisi saada tähän kommentteja. Mitä mieltä? Saadaanko parannusta aikaan "asennekasvatuksella", vai tulisiko tehdä muutakin?
Milloin nuo kuvat on otettu? Jotenkin koominen kontrasti, kun autoille on varattu noin paljon tilaa, vaikka niitä on kuvissa niin vähän.

Noilla leveillä kaduilla olisi mahdollista toteuttaa vaikka mitä viihtyvyyden ja kevyen liikenteen parantamiseksi ilman, että autoliikenne edes juurikaan häiriintyy.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#29719
Sasu Karjalainen kirjoitti: Milloin nuo kuvat on otettu? Jotenkin koominen kontrasti, kun autoille on varattu noin paljon tilaa, vaikka niitä on kuvissa niin vähän.
Otin kuvat eilen aamupäivällä.
Avatar
tekijänä Clepe
#29728
Mielestäni pyöräkaistoja tarvitaan vain vilkasliikenteisillä kaduilla. Jos katu on rauhallinen on sinne täysin turhaa laittaa pyöräkaistoja etenkin jos katu on tarpeeksi leveä. Jos kadulla on kadunvarsipysäköintiä olisi mielestäni parkkiruudut autoille jopa järkevämpiä kuin pyöräkaistat, niin saataisiin ne räikeimmät vinoonpysäköinnit karsittua. Pyöräilijä on oikeutettu siihen viemäänsä tilaan, oli sitten pyöräkaistoja tai ei. Eihän pyöräkaistattomuus oikeuta autoja päälle ajamaan. Ja talvellahan nämä pyöräkaistat ovat sitten pyhitetty lumelle. Niin ja pyöräteitähän ei voi talvella pitää kunnossa. Pyöräilyhän on vain harrastus kun taas autoilu on aina tärkeää ja tarkoituksenmukaista. Olisi kiinnostavaa nähdä moniko auto olisi ollut liikenteessä viime talvella jos kadut olisi hoidettu yhtä huonosti kuin pyörätiet ja jalkakäytävät Helsingissä. Nyt näyttäisi kuitenkin Helsingissä kuitenkin puhaltavan uudet tuulet
Ruuhkaisilla kaduilla on pyöräkaistat ihan paikallaan. Bussikaistalliset kadut ovat tietenkin ongelmallisia, mutta niillä ehkä järkevintä olisi rakentaa pysäkit "saarille" ja pyöräkaista kulkisi pysäkin ja jalkakäytävän takana.

Tosin toivoisin, että Suomessakin päästäisiin kokonaan näistä korotetulla jalkakäytävällä kulkevista pyöräteistä. Ne ovat erittäin vaarallisia; jalankulkijan ja pyöräilijän nopeusero on isompi kuin pyöräilijän ja auton, joten niillä sattuu aina kaikenlaista. Helsingissä on rakennettu monessa paikassa pyörätie kadunvarsipysäköinnin viereen; siitä jos joku avaa auton oven pyörän eteen niin ei ole hengenlähtö kaukana.

Aivan käsittämätöntä että keskustaalueella on tollanen seka-jalkakäytävä. Toi merkki velvoittaa pyöräilijää käyttämään jalkakäytävää vaikka kadulla olisi enemmän tilaa ja turvallisempaa pyöräillä; mitähän tossa on edes ajateltu.
Iggy.P kirjoitti: Torikatu/joukkoliikennekatu. Oikealla "pyöräilykaista".
Kuva
-OT-
Tuo on niin tyypillistä että autoille pitää tarjota edullista kadunvarsipysäköintiä keskustassa, vaikka on rakennettu pysäköinti-luolaa ja -taloa. Näin on Helsingissäkin. Jos ei ole paikkoja pysäköidään sitten väärin/ilmaiseksi. Tämä on sitä autoilukulttuuria parhaimmillaan.
Kaikki on lähtöisin näistä automarketeista jossa pysäköinti ei maksa mitään. Jos autoilijat joutuisivat maksamaan pysäköinnistään markkinahinnan, saattaisivat asiat olla toisin
Avatar
tekijänä Jari
#29863
Kiitos Iggylle hyvistä kuvista. Taisin joskus kirjoittaa vähän negatiiviseen sävyyn pyöräkaistojen lisäämisestä, mutta luettuani aiheesta enemmän suhtautumiseni niitä kohtaan on mennyt hyväksyvämpään suuntaan. Osaltaan tähän on voinut vaikuttaa myös talvinen onnettomuus, jossa huoltoajonevo ajoi päälleni ajaessani liikennesääntöjen mukaan ajoradalla.

Helsingin talvikunnossapito kuulostaa kyllä surkealta. Talvella luin helsinkiläisestä lehdestä, että syrjäisimmät laitakaupungin kadut saatetaan aurata vasta viisi päivää lumisateen jälkeen, jos pyry sattuu huonolle päivälle. Oulussa tärkeimmät pyörätiet ovat aina aurattuina ennen työmatkaliikenteen alkamista. :smt023
Aivan käsittämätöntä että keskustaalueella on tollanen seka-jalkakäytävä. Toi merkki velvoittaa pyöräilijää käyttämään jalkakäytävää vaikka kadulla olisi enemmän tilaa ja turvallisempaa pyöräillä; mitähän tossa on edes ajateltu.
Yhdistettyjä pyöräteitä Oulussa on keskusta-alueella todella paljon, pyörille pyhitettyjä väyliä ei ole oikeastaan ollenkaan (Kirkkokadulla pari sataa metriä, Tuirassa vähän lisää). Eteläisessä kantakaupungissa, kun pyörätiet ovat leveitä ja etäällä rakennuksista, jotkin ratkaisut ovat ihan toimivia, mutta Pokkisella noita on välillä älyttömissä paikoissa. Itse käytän niitä hyvin harvoin, sillä johan lakikin sanoo, että
Tieliikkennelaki kirjoitti:Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.
Kuva
Ellen väärin muista, tuossakin pyöräilijät ohjataan ajamaan kuvan vasenta reunaa vaikka läpiajo kadunpätkällä on kielletty. Miksei siinä ole pihakatuliikennemerkkiä? :smt021

Samaa mieltä olen Clepen kanssa siitä, että kaduille, joilla autojen nopeudet ovat pieniä ja liikennettä vähän, ei ole tarpeen laittaa kaistoja. Näitä ovat Iggyn kuvaamista paikoista mielestäni Asemakatu (kuva 2), Koulukatu (kuvat 4, 6, 8 ), Pakkahuoneenkatu (5, 13, 15) ja Kauppurienkatu (7). Myös Hallituskatu (3) ja Rantakatu (12) toteuttavan tämän määritelmän, mutta pyöräliikenteen vilkkauden takia voitaisiin kaistoja harkita.
Mitä mieltä? Saadaanko parannusta aikaan "asennekasvatuksella", vai tulisiko tehdä muutakin?
Asennekasvattamalla sekä pyöräilijöitä että autoilijoita tekisi jo paljon. Esimerkiksi suuntamerkin näyttäminen onnistuu aika harvalta. Hyvin usein edellä ajava päättää kääntyä ilman ennakkovaroitusta, mikä välillä pistää vihaksi. Mallia voisi ottaa vaikkapa Kööpenhaminasta, jossa pyöräilijät näyttävät jarrutusmerkinkin. Jos autoilijoiden ja pyöräilijöiden yhteiselo onnistuisi paremmin, pyöräkaistojen tarve olisi pienempi.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#29865
Jari kirjoitti:Samaa mieltä olen Clepen kanssa siitä, että kaduille, joilla autojen nopeudet ovat pieniä ja liikennettä vähän, ei ole tarpeen laittaa kaistoja. Näitä ovat Iggyn kuvaamista paikoista mielestäni Asemakatu (kuva 2), Koulukatu (kuvat 4, 6, 8 ), Pakkahuoneenkatu (5, 13, 15) ja Kauppurienkatu (7). Myös Hallituskatu (3) ja Rantakatu (12) toteuttavan tämän määritelmän, mutta pyöräliikenteen vilkkauden takia voitaisiin kaistoja harkita.
Perustelen oman ehdotukseni sillä, että näkemykseni mukaan keskustan autovaltaisuus on aiheuttanut suurelta osaltaan sen, ettei keskustaa koeta viihtyisäksi ympäristöksi. Siksi toivoisin kevyelle/joukkoliikenteelle huomattavasti suurempaa roolia keskustassa. En itse tykkää autoilla keskustassa, joten en kykene ymmärtämään miksi se olisi muillekaan välttämätöntä nykyisessä laajuudessaan, jos vain kaikki keskeiset palvelut ovat saatavilla muualtakin, kuten ne nykyisin on. Autoilu moottoritien ja Kuusamontien suunnilla on huomattavasti mielekkäämpää kuin aivan kaupungin ytimessä. Käsitykseni mukaan noin 40% suomalaisista ei edes omista ajokorttia, joten autoilun ylenmääräinen suosiminen kaikkialla ei ole senkään takia perusteltua.

Uskoisin että hiljaisemmillakin katuosuuksilla olisi hyödyllistä olla pyöräkaistoja, jos tänne aiotaan synnyttää todellinen pyöräilykulttuuri. Selkeästi merkityt ja riittävän kattavat pyöräkaistat johtavat liikennesääntöjen yksinkertaistumiseen ja tuovat yhtä selkeästi rajatut säännöt pyöräilijöille kuin tällä hetkellä on autoilijoilla ja jalankulkijoilla. Muusta liikenteestä erottuvat kaistat mahdollistavat lisäksi pyörillä liikkuvien ihmisten määrän kasvattamisen mielekkäällä tavalla.

Osa kuvissani näkyvistä katualueista on rauhallisia ainostaan siksi, etteivät keskustaan suunnitellut, ja osittain myös jo kaavoitukseen merkityt kohteet, ole toistaiseksi toteutuneet. Asemakadun tapauksessa en itsekään ehdottanut siihen varsinaista pyöräkaistaa, vaan kevyenliikenteenväylän levennystä. En tosin laittaisi pahakseni vaikka koko katu muutettaisiin kävelykaduksi.

Keskustassa asuvana olen oppinut huomaamaan kuinka nykyisen levyisille autoväylille on todellista käyttöä ainostaan ruuhkatuntien aikana - muiden aikojen ollessa melko verkkaisia autoliikenteen osalta. Jos eri liikennevälineiden kulkutapaosuus muuttuisi lähemmäs perinteisten eurooppalaisten kaupunkien tasoa, niin keskustassa asioivien ihmisten määrää pystyttäisiin kasvattamaan reilusti nykyistä pienemmälläkin autoliikenteen määrällä. Ehkä jopa vain pääkatukehät tarvitsisi jättää autoille, kun muut osuudet voisivat todennäköisesti olla ainoastaan joukko/kevyenliikenteen käytössä. Tämä toisi keskustaan selkeyttä myös autoilijoiden näkökulmasta. Luulisin että tällöin kaupunkilaisten yleinen käsitys keskusta-alueen vetovoimaisuudesta muuttuisi positiivisempaan suuntaan, ja tuottaisi siten omalta osaltaan lisää kasvua keskuskaupunkialueelle.
Viimeksi muokannut Iggy.P, 12.11.10 10:15. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä Clepe
#29920
Iggy.P kirjoitti:Uskoisin että hiljaisemmillakin katuosuuksilla olisi hyödyllistä olla pyöräkaistoja, jos tänne aiotaan synnyttää todellinen pyöräilykulttuuri. Selkeästi merkityt ja riittävän kattavat pyöräkaistat johtavat liikennesääntöjen yksinkertaistumiseen ja tuovat yhtä selkeästi rajatut säännöt pyöräilijöille kuin tällä hetkellä on autoilijoilla ja jalankulkijoilla. Muusta liikenteestä erottuvat kaistat mahdollistavat lisäksi pyörillä liikkuvien ihmisten määrän kasvattamisen mielekkäällä tavalla.
Kyllä toi varmasti pitää paikkaansa, mutta ne pyöräilykaistat on ensin saatava sinne minne niitä eniten tarvitaan. Helsingissä on kehitys ollut sellaista, että pyöräteitä/kaistoja on mielellään rakennettu juuri noille hiljaisille pätkille, kun taas pääkaduilla on pyöräiltävä liikenteen seassa.
Tällä ei olla otettu pyöräilijöiden mielipiteitä tosissaan, eikä olla uskallettu murtaa autoilijoiden ylivaltaa. Ainoa tapa saada tähän muutos on vain rohkeasti lähtemällä pyöräilemään liikenteen sekaan, poliitikothan tekevät päätöksiä vasta kun on "tarvetta". Moni muuten yllättyisi miten hyvin autoilijat kuitenkin antavat tilaa pyöräilijälle kaupungissakin.
Avatar
tekijänä Jari
#36507
https://www.tut.fi/liku/pykala-auditointi/

TTY:n toteuttama PYKÄLÄ-projekti pyrkii parantamaan kevyenliikenteen asemaa kulkumuotona. Ne, jotka asuvat Oulussa, Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Porissa, Lappeenrannassa, Hyvinkäällä tai Porvoossa, voivat käydä antamassa palautetta oman kaupunkinsa pyöräily- ja kävelyolosuhteista.

Tiedon projektista sain Oulun kaupungin teknisen keskuksen sivuilta, joten voisi olettaa, että kaupungit ovat kiinnostuneita tuloksista. Tässä voisikin olla helppo tapa vaikuttaa liikennesuunnitteluun!
tekijänä drc
#50216
Teemu Tenhunen kirjoitti: Jyväskylään Suomen paras pyöräilybaana?

Meillä Jyväskylässä on mahdollisuus toteuttaa Suomen paras, jopa Helsingin Baanaa parempi, pikapyöräväylä käytöstä poistuneelle junaradalle ja etäämmällä nykyisen radan viereen. Ratapohja lähtee aivan keskustan tuntumasta, on täysin tasainen, lähes suora ja ympäristöltään varsin viihtyisä, ja sen varrella sijaitsee runsaasti asutusta, työpaikkoja ja kauppoja. Rata menee vieläpä sellaiseen suuntaan, johon nykyisin on erittäin vaikeaa pyöräillä mäkisten, mutkittelevien ja heikkotasoisten pyöräväylien vuoksi. Autotietkin ovat suunnalla ruuhkaisia, joten muiden liikennemuotojen kehittäminen on välttämätöntä.

Kuva
Käytöstä poistunut noin 7 kilometrin mittainen junarataosuus on merkitty kartalle mustalla. Ydinkeskustan Kompassille on radan alkupisteestä matkaa noin kilometri. Kartalla näkyy myös uudemman junaradan reitti. Asuinalueet eivät valitettavasti erotu karttapohjalta kunnolla. Kartta OpenStreetMap/Velomap.

Kuva
Ratapohja ylittää Nelostien siltaa pitkin Kankaalta Seppälään. Väylän linjaukset olisivat kerrankin optimaaliset pyöräilyyn! Tähän mahtuisi sekä pyörätie että erillinen jalkakäytävä.

Lähde: http://jkl.kaupunkifillari.fi/blog/2012 ... ailybaana/
Jos aihe kiinnostaa, suosittelen tutustumaan linkin sisältämään erittäin kattavaan pohjustukseen. Juttu on siis Jyväskylän Kaupunkifillari blogista (http://jkl.kaupunkifillari.fi/).
Avatar
tekijänä Clepe
#50219
Toi rata kulkee pääasiassa teollisuusalueiden läpi, eli tuskin tuolla kauheasti kulkijoita on. Sitten jos kulkijoita riittää niin tota infraa voisi käyttää tehokkaammin joukkoliikenteeseen, vaikka bussikatuna jos ratikka pelottaa.
tekijänä hmikko
#50226
Clepe kirjoitti:Toi rata kulkee pääasiassa teollisuusalueiden läpi, eli tuskin tuolla kauheasti kulkijoita on. Sitten jos kulkijoita riittää niin tota infraa voisi käyttää tehokkaammin joukkoliikenteeseen, vaikka bussikatuna jos ratikka pelottaa.
Yksiraiteisen radan pohjan muuttaminen pyörätieksi, vaikka sorapintaiseksi, maksaa pennejä kaksikaistaiseen bussikatuun verrattuna. Radan pohja ei todennäköisesti ole tarpeeksi leveä kahdelle bussikaistalle.
tekijänä ultrix
#51022
hmikko kirjoitti:
Clepe kirjoitti:Toi rata kulkee pääasiassa teollisuusalueiden läpi, eli tuskin tuolla kauheasti kulkijoita on. Sitten jos kulkijoita riittää niin tota infraa voisi käyttää tehokkaammin joukkoliikenteeseen, vaikka bussikatuna jos ratikka pelottaa.
Yksiraiteisen radan pohjan muuttaminen pyörätieksi, vaikka sorapintaiseksi, maksaa pennejä kaksikaistaiseen bussikatuun verrattuna. Radan pohja ei todennäköisesti ole tarpeeksi leveä kahdelle bussikaistalle.
Mä haluun tuolle reitille ratikan. Toki siihen pyöräbaanakin mahtuu viereen.
tekijänä sekovene
#53229
Hmm kirjoitti:Keskustelu luisuu lievästi offtopicin puolelle mutta Espoo on mielestäni tiestöltään paljon pyöräilijäystävällisempi kuin Helsingin kantakaupunki. Kantakaupungissa pyöräily on suurelta osin epämiellyttävää tai suorastaan pelottavaa autojen ehdoilla puikkelehtimista. Espoossa on kevyen liikenteen väyliä muillekin kuin jalankulkijoille ja silloin kun ajetaan autojen kanssa samalla tiellä, tiet ovat vähäliikenteisempiä. Onneksi kantakaupungin tilannetta kuitenkin kehitetään edes hieman (Baana ym.).
Hieman offia tosiaan, joten vastaan tänne.

Tämähän on aivan totta ja selittyy osittain sillä, että kantakaupungissa liikenteelle on uhrattu niin paljon vähemmän tilaa ja toisaalta liikkujia on moninkertaisesti enemmän pinta-alayksikköä kohden. Hyvin kuvaavaa on esim. tappelu Hämeentien ja Mannerheimintien pyöräkaistoista: pitäisikö yksi autokaista tai bussikaista poistaa, vai kävelyteitä kaventaa? Vaihtoehdot ovat aika vähissä. Silti asiat on mahdollista saada kaupungissakin toimimaan paljon nykyistä paremmin, minkä monien kulttuurikaupunkien pyörätieverkostot osoittavat. Joka tapauksessa autovyöhykkeellä tilaa on niin valtavasti, että kunnollisen verkoston aikaansaaminen olisi hyvin helposti toteutettavissa, mutta tähän mennessä on useimmiten menty siitä mistä aita on matalin...
tekijänä Purkki^
#53671
Ei paha!
Helsingin pyöräilijöille tulossa 160 kilometrin baanojen verkko

Helsinki yrittää määrätietoisesti parantaa pyöräilymahdollisuuksia lähivuosina. Juuri valmistuneeseen pyöräilyn edistämisohjelmaan on listattu useita rakennushankkeita, mutta myös keinoja, joilla pyöräpysäköintiä, valaistusta, opastusta ja talvihoitoa voisi parantaa.

Tavoitteena on kaupunkipyörien käyttöönotto kesällä 2014 sekä Kampin pyöräkeskuksen kaltaisen toisen palvelupisteen synnyttäminen Malmille.

Ohjelman ytimen muodostaa 160 kilometrin pituiseksi suunniteltu kaksisuuntaisten pyöräilyteiden verkko, joka kattaa Helsingin laidasta laitaan.

Malli ja nimi näille pyöräilyn superväylille on otettu Ruoholahdesta Töölönlahdelle kulkevalta Baanalta. Helsinkiin ollaan siis synnyttämässä baanaverkkoa. Eräille keskeisille, mutta ahtaille kulkuväylille kuten Hämeentielle, on soviteltu yksisuuntaisia pyöräkaistoja.

Kaikki tämä maksaa. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on laskenut, että pyöräilyyn jyvitettyä viiden miljoonan euron vuosittaista rakentamisrahaa olisi vähitellen nostettava noin 20 miljoonaan euroon, jotta kohteet saataisiin tehtyä säällisessä ajassa.

"Kannattaa muistaa, että pyöräilyä on jo vuosia kohdeltu kaltoin eli tämä määrärahakorotus vain nostaa sen suhteessa samalle tasolle muiden kulkumuotojen rahoituksen kanssa. Ei pyöräilyä olla nostamassa jalustalle", summaa liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski.

Pyöräkeskustelua on leimannut ajoittain vastakkainasettelu, jossa vuorotellen autoilijat, pyöräilijät ja kävelijät käyvät toistensa kurkkuun.

Tavoitteena on Lehmuskosken mukaan lieventää kuohuntaa, mutta myös vähentää todellisia törmäystilanteita erottamalla kulkutavat paremmin toisistaan.

Jos poliitikot hyväksyvät suunnitelmat ja rahoitus järjestyy, baanaverkon rakentaminen alkaisi kantakaupungista. Siellä pyöräverkko on epäyhtenäisin ja turvattomin, ja pyöräilyn kasvumahdollisuudet suurimmat.
Kuva
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+pyö ... 0734817813
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 8