Kun puhutaan Turun kaupunkikuvasta, ei koskaan puhuta rakennuksista tai alueista joita Turussa on kunnostettu, joista on pidetty huolta, jotka ovat hienoja esimerkkejä aikansa rakennuksista, jotka ovat hyviä esimerkkejä siitä asenteesta ja ajattelusta jota Turussa ilmenee. Jos Turussa pistetään – vaikka nyt hatusta vedettynä esimerkkinä - nurin esim. vuodelta 1900 rakennettu, 40 vuotta takaperin vaille käyttöä jäänyt huonokuntoinen pihan perällä oleva ulkohuonerakennus, sen saa nähdä täältä Gentelmanin postaamana. Varmuudella. Turku paljastetaan menneisyyttään tuhoavana, historiastaan piittaamattomana kaupunkina joka on tärvellyt kaupunkikuvansa aivan hirveäksi ja kulkee kärjessä Suomen rumimpien kaupunkien listalla. Kirjoituksissa ei koskaan ole esitetty jotakin jossa Turku esiintyisi vanhan arvokkaan rakennuskantansa vaalijana, huolimatta siitä että tietoa saa yhtä helposti kunnostamisista, ja se on yhtä julkista kuin esimerkiksi puisen 1900 rakennetun huonokuntoisen pihan perällä olevan ulkohuonerakennuksen purku, tai, konkreettisena esimerkkinä sairaalan laajennuksen alta purettava laho, notkahtanut, arkkitehtoonisesti merkityksetön puutalo, johon ei tule vettä, jossa ei ole viemäriä, joka on ollut kylmänä vailla asukkaita vuosia, mutta jota ei saisi purkaa siksi että se on puutalo, ja rakennettu 1800 –luvun puolella! Kertaakaan tällä palstalla – joka jo otsikoltaan lähtee negaatiosta ja pitää sisällään ajatuksen jossa Turun kaupunkikuvassa on jotakin erityistä keskusteltavaa verrattuna muihin kaupunkeihin, ja Turku purkaisi taloja toisin kuin kaupungit Suomessa yleensä. Tai ainakin aivan erityisellä tavalla muihin kaupunkeihin verraten. Ei Gentleman ole kirjoittanut Turussa tehdyistä arvorakennusten entisöinneistä tai kunnostuksista. Tapaukset joissa aluksi puretuksi ajateltu alue tai rakennus on uuden päätöksen perusteella jätetty purkamatta ja suojeltu tai kunnostettu, on sekin kuvattu kielteisessä valossa jossa Turku ja turkulaiset ovat syyllisiä, ja vain hämmästyttävä poikkeus on estänyt kulttuuriskandaalin tapahtumasta. Tämän otsikon alla oleva keskustelu on tarkoitettu ikään kuin muille, kuin turkulaisille, jossa turkulaiset voivat käydä puolustelemassa itseään , koska ”turkulaiset” tuhoavat kaupunkiaan. Turkulaiset ovat turkulaisia ovatpa purkamisista tai rakentamisista mitä mieltä hyvänsä. Samoin kuin Tampereella asuva on tamperelainen, tai Oulussa asuva on oululainen, tai Helsingissä asuva on helsinkiläinen, ja joissa voivat vaikuttaa kaupunkinsa rakentamisiin tai purkamisiin aivan yhtä paljon kuin Turussa turkulainen. Kun Turun kauppatoria on kritisoitu – aivan aiheesta – ympäröivien arvorakennusten tuhoamisesta, kertaakaan ei ole mainittu Turun Ruotsalaisen teatterin peruskorjausta, tai viereisen Apteekin talon kunnostusta. Eivätkö ne ole arvorakennuksia? Tai Affärcentrum Eerikinkadulla? KOP-kolmio on, ellei vielä, niin tuotapikaa arvorakennus. Se on suojeltu. Mielestäni se on arvorakennus jo nyt. On tuotu esiin Phoenixin talon, entisen Turun yliopiston päärakennuksen purkaminen Aurakadun ja Yliopistonkadun kulmassa. Vastoin turkulaisen enemmistön tahtoa! Kun todetaan turkulaisten purkaneet talon, mitä sillä halutaan sanoa? Ei ole noteerattu kadun toisella puolella olevaa Priman kiinteistöä (Fritjof Strandell 1904), joka on kunnostettu ja kunnostetaan tarpeen mukaan. Priman talo kuulunee arvorakennuksiin. Priman yläpuolella Aurakadulla sijaitseva entinen Turun suomalainen tyttökoulu (Sebastian Girpenberg – Johan Jakob Ahrenberg 1905 - 1906) peruskorjattiin pari vuotta sitten.
oven kaaressa on Turun ja Porin läänin kaupunkien vaakunoita.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän omistama talo, nyt nimellä Vimma
http://www.vimma.info/index.php?10 . Eikö Vimmaa lasketa arvotaloksi? Phoenixin rakennuksen paikalle tehtyä taloa ja kahta torin reunan rakennusta lukuun ottamatta, koko Aurakatu on arvorakennusten kehystämä päätyen Turun taidemuseoon. Joka on arvorakennus. Aurakadun uusin rakennus, Turun ruotsalaisen seurakunnan talo, vaikka on kulunut kolmisen vuotta rakennuksen valmistumisesta, on minusta arvorakennus.
Talo rakennettiin Turun suomalaisen tyttökoulun (nunnalan) pihalle. Mitään ei purettu.
Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulmassa ollut Cygnaeuksen koulu purettiin typerästi 60 –luvulla. Vieressä ollut Ortodoksinen kirkko (C. L. Engel 1834 – 1839, 1948) on peruskorjattu. Ortodoksinen kirkko on arvorakennus. Cygnaeuksen koulun paikalle rakennettu Pekka Pitkäsen suunnittelema Turun liiketalo Torinkulma (1988–91) voisi olla arvotalo vaikka ei ole vanha. Voiko vain vanha talo olla arvotalo?
Taidan pitää rakennusta arvotalona. Rakennuksen tuotolla kustannettiin ainakin osittain viereisen Ortodoksisen kirkon peruskorjausta. Oikein hyvä!
Turun kaupungin omistuksessa ollut, Vartiovuorelle rakennettu (Engel 1815 – 1817) observatorio, entinen Ruotsalainen merikoulu, peruskorjattiin kaupungin toimesta LPR Arkkitehdit -korjaussuunnitelman mukaan merenkulkumuseoksi ja tähtitieteellisen kokoelmien kotipaikaksi v. –79 – 80. Nyt rakennuksen siirryttyä Åbo Akademin omistukseen se kunnostettiin jälleen uuden omistajan toimesta.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:
Rakennus on arvorakennus.
Entäs Vanhalle telakka-alueelle Linnankadulle uudistettu Taideakatemia?
Saman arkkitehtitoimiston johdolla Turussa on muokattu entisestä telakka-alueesta, sen vanhasta kone- ja levyhallista sekä köysitehtaasta Turun taideakatemia ja konservatorio -kokonaisuus. Mielestäni kyse on kulttuuri-ajattelusta mitä suurimmassa määrin.
http://www.ark-lpr.fi/main3.swf . Tämä ei kuitenkaan ole koskaan tullut Gentlemanin noteeraamaksi tässä threadissa, huolimatta siitä että otsikko alkaa ”Keskustelua Turun kaupunkikuvasta…”. Kulttuuria on vain vanha puurakentaminen ja arvotaloja ovat vain hänen listaamansa puretut rakennukset. Turussa ei ole enää arvotaloja koska ne kaikki purettiin-50, -60, ja –70 luvulla, eikä tule?
Läntisellä Rantakadulla, Kristiinankadun kulmassa - nyt myynnissä - oleva entinen kaupunginkanslia (Wasastjerna – Lindberg 1908), lienee nuorin talo Läntisen Rantakadun varrella Kristiinankadun ja Tuomiokirkkosillan välillä.
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0 ... :0:0:0:0:0:
Puhuttaessa hävitetyistä arvorakennuksista, ei koskaan mainita ettei tältä Kristiinankadun ja Tuomiokirkkosillan väliseltä osuudelta ole hävitetty yli 100 vuoteen rakennusta.
Miksi näin päin ei voida koskaan katsoa?
Peruskorjaus on menossa Kauppiaskatu 1: ssä, (A. Salviander 1898, P .J. Gylich 1830 – 1842, A. Helenius 1898 - 1899). Läntisen Rantakadun kulmassa, kiinteistössä jonka arkkitehti Benito Casagrande hankki omistukseensa noin vuosi sitten. Tästä on ollut lehdissä ja muualla mediassa tietoa saatavana, tieto ei vastoin odotuksia ole herättänyt ”Keskustelua Turun kaupunkikuvasta…” --osuudessa vähäisintäkään liikettä?
http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutis ... 59015.html .
Kauppiaskatu 1:n peruskorjaus ei ole ylittänyt Gentlemanin huomiokynnystä, tosin löytyihän Kaskenkadulta Turunmaan sairaalan laajennus jonka alle vanha puutalo uhkaa jäädä, ja jonka voi kuin vastapainoksi nostaa rakennusliikkeen torninosturilla ylös katseltavaksi kuin tyhjän pahvilaatikon. No jotakin huomaa, jotakin jää huomaamatta. Ei sitä kiireinen mies kaikkea ehdi huomaamaan, kuten Kauppiaskatu 1:n arvokiinteistön (?) kunnostamista, niin tarkkaan kuin lehtensä lukeekin.
Benito Casagrande omistaa kiinteistön myös Linnankatu 3:ssa, (osa pihasiipeä ja pohjakerrosta peräisin 1770-luvulta, P. Gylich 1830 – 1833, jugend julkisivu Fritjof Strandell 1901 – 1904) jonka hän on perusteellisesti kunnostanut.
http://www.turku360.fi/360/aurajoki/ing ... kisivu.htm . Onko tätä huomioitu ”Keskustelua Turun kaupunkikuvasta..”. Ei ole.
Arkkitehtitoimisto Sigge Oy on usean kohteen suunnittelun takana Turussa.
http://www.sigge.fi/Sigge_Frameset-1.htm
Entinen ns. rautatehtaan alue Piispankatu, Teollisuuskatu, Jokikatu, Kasarminkatu -neliössä on muuttunut Åbo Akademin omistuksessa täydellisesti uudistuneeksi vanhaa rakennuskantaa kunnioittavaksi alueeksi, humanistisen tiedekunnan Arkeniksi.
http://www.sigge.fi/ss-arken.htm
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:
Tuossa muutamat kuvat Arkenin olemuksesta. Jos minulta kysytään, on korttelin rakennukset arvorakennuksia!
Asan entinen radio ja televisiotehdaskiinteistö joka on Åbo Akademin omistuksessa, on kunnostuksen alla lähellä Arkenia. Rakennuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Asa_Radio .
Tämän päivän kuvia paikanpäältä. Turun Sanomien kirjoitus Asan kiinteistöstä:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:
Vartiovuoren etelärinteellä oleva Ruotsalainen vanhainkoti Hemmet.
1930 –luvulla rakennettu kivitalo, on peruskorjattu jokin aika sitten.
Parkin kentän viereisellä mäellä oleva Ukkokoti (Fritjof Strandell 1908) on peruskorjattu.
Auran Panimon Aurajokivarressa oleva, v.1885 valmistunut vanha tiilirakennus on uudistettu Rakennusliike Hartelan toimitilaksi viitisen vuotta sitten.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:
Gandolininen palvelukoti (Albert Richardtson 1913) Ukkokotia vastapäätä, Multavierunkadulla, peruskorjattu. Kaikki nämä Turun kaupunkikuvaan vaikuttavia tekijöitä! Jos Turussa puretaan jotakin, Gentleman reagoi. Jos Turussa kunnostetaan jotakin, Gentleman ei reagoi. Kunnostaminen ja entisöinti Turussa ei kiinnosta, vain purkamiset Turussa kiinnostavat. Jos Turussa uhkaa purku, ja se on vanhaa, ja se on puuta, riippumatta rakennuksen kunnosta ja arvosta, purkuhuhu tai aie tuodaan ylileveällä kuljetuksella valot vilkkuen saattueen kanssa kellojen kilistessä areenalle tuomittavaksi, ja toistetaan vanha lista Turussa puretuista rakennuksista ja kehotetaan tutustumaan Kivistön graduun! Mitä tämä kertoo asenteesta? Vaikea sanoa mitä pohjalla on, kiiltääkö siellä lantti, vai onko se vain heijastus ylhäältä. Kaikki viestit ovat kuitenkin valikoituneet pelkästään moppaamiseen.
Tässä vielä Läntisellä Rantakadulla, vanhaan rakennuskantaan kohdistuva peruskorjaus josta Gentleman ei ole huomannut kirjoittaa ”Keskustelua Turun kaupunkikuvasta…” threadissa. Ehkei kyse ole hänen mielestään arvorakennuksesta, mene tiedä? Ja kysehän ei ole purkamisesta!
Alun perin suolamakasiinina ja myöhemmin wieniläiseen jugendtyyliin uudistettu (Fritjof Strandell 1902) rakennus.
Kohde on rakennusryhmä jonka päässä on niin ikään Strandellin uusiopiirtämä puurakennus jossa toimii ravintola Sergio’s
Muonamiehen torppa on saanut oman osansa Gentlemanin kiinnostuksesta ja jyrkän tuomion ankaralla äänellä. Vaikka torppa on maaseutumaisessa ympäristössä, 10 km keskustasta! Jos olisi kiinnostanut ja olisi ollut halua, olisi ollut samassa yhteydessä helppo huomioida Kakskerrassa Brinkhallin kartanon, jonka juuret lähtevät 1500 –luvun loppupuolelta ja jonka nykyisin omistaa Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö joka osti tilan Turun Kaupungilta v.2001.
http://www.kulttuuriperinne.com/index.p ... =3&lang=fi
Brinkhallin empiretyylistä kartanoa on entisöity jo jonkin aikaa, ja entisöinti on edistynyt pisteeseen jossa päärakennuksessa voidaan pitää erilaisia tilaisuuksia. Brinkhallin kulttuurimiljön kunnostamisesta ja pelastumisesta tulevaisuuden tapahtumien, konserttien ja näyttelyiden pitopaikaksi, tästä olisi ollut helppo olla Gentlemanin kanssa yhdessä iloinen. Vahinko että näkemykset painottuvat kovasti etäälle toisistaan!
Tässä oli muutamia kohteita. Olisi miellyttävää tietää Gentleman neutraaliksi Turun asioita seuraavaksi henkilöksi, kuten hän on antanut ymmärtää, tämän viestiketjun luettua tämä tulkinta on suurissa vaikeuksissa, ei yhden yhtä positiivista kannanottoa! Mahdotonta arvioida millainen vammaa sydämessä mahdollisesti on, joku siellä kaihertaa. Jokainen voi kuitenkin olla aivan sitä mieltä mitä on, jos pitää jotakin rumana, mikäs siinä. Rumuus ja kauneus ovat makuasioita – kaupunkikuvankin kohdalla. Purkamiset ja kunnostukset ovat faktaa, miten niiden arvon mittaa, riippuu tietenkin siitä millaisen merkityksen niille antaa, se on arvovalintaa. Ja tietenkin siitä miten puhtain motiivein on liikkeellä, haluaako nähdä miten asiat ovat vai pitääkö asioiden näyttää joltakin, tai saada näyttämään joltakin. Se miltä kaupunki näyttää riippuu myös siitä missä kohdin pitää silmänsä auki ja missä kohdin ne sulkee, tai mihin päänsä haluaa kulloinkin kääntää.
sit mä kelasin et 
ja sanoin et tuollahan niitä takseja menee käveleppä sinne mut sama vaa toistu, no sit mä 
ja sit se siitä johkii lähti 
