Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.

Kaupunkien kasvutyyli. Mistä pidät?

Kortteleiden mukana kasvavasta yhtenäisestä kaupungista
93
95%
Hajanaisesti uusien lähiöiden pykääminen >50km lähimmästä asutuksesta?
5
5%
Avatar
tekijänä Taco
#17408
grendy kirjoitti:
Taco kirjoitti: Näinhän se on. Kukaan ei ole tajunnut esim. miten voisi Munkkiniemessä purkaa 70-luvun taloja ja sitten rakentaa uusia ja hommata kiskurihinnat.
Joo ja ajaa sitten nykyiset asukkaat johonkin nurmijärvelle kun kehä III sisältä ei löydy enää kun "kiskurihintoja"? Ehkä toi vanhat purkuun -> uudet tilalle ei oo tarkotus että halvat alueet tuhotaan ja sit ne onkin yhtäkkiä eliitti-alueita.
Sanoisinpa että näen Munkan päivittäin ja siellä on huimasti epäkäytännöllisiä rakennuskaavoja, enkä tarkoita ainoastaan kerrostaloja. Ramsaynrannan puolella kerrostalot voisivat olla paremmin suunniteltuja ja omakoti/rivitalo-tontit järkevästi käytettyjä. Pointti siis on että Munkaan saisi roimasti lisää taloja/huoneistoja ilman että asukkailta menisi omat.
tekijänä kaitsu85
#24268
Olen päättänyt rekisteröityä foorumille. Syy tähän oli foorumilla käytävä hyvä keskustelun taso. Lukuisia ajatuksia ja "hyviä" ideoita on mieleeni juolahtanut keskusteluketjuja lukiessani.

Eräs jo jonkin aikaa mielessä käynyt hullu idea liittyy siihen kysymykseen, että osaako Turku keskittää toimintojaan? (Pahoittelen jos tämä on off-topic, mutta en löytänyt parempaakaan otsikkoa, jonka alle olisin kirjoittanut tästä aiheesta. En viitsinyt avata uuttakaan topicia.)

Esimerkiksi sairaalat, vanhainkodit, koulut, päiväkodit yms. voitaisiin keskittää isoihin massiivisiin yksiköihin, jolloin tehokkuus kasvaisi. Yksi vaihtoehto voisi olla, että niin sairaalat, vanhainkodit, koulut ja päiväkodit saisivat kukin oman/omat tornitalon/tornitalot, johon/joihin toiminta keskitettäisiin. Kaupunginjohto voisi tehdä laskelmia, minkä korkuisia torneja olisi syytä rakentaa, jotta tehokkuus olisi parhaimmillaan. Näin toimimalla nykyisen hajasijoitusrumban ongelmat loppuisivat, kun esimerkiksi kaikki kaupungin lapset vietäisiin samaan osoitteeseen päivähoitoon.
Nykyään Turun opetustoimessa ollaan menossa kohti järkeä, sillä lukioita lakkautetaan solkenaan ja keskitetään ruutukaava-alueelle. Tässä on hyvä alku.

Alueet jonne tornit rakennettaisiin: kaupungin päättävät elimet tekisivät laskelmia ja päätöksiä tornien sijoittumisesta muun muassa kaupungin väestöllisen keskipisteen huomioon ottaen.

Idean toteuttaminen vaatisi epäilemättä suuremman väestöpohjan. Jos ja kun (näin toivon) Suur-Turku syntyy, tämä idea voisi olla edes suunnittelun arvoinen (ehkä?). Koska tonttimaa on kallista, kannattaa rakentaa ylöspäin, sillä ilma ei maksa mitään. Olisiko jollain tietoa esimerkiksi minkä verran ihmisiä työskentelee/asuu keskimäärin vaikkapa 30-kerroksisessa pilvenpiirtäjässä Yhdysvalloissa tai muualla? (Tyhmä kysymys??)

Jotkut varmaan ihmettelevät, että miten liikenne sujuisi. Sitä varten olisi syytä rakennuttaa kattava lähijunaverkosto, kehittää nykyistä joukkoliikennettä sekä rakennuttaa Turkuun kehä1, kehä2 ja kehä3 Helsingin tyyliin.

Tämä idea tuntuu varmasti suuruudenhulluudelta ja erikoiselta, mutta ajatuksena ainakin kiehtovalta. Turku tarvitsee ennakkoluulottomia, tulevaisuuteen suuntautuvia kehittämisehdotuksia ja visioita. Turku tarvitsee tulevaisuudessa omat "näsinneulansa", "tamperetalonsa", "tv2tohloppinsa" sekä "cirrus-torninsa" pysyäkseen valtakunnan menestyneimpien kaupunkien joukossa. Turku tarvitsee yhteen hiileen puhaltajia.
tekijänä hamppari
#24273
kaitsu85 kirjoitti:Esimerkiksi sairaalat, vanhainkodit, koulut, päiväkodit yms. voitaisiin keskittää isoihin massiivisiin yksiköihin, jolloin tehokkuus kasvaisi. Yksi vaihtoehto voisi olla, että niin sairaalat, vanhainkodit, koulut ja päiväkodit saisivat kukin oman/omat tornitalon/tornitalot, johon/joihin toiminta keskitettäisiin.
Väkisinkin tästä tulee mieleen Nina Mikkosen taannoinen 'kauhuskenaario'. Mielestäni ehdottamasi malli on eettisesti hyvinkin arveluttava. Mielestäni sairaalat voivat hyvinkin olla yksittäisinä blokkeina, kuten nykyään useimmiten ovatkin, mutta että päiväkodit ja vanhainkodit?

Mielestäni tässä vaiheessa olisi hyvä ottaa pöydälle ajatus esimerkiksi päiväkodin tärkeimmistä tarkoituksista. Kysehän ei ole pelkästään siitä, että se on paikka johon saadaan 'kakarat pois jaloista', vaan sen olisi tarkoitus olla kuitenkin myös paikka, jossa lapset viihtyisivät. Lisäksi lapsien ollessa päiväkoti-iässä, ei mielestäni 10 000 muun lapsen oleskelu käytännössä samoissa tiloissa ole ehkä se paras tapa saada lapset viihtymään. Tämä kaikki loppujen lopuksi heijastuu lapsen kehityksessä.

Missä ajattelit lasten ulkoilevan? Tämän kokoisen laitoksen pihan on todellakin oltava sen kokoinen, että itse rakennus täyttäisi tontista noin kymmenesosan. Entä olisiko mielestäsi oikein, että vanhukset viettäisivät viimeiset vuotensa jossain keskustaan rakennetussa laitostornissa tuhansien muiden vanhusten kanssa? Missä ulkoilumahdollisuudet tai oma rauha?

Kouluja nyt voidaankin keskittää isompiin keskittymiin juurikin toisella tai sitä ylemmillä koulutusasteilla. Ala-asteisiin tässä asiassa pätee loppujen lopuksi samat seikat, kuin päiväkoteihinkin.

En oikein voi olla kanssasi samaa mieltä tässä kannassasi, jossa jokin mystinen 'tehokkuus' asetetaan itse ihmisen yläpuolelle. Pitkällä tähtäimellä tämä järjestelmä ei missään tapauksessa voisi olla enää kenellekään hyvä ratkaisu. Todella harvoin haluan vetää keskusteluissa sitä 'natsi-korttia' esiin, mutta tuossa ehdotuksessasi väistämättä maistui kyllä vähän kolmas valtakunta.
tekijänä bitterfly
#24279
Kun kaupungissa on tarpeeksi keskustaa, ei tarvitse keskittää. Kaupunki pitää rakentaa kestävälle pohjalle alusta alkaen, sillon paikallinen väestöntiheys kattaa palvelut. Sairaala ei mielestäni lukeudu lähipalveluihin ja sairaala saa suurta lisäarvoa keskittämisestä, jotta sillä on rahaa ja resursseja. mutta laitoistaa koko yhteiskunta, se kuulostaa hivenen pelottavalta jo.
tekijänä ÄmJii
#24284
Pakko olla hyperhamsterin kanssa samaa mieltä. Lähinnä tulee mieleen joku Neuvostoliitto, jossa ihminen on vain pala jotakin koneistoa, ilman yksilöllisyyttä ja omaa persoonaansa. Onko esim. lapsille parempi pieni koulu, jossa henkilökunta on parhaimmillaan kavereita lasten kanssa vai sellainen massiivinen laitos, jossa kukaan ei oikein tunne ketään?

Jotenkin kuulostaa siltä, että ihmisistä olisi tarkoitus tehdä vain koneita ilman ihmissuhteita yms. perustarpeita. Tarkoittaako tällä skenaariolla tavoiteltava tehokkuus sitä, että henkilökunnalla on entistä vähemmän aikaa lapsille, vanhuksille ynnä muille? Joku putki vaan mahaan, jota pitkin kone työntää ruuat sisuksiin jne... Henkilökunta vain välillä käy tarkastamassa, että kone toimii ja ihminen jää vaille huomiota.

Hajasijoitusrumbaakaan en oikein ymmärrä. Pahemmalta rumbalta se kuulostaa, että kaukaakin tuotaisin ihmiset samaan paikkaan, eli kyyditysmatkat vain pitenenisivät verrattuna siihen, että palvelut on hajautettu sinne, missä ihmisetkin asuvat.

Tornitalojen hinnasta kertonee riittävästi se, että niitä on niin vähän. Ei se ilma maksa, mutta rakentaminen maksaa.
tekijänä kaitsu85
#24297
Kieltämättä esittämäni idea kuulostaa sangen hullulta. Natsismin tai kommunismin kannattajaksi en tunnustaudu, vaan kannatan länsimaista demokratiaa.

Suomalainen mentaliteetti saattaisi jopa muuttua avoimemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi, jos ihminen olisi päivittäin tekemisissä tuhansien kanssatoverien kanssa samassa kiinteistössä. Erilaisuuden ja poikkeavuuden hyväksyminen voisi myös kasvaa suurissa yksiköissä.

Joka tapauksessa jotain Turun on tehtävä taloutensa kuntoon saattamiseksi. Nousukaudenkin aikana Turun talous oli pakkasella, ja pelottaa ajatella missä tilassa talous on Turussa vaikkapa vuonna 2012. Toimintojen tehostaminen on tärkeää tulevaisuudessa niin Turussa kuin koko Suomessakin, sillä huoltosuhde väistämättä heikkenee vuosi vuodelta.
tekijänä ultrix
#24386
kaitsu85 kirjoitti: Eräs jo jonkin aikaa mielessä käynyt hullu idea liittyy siihen kysymykseen, että osaako Turku keskittää toimintojaan? (Pahoittelen jos tämä on off-topic, mutta en löytänyt parempaakaan otsikkoa, jonka alle olisin kirjoittanut tästä aiheesta. En viitsinyt avata uuttakaan topicia.)

Esimerkiksi sairaalat, vanhainkodit, koulut, päiväkodit yms. voitaisiin keskittää isoihin massiivisiin yksiköihin, jolloin tehokkuus kasvaisi. Yksi vaihtoehto voisi olla, että niin sairaalat, vanhainkodit, koulut ja päiväkodit saisivat kukin oman/omat tornitalon/tornitalot, johon/joihin toiminta keskitettäisiin. Kaupunginjohto voisi tehdä laskelmia, minkä korkuisia torneja olisi syytä rakentaa, jotta tehokkuus olisi parhaimmillaan. Näin toimimalla nykyisen hajasijoitusrumban ongelmat loppuisivat, kun esimerkiksi kaikki kaupungin lapset vietäisiin samaan osoitteeseen päivähoitoon.
Nykyään Turun opetustoimessa ollaan menossa kohti järkeä, sillä lukioita lakkautetaan solkenaan ja keskitetään ruutukaava-alueelle. Tässä on hyvä alku.

Alueet jonne tornit rakennettaisiin: kaupungin päättävät elimet tekisivät laskelmia ja päätöksiä tornien sijoittumisesta muun muassa kaupungin väestöllisen keskipisteen huomioon ottaen.

Idean toteuttaminen vaatisi epäilemättä suuremman väestöpohjan. Jos ja kun (näin toivon) Suur-Turku syntyy, tämä idea voisi olla edes suunnittelun arvoinen (ehkä?). Koska tonttimaa on kallista, kannattaa rakentaa ylöspäin, sillä ilma ei maksa mitään. Olisiko jollain tietoa esimerkiksi minkä verran ihmisiä työskentelee/asuu keskimäärin vaikkapa 30-kerroksisessa pilvenpiirtäjässä Yhdysvalloissa tai muualla? (Tyhmä kysymys??)
Hei mutta, eikö Turku voisi ottaa siihen Tarhatorniinsa kaikkien Varsinais-Suomen kuntien lapset? Tai pitäisikö ehdottaa Siikalatvan kunnanjohtajalle, että rakennetaan Piippolaan päiväkotitorni, johon keskitetään kaikki Suomen lapset? Piippola on kuitenkin Suomen maantieteellinen keskipiste, ja Piippolassa asuu se kuuluisa eläimiä hoitava vaari, josta kaikki lapset tykkäävät.

Hei oikeesti, koulut ja päiväkodit ovat luonteeltaan lähipalveluja. Mitä pienempien lasten palveluista on kyse, sitä vahvemmin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta viedä pientä lasta hoitoon eri puolelle kaupunkiseutua, päiväkoti pitää olla ainakin joka kaupunginosassa. Alakoulu voi olla hieman harvemmin, esimerkiksi muutaman kaupunginosan yhteinen tai yhden isomman lähiön oma. Yläkouluun voidaan jo niputtaa useamman alakoulun oppilaat ja lukioita ei välttämättä montaa tarvitakaan Turun kokoisessa kaupungissa.
tekijänä Jussi
#24387
ultrix kirjoitti: Hei oikeesti, koulut ja päiväkodit ovat luonteeltaan lähipalveluja. Mitä pienempien lasten palveluista on kyse, sitä vahvemmin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta viedä pientä lasta hoitoon eri puolelle kaupunkiseutua, päiväkoti pitää olla ainakin joka kaupunginosassa. Alakoulu voi olla hieman harvemmin, esimerkiksi muutaman kaupunginosan yhteinen tai yhden isomman lähiön oma. Yläkouluun voidaan jo niputtaa useamman alakoulun oppilaat ja lukioita ei välttämättä montaa tarvitakaan Turun kokoisessa kaupungissa.
Esim. täällä Tampereella on tuossa Amurinlinnan korttelissa sillätavalla hoidettu että päiväkoti on erillisessä rakennuksessa tuon korttelin sisäpihalla. Lapsiperheiden määrä taloissa tuntuu olevan huomattavasti normaalia suurempi, johtuisikohan juurikin tuosta.. Tuskinpa kaikki päiväkodin asukkaat tuossa samassa korttelissa asuvat.. riittävän tiheästi asutussa paikassa tuollainenkin olisi/on varmaan ihan järkevää.

Periaatteessa kaikki koulut kannattaisi sijoitella järkevästi ripottellen sinne missä "asiakkaatkin" ovat että tarve matkustamiselle olisi mahdollisimman vähäinen.. toisaalta esim. lukioita voisi ajatella olevan enemmän keskustoissa ihan perinteiden (ja koulutuksen arvostamisen näkökulmasta - kyllähän komea koulurakennus antaa kaupungille arvokkuutta) - lisäksi suurissa kaupungeissa keskustan lukiot yleensä kilpailevat keskenään hyvistä oppilaista ja yleisemminkin huomiosta ja tämä on niiden toiminnan kehittämisen kannalta hyvä asia.. itse olen kotoisin pienestä kaupungista jossa ei ollut kuin 2 lukiota eikä siellä ollut lainkaan vastaavaa kilpailuasennetta kuin suurempien kaupunkien koulujen välillä eivätkä ne näinollen juurikaan erottuneet toisistaan. Koululaiset elävöittävät keskustaa toki, mutta nuoriso löytää tiensä keskustaan kyllä ilmeisesti koulun sijainnista riippumatta :) ainakin näin keväisin.
tekijänä kaitsu85
#24399
Turussa oli vuonna 2008 vajaa 11000 alle kouluikäistä lasta Tilastokeskuksen mukaan. Oppivelvollisuusikäisiä samaisena vuonna oli reilut 15000. Toki on hyvä muistaa, että osa näistä päiväkoti-ikäisistä on esimerkiksi kotihoidossa tms. ja osa oppivelvollisuusikäisistä on koti-opetuksessa tai vastaavassa sekä osa ei käy lainkaan koulua.
Joku arkkitehti tai asiantuntija voisi laskea, että kuinka suuri rakennus tarvittaisiin päiväkoti-ikäisille ja kuinka suuri oppivelvollisuusikäisille. Minä maallikkona laskeskelin seuraavaa: jos esimerkiksi luokkahuoneessa olisi keskimäärin 40 oppilasta, niin tällöin tarvittaisiin luokkahuoneita rakennukseen noin 375 kappaletta. Jos yksi luokkahuone olisi noin 200 neliömetriä, niin luokkahuoneet veisivät tilaa noin 75000 neliömetriä. Tähän päälle tulisi tietysti urheilukeskus, muonituskeskus sekä terveydenhoitokeskus. Tällaista tonttia on varmasti melko hankala löytää ahtaasta Turusta. Mutta selvitys voisi olla paikallaan.
tekijänä -Gentleman82-
#26397
En tiedä, mikä tälle Aamulehden 20.8.2009 uutiselle olisi sopiva paikka. Siirtäkää, jos väärin.
Torstaivieras
Suomalainen asuu ahtaasti ja kalliisti


Juho Rahkonen

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö.

Talojen rakentaminen ei ole Suomessa erityisen kallista, vaan kalliita ovat tontit. Maamarkkinat toimivat huonosti, kirjoittaja sanoo.

Kun katsoo minkä tahansa suomalaisen kaupungin ympäristöä, aina tulee mieleen sama asia: onpa täällä paljon tilaa.

Sitten seuraa vielä suurempi ihmetyksen aihe. Miksi niin monet elävät vasten tahtoaan huonolaatuisissa ja ahtaissa asunnoissa, vaikka tyhjää maata olisi yllin kyllin nykyistä väljempään ja laadukkaampaan asumiseen?

Suomalaiset käyttävät asumiseen suuremman osan tuloistaan kuin viidentoista vanhan EU-maan kansalaiset keskimäärin, mutta silti asumistasomme on alhaisempi. Jostain syystä suomalaiset saavat muita länsieurooppalaisia vähemmän vastinetta rahoilleen.

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo ruotii Kanava-lehden (4-5/2009) artikkelissa laajasti Suomen asuntomarkkinoiden ongelmia.

Salo muistuttaa, että Suomessa asutaan länsieurooppalaisittain ahtaasti: asuntojemme keskikoko (77 neliömetriä) on pienin vanhoista EU-maista. Esimerkiksi Tanskassa asuntojen keskikoko on 113 ja Ruotsissa 91 neliötä.

Vaikka mielipidetutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi asua omakotitaloissa, Suomen asunnoista niitä on alle 40 prosenttia. Esimerkiksi Hollannissa, jonka väestöntiheys on yli kymmenkertainen Suomeen verrattuna, omakotitaloja on asunnoista kaksi kolmasosaa.


Oma talo, joka tiheään asutetussa Keski-Euroopassa ja monin paikoin Itä-Euroopassakin on normaaliin elämään kuuluva perusasia, on Suomessa muuttunut lähes myyttiseksi unelmaksi, joka ehkä voidaan toteuttaa "sitten joskus".

Huonon asumisen ongelma on suurin Helsingissä ja sen lähikunnissa, mutta ilmiö koskee myös kaikkia suurimpia kasvukeskuksia, kuten Tamperetta, Turkua, Oulua ja Jyväskylää.

Asumisen kalleutta selittää osaltaan kylmä ilmasto. Taloihin joudutaan tekemään esimerkiksi lämpöeristyksiä enemmän kuin etelämpänä Euroopassa. Se ei kuitenkaan riitä selitykseksi: onhan Ruotsissa lähes samanlainen ilmasto kuin Suomessa. Talojen rakentaminen ei olekaan Suomessa erityisen kallista, vaan kalliita ovat tontit. Ylivoimaisesti suurin syy suomalaisten asunto-ongelmaan on se, että maamarkkinat eivät toimi kunnolla.

Kasvukeskuksissa joutuu postimerkin kokoisista plänteistä maksamaan kohtuuttomia summia. Vaikka maata on yllin kyllin, sitä ei kaavoiteta tonteiksi riittävästi.

Ne, jotka ovat aikoinaan saaneet omistukseensa tonttikelpoista maata kasvukeskuksissa, ovat voineet jo pitkään rauhassa odotella, että maan hinta nousee aina vain, kun uutta väkeä lappaa kuntiin jatkuvalla syötöllä. Tämä on aiheuttanut tonttitarjontaan niukkuutta.

Pankinjohtaja Salo muistuttaa, ettei rahoitus ole nykyään asunnonhankinnan suuri ongelma, sillä pankeilla riittää pääomaa, toisin kuin vielä 1990-luvun alussa. Nykyisin normaalituloinen perhe pystyy ottamaan suuren asuntolainan pitkällä maksuajalla ja alhaisilla koroilla, ja korkojen verovähennysoikeus antaa asuntovelkaiselle lapsiperheelle parhaimmillaan yli 300 euron lisäedun kuukaudessa.

Mutta koska tonttien tarjonta ei ole pysynyt kysynnän vauhdissa, kasvanut ostovoima on kasautunut suoraan tonttien hintoihin.


Suomi on piilokorruption ja hyvä veli -verkostojen luvattu maa. Harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja vähäisen kilpailun takia maahan on päässyt syntymään pienen eliittipiirin valtakeskittymiä, jotka monopoliasemastaan hivuttavat hintoja ylöspäin.

Ilmiö on tuttu etenkin ruokakaupassa ja sähköntuotannossa, mutta se näkyy myös maamarkkinoilla.

Jostain syystä kunnat ovat olleet haluttomia käyttämään niille kuuluvaa valtaa ottaa haltuunsa maita tontteja varten. Yhdyn Sinikka Salon näkemykseen: "Myös yksityisessä omistuksessa olevia maita olisi kaavoitettava, mikäli se on yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisen kehityksen kannalta toivottavaa."

Markkinoilla on nykyisin edullisia ja järkevän kokoisia valmistaloja: esimerkiksi sadan neliön omakotitalon voi saada omakseen vain hieman yli 100 000 eurolla. Siihen sisältyy koko talo perustuksista alkaen avaimet käteen -periaatteella.

Tontti, maansiirtotyöt sekä sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät mukaan lukien uudenkarheaan taloon voisi päästä jopa alle 200 000 eurolla, mutta pääkaupunkiseudulla, jossa pienimpienkin tonttien hinnat alkavat suunnilleen 80 000 eurosta, talon hinnaksi tulee vähintään 250 000-300 000 euroa. Se on useimmille perheille liikaa.


Jos tontit olisivat siedettävän hintaisia, suomalaisilla jäisi enemmän rahaa muuhun kulutukseen. Voitaisiin esimerkiksi tehdä nykyistä laadukkaampia ja energiatehokkaampia koteja. Se lisäisi työllisyyttä ja piristäisi koko maan taloutta.

Nyt liian suuri osa työssäkäyvien perheellisten tienesteistä uppoaa tontin maksamiseen. Tämä raha pitäisi saada kansantalouden kannalta hyödyllisempään käyttöön.

Aika ajoin on noussut keskustelu siitä, pitäisikö asuntolainan verovähennysoikeus poistaa, koska sillä on taipumus nostaa asuntojen hintoja.

Taloustieteen näkökulmasta vähennysoikeudella onkin vääristävä vaikutus, koska se suosii yhdenlaista säästämismuotoa toisten kustannuksella.

Toisaalta vähennysoikeuden poistaminen jälkikäteen vaikeuttaisi satojentuhansien, kalliilla asuntonsa ostaneiden kotitalouksien elämää.

Niin kauan kuin kasvukeskusten tonttien tarjonta pidetään liian niukkana, verovähennysoikeuden poistaminen tuskin laskisi asuntojen hintoja merkittävästi.


Keski-Euroopassa on paljon viehättäviä kyliä, joissa omakotitalo on pääasiallinen asumismuoto.

Samantyyppisiä idyllejä voitaisiin rakentaa Suomeenkin, pääkaupunkiseudulle ja muiden suurimpien kaupunkien liepeille, jos vain haluttaisiin. Kun väestöntiheys noilla alueilla kasvaisi, myös joukkoliikenne voitaisiin rakentaa nykyistä kattavammaksi.

Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi haluta samanlaista asumismuotoa. Mutta demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisillä pitäisi olla aidosti valinnanvaraa elämänsä tärkeimmissä kysymyksissä.

Asumisviihtyvyys on niin suuri hyvinvointiin vaikuttava tekijä, että mieluisan asunnon hankkimista ei saisi keinotekoisesti tehdä liian vaikeaksi.
tekijänä Valdéz
#26404
Jaa-a. Mitähän tuohon tekstiin sanoisi? Suomessa asutaan kyllä kalliisti, mutta että ahtaasti...? Mä en ihan allekirjoita tuota.
tekijänä Jukki
#26406
Valdéz kirjoitti:Jaa-a. Mitähän tuohon tekstiin sanoisi? Suomessa asutaan kyllä kalliisti, mutta että ahtaasti...? Mä en ihan allekirjoita tuota.
Siis ahtaasti siinä mielessä että asunnot ovat pieniä. Ei siinä mielessä että asuntoja olisi paljon pienellä alueella.
tekijänä bitterfly
#26412
Jos tontit on kalliita, niin eikös sitten olisi hyvä rakentaa ylöspäin, vaikka pari 250 neliöistä kämppää per kerros. Pistetään niitä sitten sata päällekkäin ja 50 neliötä vois olla vaikka pelkkää parveketta, ni oma "pihakin" on siinä sitten. Mutta tietenkään se ei käy, kun sen pitää olla oma talo, eli yhteiskunnallisesti kallein mahdollinen ratkaisu.

Suomalainen omakotitalo-asuminen saattaa myös poiketa eurooppalaisesta. Euroopassa on viinitiloja ja kaikenlaisia pientiloja, eli tuottavia "omakotitaloja" tai erittäin tiiviisti rakennettuja rykelmiä pienien elinvoimaisten kylien lähellä. Kun taas Suomessa maanviljely on lähes poikkeuksetta tukien varassa pyöritettävää tehomaanviljelyä huitsin nevadassa, jonka keskustassa on kaksi kauppaa ja pankki tai täysin tuottamatonta kehätieasumista muutaman isomman kaupungin lähellä.

Jos tosiaan pitäisi näiden muutaman isomman kaupungin ympärille vetää valtava suburbania, kuten osin on jo tehty, se on yhteiskunnallisesti niin epätehokasta, että se näkyy kuntataloudessakin. Eikä tilanne voi olla vaikuttamatta myös elämänlaatuun, sillä vaikka olisikin se iso koti ja valtava piha, niin pitkät työmatkat ja suppea kehätie-elämä eristää ihmisiä sosiaalisilta kanssakäymisiltä ja tekee elämästä kodin ja työn välistä oravanpyörää.
Avatar
tekijänä Clepe
#26439
Luulenpa että tässä Aamulehden uutisessa hieman vääristellään asioita. Suurin osa keski-Euroopan "omakotitaloista" on niitä tyypillisiä kaksi kerroksisia rivitaloja, heti kadun viereen rakennettu; jokaisella on takana oma pieni piha. Tyypillinen koko tontille on noin 25x8 metriä eli 200 neliötä. Talon "jalanjälki" alle puolet siitä. Sinänsä erittäin järkevä ratkaisu, siinä saa maksimaalisen hyödyn pienestä pihasta, ja asumistiheys alueella on tehokkaampaa kuin suomalaisissa kerrostalo-lähiöissä. Kannatan että tällaisia alueita rakennetaan myös suomeen.

Suomalaisesta näkökulmasta pieni tontti tuhlataan rakentamalla iso yksikerroksinen talo keskelle pihaa. Pieni suomalainen tontti; 30x30 = 900 neliöä, siihen 200 neliön talo. Pihaa jää joka puolelle pari metriä. Tämän takia "kaikki" haluavat isomman tontin eli sen täytyy olla 2000 neliöä jotta pihalla voisi kunnolla temmeltää. Ja pitäähän perheen neljälle autolle olla autotalli. Eikö se sitten ole oikein että 10 kertaa isompi tontti on myös 10 kertaa kalliimpi.

Siinä olen kyllä samaa mieltä että asunnot ovat kohtuuttoman kalliita suomessa, siis kerrostaloasunnot.
Avatar
tekijänä Klazu
#26451
Kyllä Keski-Euroopastakin löytyy erilleen rakennettuja omakotitaloja, jopa Berliinin rajojen sisältä, mutta toki pihat ovat pieni. Toki paljon on myös yhteenrakennettuja rivitaloja, paritaloja sekä pienkerrostaloja. Suomalaiseen verrattuna pikkukylät ovat sen sijaan täällä aivan erilaisia. Niissä talot on normaalisti lyöty aivan kiinni toisiinsa, mikä tuntuu toisinaan hassulta kun kylässä saattaa olla vain parikymmentä taloa. Ainakin Saksan maaseutu on tällaisia pieniä kyliä täynnä ja seuraavaan kylään on aina matkaa muutama kilometri. Suomen tyylisiä maataloja siellä-täällä yksinäisesti keskellä peltoa, ei Saksasta löydy.

Aamulehden kirjoitus oli kyllä täysin totta. On käsittämätöntä, miten kansaa aina vaan vedätetään kalliilla tonteilla, vaikka maata Suomessa riittää vaikka kuinka. Ja se kallis tonteiksi saatu maakin rakennetaan sitten lopulta väljästi ja tehottomasti.