Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
tekijänä bitterfly
#21816
Kuinkas moneen kaupunkiin näitä nyt oli tulossa Oulun lisäksi? Jyväskylässä oli jo, sitten tiedän ainakin Turussa ja Tampereella olevan suunnitelmia. Onko muita?

Tosi tervetulleita näkymiä nuhruisiin suomalaiskaupunkeihin.
tekijänä Quu
#21817
bitterfly kirjoitti:Kuinkas moneen kaupunkiin näitä nyt oli tulossa Oulun lisäksi? Jyväskylässä oli jo, sitten tiedän ainakin Turussa ja Tampereella olevan suunnitelmia. Onko muita?
http://www.matkakeskus.fi/index.html

Helsingissäkin on näköjään "matkakeskus".
tekijänä zeizei
#21818
Hyviä hankkeitahan nämä tuntuvat olevan. Helpottaa oleellisesti joukkoliikenteen käyttöä kun bussit ja junat löytyvät samasta paikasta lähellä keskustaa ellei keskustasta.

Muista kaupungeista ei pahemmin ole kokemusta, mutta Turussa ainakin junasta bussiin vaihtaminen ei ole mikään helpoin homma. Vajaan kilometrin matka. Ja vielä matkustaessa on usein paljon tavaraa mukana.

Mutta näissähän olisi valtiolle hyviä infrahankkeita ympäri Suomen nyt taantuma-ajalle. :smt023
tekijänä bitterfly
#21819
^ joo. Turun nykyinen rautatieasema on todella syrjässä. Matkakeskus tulee muuttamaan asiaa todella paljon. Lähijunia ja ratikkaa odotetaan luonnollisesti osaksi konseptia.
tekijänä La_Resistance
#21846
Porissakin kai puhutaan matkakeskuksesta - tosin siitä kuuluisasta hajautetusta sellaisesta, joka siis käytännössä tarkoittaa, että mitään matkakeskusta ei ole. Bussiasema (renoveerattiin jokin aika sitten, ihan ok paketti) sijaitsee keskustan vieressä ja rautatieasema jonkin verran kauempana toisella suunnalla (ei kuitenkaan ihan mahdottoman etäisyyden takana).
tekijänä bitterfly
#21849
Turussa matkakeskus ylettyisi ratapihan toiselta puolelta aina nykyisten bussilaitureiden yli, muodostaen yhtenäisen sillan konepajan alueen ja keskustan välille. Matkakeskukseen tulisi hotelli, ostoskeskus, kaukojuna-, lähijuna-, kaukobussiterminaali. Sen lisäksi myös paikallisbussit ja kaikki suunnitellut raitiotiet kulkisivat matkakeskuksen alta tai editse. Ympärille on suunniteltu massiivista yritys- ja liikerakentamista. Turussa voisi puhua ydinkeskustan painopisteen siirtämisestä kaksinapaiseksi. Jos Turun musiikki- ja kongressitalo rakennetaan, voisi puhua jopa kolminapaisesta ydinkeskusta, jonka funktiot jaetaan kulttuuriseen, kaupalliseen ja logistiseen . Se riittääkö popula näin laajaan ydinkeskustaan, niin se on vaikea sanoa, mutta veikkaisin että kokonaisuus olisi terveempi kuin nyt. Matkakeskuksen alue on väljä ja helposti lähestyttävä autolla, mikä saattaisi jättää tilaa nykyisen ydinkeskustan muutttamiseksi kävelykeskustaksi ja Aurajokea nyt ei voita mikään, se vetää kuin kesä kärpäsiä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#22646
Alla pelätty uutinen Oulusta. Edellinen lama pysäytti saman hankkeen myös 1990-luvun alussa.
Kaleva 10.1.2009 kirjoitti:Oulun matkakeskus jäätyi lamaan

Aseman seudulle ei rakenneta Oulussa uutta matkakeskusta lähivuosina. Työt piti aloittaa loppuvuodesta 2008. Palmberg-Rakennus Oy:n hankekehityspäällikkö Jarmo Nikkarikoski myöntää, että "homma on pysähtynyt. Syy on maailmantalouden yleinen tilanne."

"Yritykset eivät tee nyt pitkän aikavälin päätöksiä. Matkakeskuksen rakennustöiden aloittaminen jäi harmittavasti kiinni kahdesta allekirjoituksesta", Nikkarikoski toteaa. Hän ei paljasta, mitkä olivat ne ratkaisevat yritykset ja nimet, joiden puuttumisen takia matkakeskuksen työmaata ei saatu liikkeelle.

"Maailma muuttuu äkisti. Tietysti juuri nyt olisi äärimmäisen hyvä rakentaa. Materiaalia ja alihankkijoita saisi helposti. Matkakeskustyömaan käynnistys oli todella lähellä, mutta talouden muutos oli vielä nopeampi", Nikkarikoski harmittelee.

Nikkarikoski arvioi, etteivät matkakeskuksen työt pääse alulle ennen kuin taantuma kääntyy nousuksi. "Tietysti samaan aikaan hinnatkin nousevat. Rakennuslupaa emme ehtineet vielä hakea keskukselle, mutta suunnitelmat mahdollistavat nopean aloituksen, kun hetki tulee. Kaikki on kiinni käyttäjistä. Perussuunnitelmat ei sinänsä vanhene nopeasti."

Oulun matkakeskuksen uudistaminen ei viivästy ensimmäistä kertaa. "VR:n väki kertoi, että Ouluun suunniteltiin uutta asemaa jo 1930-1931", Nikkarikoski kertoo.

1980-luvun alussa rautatieasemaa oltiin siirtämässä Raksilan puolelle valmistuneen linja-autoaseman viereen. 1990-luvun alussa matkakeskusta soviteltiin ratapihan päälle keskustan ja Raksilan väliin.

Lainvoimaisen kaavan mukaisesti uusi 55 miljoonan euron matkakeskus, johon kuuluu asema-aulan lisäksi hotelli ja kauppakeskus sekä toimistoja ja asuntoja, sijoittuisi Hallituskadun päähän Rautatienkadun suuntaisesti.
tekijänä zeizei
#22647
Iggy.P kirjoitti:Alla pelätty uutinen Oulusta. Edellinen lama pysäytti saman hankkeen myös 1990-luvun alussa.
Niin no.. Toisaalta jos tuota on suunniteltu viimeiset 80v, ja aina on löytynyt syy pistää hanke jäihin niin tuntuu, että ei tuota oltaisi ihan lähivuosina rakennettu, vaikka talouden taantumaa ei olisikaan tullut. ;)

Mutta harmi silti.
tekijänä -Gentleman82-
#22656
En harmittele. Matkakeskuksen tilalta on tarkoitus purkaa arvotaloja, kuten Suomessa aina. Niitä on mahdollisuus ihailla hiukan kauemman aikaa nyt, ellei sitten tule "outoa tulipaloa".

Osaakohan joku selittää, miksi suomalaiset kaupungit ovat niin pirun rumia, vaikka vanhaa rakennuskantaa, eli "röttelöitä" on hävitetty oikein urakalla. Mikseiköhän Strassbourg tai Venetsia ja lukemattomat muut eurooppalaiset pienet ja keskisuuret kaupungit ole valinneet Suomen "kehitystietä", jossa yhtenäinen kaupunkikuva hävitetään ja tilalle nousee commie-blockia ja parkkipaikkaa?
tekijänä ÄmJii
#22657
^Suomen vanha rakennuskanta on ollut ihan oikeasti pääosin röttelöitä. Suomi oli pitkään helvetin köyhä maa, eikä tänne koskaan rakennettu mitään sellaista, kuten Keski-Eurooppan vauraampiin kauppa- ym. vauraisiin kaupunkeihin. Lisäksi Suomi oli vuoroin Ruotsin ja vuoroin Venäjän vähempiarvoista syrjäseutua, josta raha virtasi emomaahan. Tänne ei siis pahemmin rakennettu minkään ruhtinaan palatseja tai pääkaupunkeja. Eli pääosin se Suomen vanha rakennuskanta oli täyttä sekundaa. Toinen ongelma liittyen näihiin vanhoihin rakennuksiin on se, että päärakennusmateriaalina on käytetty pääosin puuta, eikä kiveä, kuten muualla Euroopassa. Ja puun elinkaari ja kestävyyshän ovat hieman toista luokkaa, mitä kivellä. Virheitäkin tosin on tehty, mutta eiköhän tää suomalaisten kaupunkien "tuhoaminen" ole pääosin ihan normaalia rakennusten uusiutumista. Ja voihan tätä selittää vielä silläkin, että Suomi oli hyvin pitkään maaseutuvaltainen maa, jossa ei juurikaan ollut muuta, kuin pikkukaupunkeja. Kaupunkikulttuuri ja kaupunkien kehitys tapahtuivat huomattavasti muuta Eurooppaa myöhemmin. Tuskinpa niiden commie-blokkien tieltä pääsääntöisesti mitään merkittävää on puretty, vaan lähinnä ne on kai rakennettu entisille pelloille. Jos Suomen kaupungistuminen olisi tapahtunut edes muutama vuosikymmen aikaisemmin, niin jälki olisi varmasti aivan toisenlaista. Summa summarum voisi sanoa, että suomalaiset kaupungit ovat rumia, koska ne rakennettiin aikana, jolloin arkkitehtuuri ei ollut kaikkein hehkeimmillään. En todellakaan usko, että pääsyy olisi se, että täältä on kaikki kaunis purettu.

Harmi, ettei tuo matkakeskus nyt toteudu, mutta eipähän toisaalta yhtään yllätä. Mun mielestä tälläisten hankkeiden pitäis olla (Suomen mittakaavassa) suurissa kaupungeissa ihan läpihuutojuttuja. Täällä kaikki kehitys tuntuu junnaavan paikoillaan, jos vertaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.
tekijänä bitterfly
#22663
^Ämjii analysoi asian hyvin! Vähiten myöhäisestä kaupungistumisesta on kärsinyt Helsinki, joka on pääkaupunkina tietysti kasvanut niin nopeasti, että on ehtinyt keräämään itselleen huomattavan suuren ja turvallisen määrään rakennuksia paremmilta aikakausilta. Turun Palo tuhosi suuren määrän arvokasta rakennuskantaa Turussa ja tapahtui hieman ennen kaupungistumista, jonka jälkeen Turun historialliseen keskustaan rakennettiin jonkin verran Empireä, mutta muutoin Turku taisi olla aika epämääräinen jo silloin. Puutalokortteleita ja muutamia parempia kivitaloja. Ilman muutamaa ikävää episoodia 1800-luvun alussa Aurajoen rantoja saattaisi reunustaa kivijugendia ja tunnelma olla selvästi lähempänä Tukholmaa kuin nyt. Suomen huono tuuri kaupungistumisen ajankohdassa oli huonoa tuuria, mutta vielä sitäkin ikävämpää on, että Suomi lähti ottamaan kulttuuristamallia USA:sta ja lähti rakentamaan hajanaisia autokaupunkeja, joka jätti Suomen keskustat hyvin pieniksi ja epädynaamisiksi.
tekijänä Jussi
#22667
bitterfly kirjoitti:Suomen huono tuuri kaupungistumisen ajankohdassa oli huonoa tuuria, mutta vielä sitäkin ikävämpää on, että Suomi lähti ottamaan kulttuuristamallia USA:sta ja lähti rakentamaan hajanaisia autokaupunkeja, joka jätti Suomen keskustat hyvin pieniksi ja epädynaamisiksi.
Tämä on hyvin tärkeä pointti kaupunkien dynamiikkaa, skylinen vaikuttavuutta ja muuta kaupunkimaisuutta ajatellen - rakennuskantaa itsessään se ei sinällään selitä niin paljoa.

Ämjii on siinä mielessä ainakin oikeassa, että Suomi oli varsin köyhä sodan jälkeen 50- ja 60-luvuilla ja se todellakin näkyy jälleenrakentamisen laadussa suhteessa aiempaan.. Eivät suomalaiset kaupungit mitään Dresdeneitä olleet, mutta kyllä ainakin Tampereella pommitukset muuttivat yhtenäisen ja kauniin kansallisromantiikan ja sitä edeltäneiden vuosikymmenten aikana rakennetun keskustan epämääräiseksi tilkkutäkiksi jossa kolot paikattiin juurikin näillä 50- ja 60-luvun rumilla elementtilaatikoilla.. samanlaista jälkeä näkee varsin monessa Suomen kaupungissa.. Kotka ja Turku taisivat eniten kärsiä. Suhde kunnostukseen tietenkin vaihteli alueittain, paikoin sodan tuhoja täydennettiin vielä purkamalla pystyyn jäänyttä rakennuskantaa syystä tai toisesta. Tämä ei olisi tullut kuuloonkaan jossain keskisemmässä Euroopassa.

Ennen sotia rakennetuissa kaupungeissa ei Suomen köyhyydellä nähdäkseni ollut niin suurta merkitystä sikäli että kaupungeissa asui yleensä lähinnä rikkaita ihmisiä ja köyhät olivat maaseudulla tai Pispalan tapaisissa teollisuus "slummeissa" - jos jossain pienessä kaupungissa kuten vaikka lahdessa 1900-luvun alkupuolella olikin vain 1000 asukasta oli jokainen varsinaisen kaupungin rakennus silti rakennettu tyylikkäästi hintalappuun katsomatta (eikä kalpene vertailussa keskieurooppalaisille vastineilleen).

Kyllä itse ainakin uskon että nykytilanne on menneitä vuosikymmeniä terveempi ja että tulevaisuudessa Suomenkin kaupungit muuttuvat rakennuskannaltaan laadukkaammiksi, mielenkiintoisemmiksi - esteettisesti paremmiksi. Ei kaikki 30-luvun jälkeen rakennettu suinkaan ihan surkeaa ole, ei pitäisi aina valittaa ihan kaikesta.
tekijänä -Gentleman82-
#22672
Ilmeisesti siis esim. Turun kauppatorin ympäristöstä hävitetyt kivitalot, esim. Lindblomin talo ovat hyviä esimerkkejä tällaisista turhista ja köyhän ajan taloista...
Tampere hävitti itse Puu-Tammelan ja Amurin, viimeistä puutalokorttelia yritettiin vielä 90-luvulla epätoivoisesti purkaa, nykyään se on suojeltu. Suomen kaupungit ovat hävittäneet keskustoistaan korvaamattoman arvokkaita rakennuksia nimenomaan sodan jälkeen, esim Helsingissä Skoha tai Normén. Ei tällä asialla ole sen kanssa tekemistä onko maa köyhä tai rikas, vaan sillä arvostetaanko vanhaa rakennuskantaa vai ei. Kuopio haluaa vieläkin hävittää osan kauppahallistaan, koska pysäköintitalo tarvitsee sisäänkäynnin. Samoin kaupungille tyypilliset rännikatujen varsien puutalot hävitettiin keskustasta. Tilalla on nyt sitä "edistystä", eli betonielementtitaloa á la Makkaratalo.

Kannattaa lukea esim.Turun osalta Markus Kivistön gradu, josta käy ilmi seikkaperäinen hävitystyö (ml. ratikat) sotien jälkeen.
Luonnollisesti grynderien sympatiseeraajat kertovat tätä samaa tarinaa "röttelöistä", jotta hävittäminen saisi oikeutuksensa. Totuus ei pala tulessakaan, Tampereen osalta vaikkapa Tammelan tori ympäristöineen kertoo aika paljon.

Kyse on silkasta piittaamattomuudesta, ei mistään muusta.

Turun palo oli 1800-luvulla, miten se liittyy siihen, että kaupungin ruutukaava-alueesta hävitettiin sotien jälkeen 60-70%?
Vai tehtiinkö nykyiset laatikot 1800-luvulla, palon jälkeen?
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 9