[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
keskisuomalainen kirjoitti:Jyväskylä painaa kaasua
RAKENTAMINEN: Hiljaisempi kausi jää taakse. Kaupunkia rakennetaan lähivuodet vauhdilla ja jopa 600 miljoonan euron investointien voimalla.
Jorma Rahkonen
Kaupunginjohtaja Markku Andersson puhkuu tyytyväisyyttä. Lähivuosien noin 600 miljoonan rakennusinvestoinnit kaupungin rajojen sisällä lupaavat kaupungin kehittymiselle hyvää.
- Alkamassa on yksi Jyväskylän historian vilkkaimmista rakentamiskausista. Kaikki hankkeet eivät vielä ole edes julkisuudessa, hän huomauttaa.
Asuntorakentaminen ei ole 600 miljoonan potissa mukana. Siihen käytetään Jyväskylässä vuosittain noin 150-200 miljoonaa euroa. Viime vuonna kaupungissa valmistui 854 asuntoa.
Anderssonin mukaan reipas rakentamistahti ei merkitse vain rakennustyömaiden työpaikkoja, vaan lisää työtä myös tiloihin sijoittuvissa yrityksissä.
Jyväskylän rakentamisessa oli välillä jonkin aikaa hieman rauhallisempi vaihe, mutta varsinaista notkahdusta ei ole koettu. Vauhdin kiihtyminen näkyi jo alkuvuona myönnetyissä rakennusluvissa.
Rakentamiselle on tehty tilaa
Anderssonin mielestä rakentamisen vilkastumiseen ei ole yhtä tai kahta syytä. Hänen mukaansa selityksiä löytyy niin kaupungin ratkaisuista kuin yritysten aidosta kiinnostuksesta Jyväskylään.
- Jyväskylässä on tehty useita oikeansuuntaisia ratkaisuja, hän sanoo.
Yksi suuri asia on ollut uusien rekkaterminaalien sijoittaminen Laukaantien suuntaan. Näin Eteläportin alue vapautui pääosin kaupan rakentamiselle.
- Jos Jykes Kiinteistöt ei olisi tehnyt rekkaterminaaliratkaisuja, Seppälässä Transpointilta Prisman vieressä nyt vapautuvalle tontille ei päästäisi rakentamaan, Andersson huomauttaa.
Jykes Kiinteistöjen rakennuttama Transpointin uusi rekkaterminaali otetaan piakkoin käyttöön Palokärjen alueella Jyväskylän maalaiskunnassa.
Voimalaitoshanke puolestaan kertoo kaupungin tahdosta toimia energiamarkkinoilla yhtiönsä kautta eikä olla markkinoiden vietävänä. Lutakon messuhotellin ja uuden messuhallin rakentamisen vauhdittamisessa kaupungin rooli on tärkeä.
Yksityisellä rahalla valtaosa
Andersson korostaa, että julkista rahaa tulossa oleviin rakennushankkeisiin käytetään erittäin vähän. Hänen mukaansa esimerkiksi Korkeakoskenlahteen Jyväsjärven rantaan suunniteltu teknologian liiketoimintaosaamisen keskus olisi hyvin haasteellista rakentaa julkisen rahan tuella.
- Jos Teknologiakeskusta ei olisi myyty vuosi sitten Technopolikselle, meillä tuskin olisi mahdollisuutta panostaa jopa 100 miljoonaa euroa 40 000 neliön rakentamiseen Korkeakoskenlahden alueella, Andersson huomauttaa.
Lumipallo lähti pyörimään
Andersson puhuu lumipalloilmiöstä. Esimerkiksi Eteläportin alueella Etelä-Keljossa lumipallo on lähdössä pyörimään. Kaupunki ja alueelle tulossa olevat ketjut kertovat alueen rakentamisesta tarkemmin lähiaikoina, mutta Anderssonin mukaan alueen mittava urakka käynnistyy niin nopeasti kuin mahdollista.
- Kun yritykset näkevät Jyväskylän markkinoilla myönteisiä signaaleja, lumipalloilmiö kasvattaa investointien määrää. Kyllä meidän markkinaamme luotetaan, Andersson kiittelee.
Viime vuonna Jyväskylässä perustettiin uusia yrityksiä enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.
- Tänä vuonna tehdään kolmen ensimmäisen kuukauden perusteella uusi ennätys, Andersson kertoo.
Kasvua viime vuoden kolmeen ensimmäiseen kuukauteen verrattuna oli noin neljänneksen verran.
Työpaikkoja on syntynyt ennätystahtia, mutta työttömyystilastoissa Jyväskylä on viime aikoina ollut kymmenen suurimman kaupungin heikoin. Anderssonin mukaan suunta on kuitenkin kohti parempaa. Jyväskylässä hyvä työllisyyskehitys on tullut historiallisesti jälkijunassa muihin kasvukeskuksiin verrattuna.
Andersson on ehtinyt verrata Jyväskylän tilannetta toiseen saman kokoluokan kaupunkiin, Kuopioon, jonka valtuusto piti viime viikolla seminaariaan Jyväskylässä.
- Kyllä meidän näkymämme on toisesta ulottuvuudesta kuin esimerkiksi Kuopion, hän sanoo.
Jyväskylän kaupunki kirjoitti:Jyväskylän konserttisalin rakentamista selvitetään
Kaupunginjohtaja Markku Andersson on käynnistänyt konserttisaliasian valmistelun ja selvitystyön kokonaisratkaisun löytämiseksi. Kaupunginjohtaja informoi kaupunginhallitusta 28.5. hallituksen kokouksessa.
Vuoden 2007 aikana on talousarvion mukaisesti laadittava kaupunginteatterin peruskorjaukseen liittyen tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Määrärahavaraus on vuodesta 2011 alkaen.
Mikäli konserttisali valmistuisi tätä ennen, se voisi toimia kaupunginteatterin remontin aikana teatterin väistötilana. Kaupunginjohtaja esitti selvitettäväksi ratkaisumallia, jonka mukaan konserttisali rakennettaisiin Jyväskylä Paviljongin yhteyteen Lutakkoon. Paviljongin alueella jo nyt olevat ja tulevaisuudensuunnitelmissa olevat muut toiminnat tukevat osaltaan erinomaisesti konserttisalin toimintaa. Konserttisalin jatkoselvittelyä ei ole kytketty Paviljongin 3. vaiheen rakentamissuunnitelmiin (ns. Master Plan). Konserttisalin mahdollinen sijainti Paviljongin yhteyteen on otettu suunnitelmissa huomioon, mutta sali ei sisälly Paviljongin tämän hetkisiin rakentamissuunnitelmiin. Hankkeiden yhteyttä on selvitetty, mutta molemmissa tehdään erilliset ratkaisut ja päätökset.
Keskeisten toimijoiden eli orkesterin, kapellimestarin, teatterin ja myös teatterin tulevan johtajan (1.8.2007 alkaen) näkemykset tukevat nyt esiteltyä ratkaisumallia. Konserttisalihankkeen ja teatterin peruskorjauksen vaatimien tilajärjestelyjen kytkeminen yhteen ratkaisisi teatterin väliaikaistilaongelman.
- Konserttisali Paviljongin yhteydessä olisi erityisen myönteinen harppaus Jyväskylän kaupunginorkesterin ja muun musiikkielämän kannalta ja samalla se entisestään vahvistaisi Paviljongin toiminnan kehittämistä ja menestymistä, linjaa kaupunginjohtaja Markku Andersson.
Konserttisalin suunnittelussa on lähtökohtana, että salin akustiikan osalta pyritään korkeimpaan mahdolliseen laatuun. Kysymykseen tulisi nimenomaan musiikille suunniteltu akustiikka.
Kaupunginjohtaja Markku Andersson antaa konserttisaliasian jatkoselvittelyn kulttuuri- ja nuorisolautakunnalle, joka selvitettyään asiaa tuo sen kaupunginhallitukselle. Syys-talvikaudella 2007-2008 harkitaan jatkotoimet. Konserttisalin toteuttamiseksi etsitään myös kuntarahan ulkopuolista rahoitusta.
Lisätietoja
kaupunginjohtaja Markku Andersson, puh. (014) 624 260
Jyväskylän kaupunki kirjoitti:Esiselvitys asuntomessujen järjestämisestä käynnistymässä
Jyväskylän kaupunki harkitsee asuntomessujen järjestämistä vuodelle 2012.
Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että esiselvitys messujen järjestämisestä käynnistettäisiin välittömästi. Esiselvityksessä esitellään tarkemmin Jyväskylään suunniteltavien asuntomessujen teema, messutoimintojen pääpiirteinen toimivuus ja arviot messujen järjestämisestä kaupungille aiheutuvista kuluista ja tuloista.
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa asumisvision hyväksymisen yhteydessä kesäkuun aikana. Mikäli kaupunginhallitus kesäkuussa hyväksyy esiselvitystyön, tehtäisiin varsinainen hakupäätös messujen järjestämisestä lokakuussa.
Valkeamäki ja Korpilahti messualueiksi
Esiselvityksen ensisijaisena lähtökohtana on tutkia messujen järjestämistä parhaillaan suunniteltavaan Valkeamäen kaupunginosaan. Esiselvityksessä harkitaan Valkeamäen soveltumista asuntomessualueeksi.
Jyväskylän edelliset asuntomessut järjestettiin Kuokkalassa vuonna 1985, jolloin messut toimivat onnistuneena lähtölaukauksena Kuokkalan rakentamiselle. Samaa tavoiteltaisiin myös uudessa pientalovaltaisessa Valkeamäen kaupunginosassa.
Valkeamäen lisäksi messuihin haluttaisiin liittää tiiviisti Jyväskylään liittyvä Korpilahti. Korpilahden keskustaan Päijänteen rannalle voitaisiin rakentaa esimerkiksi veneilyn ja asumisen yhdistäviä sekä korjausrakentamista esitteleviä oheiskohteita.
Julkisuutta ja hyötyä yrityksille
Asuntomessut ovat Suomen suurimpia kesätapahtumia, jonka kävijämäärät ovat vaihdelleet 2000-luvulla 120 000 ja 270 000 kävijän välillä. Messujen suurimmat hyödyt saavutetaan kaupungin tunnettavuuden lisääntymisellä, medianäkyvyydellä sekä seudun yrityksien saamalla lisähyödyllä. Asuntomessujen rakentamisen ja messukävijöiden rahankäytön aikaansaamiksi keskimääräisiksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu noin 470 henkilötyövuotta.
Järjestäjäkunnalle messuista aiheutuu sekä menoja että tuloja. Messualueen perusinvestoinnit ovat samaa suuruusluokkaa kuin muidenkin uusien asuinalueiden, kuitenkin alueiden messuviimeistely on aiheuttanut edellisille messupaikkakunnille noin 0,2-0,5 miljoonan euron lisämenot. Investointien lisäksi menoja syntyy muun muassa projektihenkilöstön palkkauksesta ja messutoimiston perustamisesta. Tuloja kunta saa muun muassa tontinmyynnistä, pysäköintimaksuista ja pääsylipputuloista.
Asuntomessut myöntävä Osuuskunta Suomen Asuntomessut on jo valinnut järjestäjät vuoteen 2011 saakka.
ThePKH kirjoitti:Mielenkiintoisia aikoja edessäpäin.Yritin etsiä tietoa Korkeakoskenlahden Teknologiakeskuksesta:
keskisuomalainen kirjoitti:Jyväskylä painaa kaasua
- Jos Teknologiakeskusta ei olisi myyty vuosi sitten Technopolikselle, meillä tuskin olisi mahdollisuutta panostaa jopa 100 miljoonaa euroa 40 000 neliön rakentamiseen Korkeakoskenlahden alueella, Andersson huomauttaa.
eiköhän se siitä ala pikkuhiljaa nousta.
ThePKH kirjoitti:Oho.joo havainne kuvasta arvioisin että 7 jopa 8 kerrosta olis ylistönmäen puoleisessa päädyssä.
satama kirjoitti:...mutta mites on Torinhovin laita?Torihovi on jo lähes valimis (kesän aikana pitäisi valmistua) ja Harjunkulman seuraava osa Lyseonlinnakin on jo pitkällä(valmistuu hekmikuussa -08 ). Muista osista (Harjupaviljonki, Harjunarkadi, Harjunportti, Harjunkartano) ei ole vielä pahemmin tietoa. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen projekti jota on tullut seurattua melko tarkasti ja odotan innolla sitä hetkeä kun pääsee ihailemaan valmista korttelia.
http://www.harjunkulma.fi/index2.php
