Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Iggy.P
#12675
Rotuaarin pallo!

Kuva
Klazu kirjoitti:Miten tuo sitten ekan kerran käynnistetään (pallonhan täytyy olla silloin pohjaa vasten) ja voiko sitä sammuttaa/käynnistää muutenkaan mitenkä helposti/usein?

Se voi pysähtyä välillä, mut kun sille antaa vähän vauhtia niin se voi pyöriä sit taas vaikka kuinka kauan.
tekijänä neropatti
#12677
Empä oo pitkiin tänne mitään kirjotellu, vaikka oon jo takas suomeenki päässy mutta tällänen nyt kuitenki pisti silmään. Siinä loppu puolellahan tuossa jo vähän selitellään, että mitä tarkoittaa halvanmiehen musiikkitalo.

Helsingin Musiikkitalosta valitus markkinaoikeuteen
Julkaistu 27.05.2007, klo 16.59 (päivitetty 27.05.2007, klo 21.19)
Havainnekuva musiikkitalosta
Kuva: LPR-arkkitehdit Oy
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)
Helsinkiin Töölönlahdelle rakennettavan Musiikkitalon tarjouskilpailusta on tehty valitus markkinaoikeuteen.
Valituksen tehneen rakennusyhtiön Peab Seiconin mielestä sen tarjous hylättiin perusteettomasti. Nyt yhtiö vaatii, että hanke pantaisiin asian selvittämisen ajaksi jäihin.

Markkinaoikeus päättää asiasta ehkä jo ensi viikolla. Rakennusalan etujärjestön RT:n mielestä Musiikkitalon kustannusarvio tehtiin tahallaan alakanttiin.

Musiikkitalon on tarkoitus valmistua vuonna 2010, nyt ovat käynnissä maanrakennustyöt.

Musiikkitalo maksaa miljoonia

Musiikkitalon rakentamiseen on varattu 106 miljoonaa euroa, josta noin puolet maksaa valtio. Yleisradio ja Helsingin kaupunki maksavat kumpikin noin neljänneksen.

Jos hankkeen kustannukset kohoavat, niin kaikkien rahoittajien on tehtävä asiasta uusi päätös. Valtion osuudesta päättää viime kädessä valtioneuvosto, jonka jäsenet eivät vielä ole kertoneet mielipiteitään mahdollisesta budjetin ylittymisestä. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei viikonvaihteessa halunnut kommentoida asiaa YLE Uutisille.

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi puolestaan sanoi, että yhtiön talouden täytyy olla tasapainossa vuonna 2008, mikä ei anna Musiikkitalon suhteen yhtään liikkumavaraa. Sasin mukaan YLE on sitoutunut tiettyyn raamiin, josta ei voi poiketa. Jos musiikkitalon budjetti ylittyy, niin Sasin mielestä vaihtoehtoja voisivat olla joko hankkeen karsiminen tai lykkääminen.

Musiikkitalon työmaa
Kuva: YLE


Helsingin kaupungin puolesta päätöksen mahdollisesta ylityksestä tekisi kaupunginvaltuusto. Kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen arvioi, että uudella urakkamuodolla on parempi mahdollisuus saada tarjouksia, koska projektijohtourakassa rakennusyhtiön ei tarvitse ottaa itselleen hintojen kohoamisen riskiä.

Riski siirtyy Musiikkitalon omistajille, joille lopullisen hinnan arvioiminen on vaikeampaa kuin kiinteähintaisessa projektissa. Harri Kauppisen mukaan uusien ulkopuolisten rahoittajien ottaminen mukaan ei toistaiseksi ole ollut esillä. Rakennusalan markkinatilanne on kuitenkin sen verran kuumentunut, että lykkääminen on hänen mielestään yksi vaihtoehto.

Talosta tehtiin kolme tarjousta

Musiikkitalon rakentamisesta järjestettiin keväällä urakkakilpailu, johon tuli tarjoukset kolmelta ruotsalaiselta rakennusyhtiöltä. Kaksi tarjouksista oli sääntöjen vastaisia projektijohtourakoita, joissa rakennuttaja johtaa projektia ja etsii aliurakoitsijoita.

Peab Seiconin tarjous oli kiinteähintainen, mutta se oli kaksi kertaa niin kallis kuin kustannusarvio. Tarjous hylättiin, mutta Peab Seicon on valittanut asiasta markkinaoikeuteen. Yhtiö vaatii, että Musiikkitalon rakentamishanke pannaan jäihin siihen asti, kunnes markkinaoikeus saa asian tutkittua.

Asiasta on tulossa alustava päätös mahdollisesti jo ensi viikolla. Jos valitus päätetään tutkia tarkemmin, niin asian käsittely voi markkinaoikeuden ruuhkien takia kestää useita kuukausia.

Ensimmäisen urakkakierroksen epäonnistumisen takia hanke jo lykkääntyi puolella vuodella, joten talon arvioidaan valmistuvan aikaisintaan keväällä 2010. Työt eivät kuitenkaan ole kokonaan pysähdyksissä, sillä maanrakennustyöt pystyttiin käynnistämään jo ennen pääurakan toisen tarjouskierroksen ratkeamista.

Peab Seiconin toimitusjohtajan Antti Peltoniemen mukaan yhtiöltä kului ensimmäisen kierroksen tarjouslaskentaan paljon aikaa, rahaa ja resursseja.

- Musiikkitalo tulee olemaan aikataulullisesti ja laadullisesti erittäin vaativa hanke, joten kyllä se vähän enemmän maksaa kuin joku normaali rakentaminen, Peltoniemi toteaa.

Peltoniemi korostaa, että Peab Seicon on edelleen ainoa taho, joka on laskenut Musiikkitalon kustannuksia. Yhtiö on aiemmin vastannut mm. Kiasman rakennusprojektista.

RT: Alkuperäinen kustannusarvio liian alhainen

Rakennusteollisuuden etujärjestön RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mielestä Musiikkitalon kustannusarvio tehtiin alun perin liian alhaiseksi. Pipatin mukaan kyse on ns. kunnallispoliittisesta kustannusarviosta eli siitä, että kustannukset mitoitetaan tahallaan alakanttiin, jotta hanke saataisiin menemään valtuustossa ja valtioneuvostossa läpi.
Tarmo Pipatti
Kuva: YLE


- Suomessa tehdään paljon isoja väylähankkeita, joissa ei ole oikeastaan minkäänlaisia ongelmia kustannusarvioiden tai aikataulujen kanssa. Vähän leimaa antavaa on se piirre, että ne ongelmat tulevat esiin kulttuurimonumenttien rakentamisessa. Toiset haluavat kulttuurirakentamista ja toiset taas eivät millään. Siinä sitten tasapainoillaan mahdollisimman alhaisen kustannusarvion kanssa, joka sitten helposti kuitenkin osoittautuu epärealistiseksi, Pipatti toteaa.

Hän pitää todennäköisenä, että toisella tarjouskierroksella rakentajaehdokkaita ilmoittautuu lisää. Nyt pyydettyjä projektijohtourakoita kun tarjottiin jo ensimmäisellä tarjouskierroksella, vaikka niitä ei silloin pyydettykään.

Pipatin mielestä Musiikkitaloa koskevassa keskustelussa on miltei täysin unohdettu talon käyttömenot.

- Siinähän puhutaan 50 vuodessa varovaisestikin arvioiden 2 000 miljoonasta eurosta, Pipatti sanoo.

Pipatin mielestä Musiikkitalon maksajiksi täytyisi saada muitakin kuin veronmaksajat. Hän antaisi talon klassisen musiikin ohella myös kevyen musiikin esiintyjien käyttöön sekä kokous- ja kongressiareenaksi. Pipatti pitää hyvänä esimerkkinä Lahden Sibeliustaloa, joka pyörii tällä hetkellä pääosin yksityisin varoin. Pipatti kehuu Lahden mallia myös siksi, että hän on itse aikoinaan ollut sitä Lahden kaupunginjohtajana luomassa.

Karsintalista jo olemassa

106 miljoonan budjetissa rakentamisen osuudesta vastaavat valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Irtokalusteet kuten soittimet, flyygelit tai äänentoistolaitteet puolestaan maksavat käyttäjät, eli Sibelius-Akatemia, kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri. Käytännössä talon maksajat ja käyttäjät ovat siis sama asia.

Musiikkitalolle on jo tehty karsintalista, joka säästäisi noin viisi miljoonaa euroa. Tarkoituksena on mm. muuttaa kupera katto tasaiseksi sekä jättää lämpiön ja konserttisalin ikkunat ilman valoa läpäisevää sähköistä maitolasia. Kupera katto on niin hankala tehdä, että siitä luopuminen säästää jo yhden miljoonan.

Musiikkitaloon rakennetaan noin 1 650-paikkainen konserttisali, viisi pienempää salia, ravintola, klubitilat ja Sibelius-Akatemian musiikkikirjasto. Lisäksi rakennukseen tulee opetus- ja harjoitustiloja. Musiikkitalon laajuus on noin 25 000 neliömetriä.
Avatar
tekijänä grendy
#12678
Tää on niiiiiiiiiin surullinen koko hanke jo ettei mitään rajaa :lol: .. Tajuais nyt pistää vaan jäihin ja ottaa koko homman uusiks.

Toi väittämä että kustannusasrvio tehtiin alunperin liian pieneks sen takia että hanke saatiin läpi on kyllä niin arsesta ettei mitään rajaa. Siis jos väittämä pitää paikkaansa niin toihan on niin huijausta että arvion tehnyt taho saisi kyllä kuulla kunniansa..
tekijänä zeizei
#12679
Pipatin mielestä Musiikkitaloa koskevassa keskustelussa on miltei täysin unohdettu talon käyttömenot.

- Siinähän puhutaan 50 vuodessa varovaisestikin arvioiden 2 000 miljoonasta eurosta, Pipatti sanoo.
!! Tuohan tekee 40 miljoonaa euroa vuodessa. Siis varovaisesti arvioituna. Aika reilusti kuitenkin niin pienen käyttäjäryhmän vuoksi.. Taitaa nyt olla koko musiikkitalo tiettyjen tahojen päähänpinttymä, joka on pakko saada kustannuksista piittaamaatta. Alan pikkuhiljaa toivomaan että koko hanke jätettäisiin toteuttamatta.
Tästä tulee myös ihan mieleen se Helsingin Sanomien flash animaatio, josta pystyi katsomaan 60- ja 70-lukujen rakennussuunnitelmia. Siinähän kerrottiin että töölönlahden läpi suunniteltiin tyyliin jotain 4 kaistaista moottoritietä, lintsille uusi maamerkki, 100 aseman metroverkosto jne. Kerrottiin vielä makkaratalosta, joka toteutuikin. Enemmän ja vähemmän järkeviä ideoita.
Avatar
tekijänä sam
#12681
JR kirjoitti:Physicumin aulassa Kumpulassa on myös tuollainen kelluva kivi. Joskus sitä siellä kummastelin.
Musiikkitalostahan voisi joku insinööriopiskelija vääntää nopeasti CADilla Physicumin näköisen peltitalon piirustukset - saisi säästyneellä rahalla laittaa puistoon pallon jos toisenkin eikä rakentamisen laatu varmastikaan liiemmalti huononisi. Ja ehdottomasti lattiaritilää seiniin niin kuin Physicumissa. :)
tekijänä Jape
#12682
Harrastamastani Töölönlahden ikuisen alennustilan valittelusta huolimatta toivon, että koko hanke Musiikkitalosta nyt sitten jäätyisi. Nykyiselle rakennustyömaalle voitaisiin sitten pykätä vaikkapa se uusi Keskustakirjasto, josta olisi vähän suuremmalle yleisölle hyötyä. Tosin, eihän Musiikkitalon tarvetta voi kukaan epäillä, kun sekä Oopperatalo että Finlandia-talo ovat kummatkin niin toivottoman kaukana.

Täytyy vain toivoa, ettei Musiikkitalon traaginen farssi estä tai vitkastuttele muun Töölönlahden alueen kehittämistä. Sen alennustilaa valitteli Ilaskivi jo joskus 80-luvun lopulla. Mikä ihme tuon alueen kehittymistä on estänyt kaikki nämä vuosikymmenet?

Kaikki olisi hyvin, jos tämä Oiva Kallion ratapihan ympäristön suunnittelukilpailun voittaja vuodelta 1924 olisi toteutettu. Etu-Töölön 20-lukulainen perimetraaliasemakaava pääsisi jatkumaan rautatieasemalle asti:
Kuva

Putkiaivoni muuten vieläkin ihmettelevät, miksi suunnittelukilpailun voittajaa ei toteutettu. Sellaisen 1+1=2 -logiikan mukaan kun järjestetään suunnittelukilpailu, ja parhaaksi havaittu vaihtoehto on löydetty, se myös toteutetaan. Vai järjestetäänkö suunnittelukilpailuja ihan leikkimielessä?

Niin, ja Keskustatunnelin perusteleminen Töölönlahdenkadun tukkoisuudella on silmämääräisesti arvioiden lähinnä hauska vitsi. Katua käyttävät lähinnä Länsi-Helsingistä Elielinaukiolle tulevat bussit (jotka nekin häviävät lähijunaliikennettä kehittämällä), sekä muutamat kymmenet Lapin yöjuniin lastattavat henkilöautot.
Avatar
tekijänä prepo
#12688
Jape kirjoitti: Putkiaivoni muuten vieläkin ihmettelevät, miksi suunnittelukilpailun voittajaa ei toteutettu. Sellaisen 1+1=2 -logiikan mukaan kun järjestetään suunnittelukilpailu, ja parhaaksi havaittu vaihtoehto on löydetty, se myös toteutetaan. Vai järjestetäänkö suunnittelukilpailuja ihan leikkimielessä?
En tiedä tarkemmin miksi tätä ei toteutettu, mutta tämä klassistinen suuntaus suomalaisessa arkkitehtuurissa jäi aika lyhyeen. Jyrkkä symmetrisyys ja umpikorttelit eivät kuuluneet sitä seuranneeseen funktionalismin ihanteisiin. Haluttiin erottua vanhasta. Totalitaarisissa valtioissa kuten NL, Mussolinin Italia ja Natsi-Saksa klassismi kukoisti vielä pitempään, ehkä nuoressa demokratiassa haluttiin erottua niistäkin.

Vrt. Speerin 1930-luvun Berliinisuunnitelmat:

Kuva

Mutta en keksi muuta yleissyytä toteutumattomuuteen kun yleisen jahkailun ja sitä seuranneen suunnitelmien "vanhenemisen" ihanteiden muuttuessa :(
tekijänä Jape
#12693
prepo kirjoitti:Mutta en keksi muuta yleissyytä toteutumattomuuteen kun yleisen jahkailun ja sitä seuranneen suunnitelmien "vanhenemisen" ihanteiden muuttuessa
Joo. Töölönlahden suunnitelmia selaillessa saa melkeinpä läpileikkauksen itsenäisen Suomen kaupunkisuunnitteluihanteiden historiasta, ja nykytilaa tutkaillessa taas koulukirjaesimerkin jahkailun ja paperisodan toimimattomuudesta. Lähinnä ihmettelin tätä siksi, että vuosisadan alkupuoliskolla ei tuntunut Suomessa vielä olevan samanlaista kaavoituskammoa kuin nykyään.

Ei minua kyllä haittaisi, vaikka sinne tuon Kallion suunnitelman jälkeen olisikin rakennettu funkkisihanteiden mukaisia Taka-Töölö -tyyppisiä kortteleita. Aallon suunnitelmista en niin varma olisi. Ainakaan sitä Vapaudenkatua ja parkkipaikkaa en siihen olisi halunnut. Toisaalta Makkarataloonkin on tottunut.

Jos pitäisi analysoida, niin mitenköhän tuo nykyinen suunnitelma kuvastaa aikamme kaupunkisuunnitteluihanteita. Pahoittelen mahdollista negatiivista sävyä, mutta nämä tulivat hetken pähkäilyn jälkeen mieleeni:
  • Mitä vähemmän muutosta, sen parempi. Rakentamattomaksi jäänyttä aluetta ei saa kaavoittaa täysin kantakaupunkimaiseksi, sillä enää 60% Helsingistä on ainoaa henkireikää koko kaupungissa.
  • Funkkisihanteista ei olla päästy eroon - samankorkuiset laatikot suorassa rivissä ovat itse kauneus (tällä viittaan lähinnä radanvarren toimistoihin).
  • Rakennuskustannukset menevät tärkeysjärjestyksessä lopputuloksen edelle.
Ei niin, etteikö suunnitelmasta voisi löytää hyvääkin. Nuo nyt vain tulivat pienenmoisessa hatutuksessa mieleeni. :)
tekijänä aleksi
#12696
Kuva

Musatalo häikäisee havainnekuvissa (on the left)! Vaikka kuinka yritän, en löydä arkkitehtuuria tuosta laatikosta.
tekijänä Columbo
#12699
Nyt on jo YLEnkin budjetti kovilla. Katsotaas vaan niin tuon tarpeettoman laatikon ulkopinta tulee olemaan rahapulan takia valkoisia betonielementtilaattoja, jotka kellastuvat parissa vuodessa kusenkeltaiseksi.
tekijänä zeizei
#12707
Tän päivän hesarista, lukekaa lihavointi:
Musiikkitalon hinta on noussut jo Yleisradion sietokyvyn ylärajalle
Musiikkitalon hinta ei voi nykyisellä rahoitusmallilla nousta kuin vajaat 25 miljoonaa euroa nykyisestä. Ainakaan Yleisradio ei tätä suurempaa korotusta niele, sanoo toimitusjohtaja Mikael Jungner.
Talon hinnaksi on laskettu 106 miljoonaa euroa.
Tarjouskilpailu rakentamisesta päättyi toukokuun alussa. Silloin ilmeni, ettei yksikään rakennusyhtiö halunnut toteuttaa urakkaa annettuun hintaan. Halvin selkeästi hinnoiteltu tarjous olisi nostanut hinnan puolitoistakertaiseksi.
Yleisradio maksaa 27 prosenttia talon rakennuskustannuksista. Helsingin kaupungin osuus kuluista on suunnilleen yhtä suuri. Loput eli noin puolet kuluista maksaa valtio.
Nykyisellä budjetilla Ylen osuus on vajaat 29 miljoonaa euroa. Jos talon hinta puolitoistakertaistuisi, Ylen osuus nousisi 40 miljoonan paikkeille.
Jungnerin mukaan ehdoton hintakatto on 35 miljoonaa euroa. "Tästä luvusta Yle ei tingi senttiäkään ylöspäin", hän sanoo.
Tällä osuudella koko hankkeen maksimihinnaksi tulee vajaat 130 miljoonaa euroa. Rakennusalan korkeasuhdanne on nostanut hintoja jyrkästi. Entä jos taloa ei kerta kaikkiaan saada pystyyn tähän hintaan?
"Silloin on tasan kaksi vaihtoehtoa: joko talo rakennetaan edullisemmin säästämällä kuluista tai sitten joku muu maksaa ylityksen", Jungner vastaa.

Yleisradiossa ylintä valtaa käyttää hallintoneuvosto. Sen puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) ei vielä sano, pitääkö Yle kiinni Musiikkitalosta, jos sen kustannukset nousevat.
"Se on asia, jonka hallintoneuvosto aikanaan päättää."
Toistaiseksi kaikki rahoittajat sanovat pitävänsä kiinni siitä, että talo saadaan pystyyn 106 miljoonalla eurolla. Muu olisi huonoa neuvottelutaktiikkaa, sillä tarjouksia Musiikkitalosta odotetaan vielä syksyyn asti.
Eli tasan vaihtoehtoa. Eli se rakennetaan joka tapauksessa, mutta halpana. Hesarissa oli myös juttu kuinka upea musiikkitalosta piti tulla, ja sinne saataisiin tilat kaikille musiikki-instituutioille. Sibelius-akatemia, helsingin kuoro, orkesteri ja jotain muita joita en muista ulkoa. Mutta näistä sitten lähdettiin jo ajat sitten karsimaan, joten eipä siitä paljoa jää jäljelle. Ja uutisessa mainittiin myös talon käyttökustannusten olevan 40miljoonaa euroa vuodessa, joka tekisi jo 3 vuodessa koko talon hinnan
En kannata enää tuota projektia lainkaan. :evil:
Avatar
tekijänä Rokkikukko
#12722
Columbo kirjoitti:Nyt on jo YLEnkin budjetti kovilla. Katsotaas vaan niin tuon tarpeettoman laatikon ulkopinta tulee olemaan rahapulan takia valkoisia betonielementtilaattoja, jotka kellastuvat parissa vuodessa kusenkeltaiseksi.
Tuota tuota..

Ottamatta kantaa sen enempää kyseisen talon arkkitehtuuriin, sijaintiin, kustannuksiin tai maksajiin, en kuitenkaan menisi taloa käyttötarkoitukseltaan turhaksi haukkumaan. Tuohon laatikkoonhan olisi siis tarkoitus tulla "noin 1 650-paikkainen konserttisali, viisi pienempää salia (niissä 200 - 500 paikkaa salia kohti), ravintola ja klubitilat ja Sibelius-Akatemian musiikkikirjasto. Lisäksi rakennukseen tulee opetus- ja harjoitustiloja." (http://www.musiikkitalo.fi) Pääkäyttäjiksi on tulossa Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri.

Etenkin Sibelius-Akatemian opetus- ja konserttitilat ovat käsittääkseni (mm. kyseisen koulun opiskelijoiden suusta kuultuna) varsin kehnot, pienet ja vanhanaikaiset. Jos kerran esim. Helsingin yiopistolle rakennetaan uusia tönöjä Kumpulaan, Laurea amk:lle valmistui ajanmukaiset tilat Tikkurilaan ja Helian jo valmiiksi komeaa uutta pyrinkiä laajennettiin Pasilassa, niin eikai ole liikaa vaadittu että Suomen johtavalla musiikkiakatemialla on myös nykyaikaiset ja asianmukaiset tilat. Ja Finlandiatalossa tai Oopperatalossa nyt ei käsittääkseni mikään erikoinen akustiikka (ainakaan ammattilaisten mielestä) ole.

Se on tietty sitten eri juttu minkälaista kulttuuria itse arvostaa, mutta jos urheilulle annetaan valtiontukea ja suorituspaikkoja rakennellaan verorahoilla, niin kait nyt pari miljardit tähänkin lohkeaa! :lol: Itse en kyllä sen puoleen käy kuuntelemassa RSO:n konsertteja sen enempää kuin katsomassa pituushyppyä tai pesäpalloa..
tekijänä zeizei
#12735
Hyvä paikka!
Mutta eipä vielä kannata innostua. Eiköhän tuohon 2017 mennessä kerkeä tapahtumaan paljon, kuten musiikkitalonkin kanssa. Kustannukset nousevat, taloa karsitaan, karsitaan ja karsitaan. Järjestetään arkkitehtikilpailu, valitaan kamala vaihtoehto. Vaihtoehtoa muutetaan vielä moneen kertaan kamalemmaksi. Lopulta se tehdään harmaasta betonista ja siitä tulee perus lähiökirjasto, yksikerroksinen. Sitten kansa taas vihaa kaikkia projekteja, ja nimbyt saavat lisää valtaa. No ehkä hieman liioittelin. :D
Mutta eiköhän jotain takapakkia kuitenkin tuu.. Kuitenkin odotan tältä paljon, sillä kirjastoa voi käyttää kaikki kansalaiset, lapset, vanhukset, nuoret, ihan kuka vain. Toisin kuin erästä älytöntä taloa..
Avatar
tekijänä Klazu
#12739
Minua ei tuo design paljon hätkähdytä. Tylsän näköinen. Mutta se mikä hätkähdyttää on, että se valmistuu vasta 2017 kieppeillä. Mahtaako silloin autotkaan enää liikkua kumipyörillä... :shock:
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 48