- 27.05.07 23:26
#12677
Empä oo pitkiin tänne mitään kirjotellu, vaikka oon jo takas suomeenki päässy mutta tällänen nyt kuitenki pisti silmään. Siinä loppu puolellahan tuossa jo vähän selitellään, että mitä tarkoittaa halvanmiehen musiikkitalo.
Helsingin Musiikkitalosta valitus markkinaoikeuteen
Julkaistu 27.05.2007, klo 16.59 (päivitetty 27.05.2007, klo 21.19)
Havainnekuva musiikkitalosta
Kuva: LPR-arkkitehdit Oy
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30)
Helsinkiin Töölönlahdelle rakennettavan Musiikkitalon tarjouskilpailusta on tehty valitus markkinaoikeuteen.
Valituksen tehneen rakennusyhtiön Peab Seiconin mielestä sen tarjous hylättiin perusteettomasti. Nyt yhtiö vaatii, että hanke pantaisiin asian selvittämisen ajaksi jäihin.
Markkinaoikeus päättää asiasta ehkä jo ensi viikolla. Rakennusalan etujärjestön RT:n mielestä Musiikkitalon kustannusarvio tehtiin tahallaan alakanttiin.
Musiikkitalon on tarkoitus valmistua vuonna 2010, nyt ovat käynnissä maanrakennustyöt.
Musiikkitalo maksaa miljoonia
Musiikkitalon rakentamiseen on varattu 106 miljoonaa euroa, josta noin puolet maksaa valtio. Yleisradio ja Helsingin kaupunki maksavat kumpikin noin neljänneksen.
Jos hankkeen kustannukset kohoavat, niin kaikkien rahoittajien on tehtävä asiasta uusi päätös. Valtion osuudesta päättää viime kädessä valtioneuvosto, jonka jäsenet eivät vielä ole kertoneet mielipiteitään mahdollisesta budjetin ylittymisestä. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei viikonvaihteessa halunnut kommentoida asiaa YLE Uutisille.
Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi puolestaan sanoi, että yhtiön talouden täytyy olla tasapainossa vuonna 2008, mikä ei anna Musiikkitalon suhteen yhtään liikkumavaraa. Sasin mukaan YLE on sitoutunut tiettyyn raamiin, josta ei voi poiketa. Jos musiikkitalon budjetti ylittyy, niin Sasin mielestä vaihtoehtoja voisivat olla joko hankkeen karsiminen tai lykkääminen.
Musiikkitalon työmaa
Kuva: YLE
Helsingin kaupungin puolesta päätöksen mahdollisesta ylityksestä tekisi kaupunginvaltuusto. Kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen arvioi, että uudella urakkamuodolla on parempi mahdollisuus saada tarjouksia, koska projektijohtourakassa rakennusyhtiön ei tarvitse ottaa itselleen hintojen kohoamisen riskiä.
Riski siirtyy Musiikkitalon omistajille, joille lopullisen hinnan arvioiminen on vaikeampaa kuin kiinteähintaisessa projektissa. Harri Kauppisen mukaan uusien ulkopuolisten rahoittajien ottaminen mukaan ei toistaiseksi ole ollut esillä. Rakennusalan markkinatilanne on kuitenkin sen verran kuumentunut, että lykkääminen on hänen mielestään yksi vaihtoehto.
Talosta tehtiin kolme tarjousta
Musiikkitalon rakentamisesta järjestettiin keväällä urakkakilpailu, johon tuli tarjoukset kolmelta ruotsalaiselta rakennusyhtiöltä. Kaksi tarjouksista oli sääntöjen vastaisia projektijohtourakoita, joissa rakennuttaja johtaa projektia ja etsii aliurakoitsijoita.
Peab Seiconin tarjous oli kiinteähintainen, mutta se oli kaksi kertaa niin kallis kuin kustannusarvio. Tarjous hylättiin, mutta Peab Seicon on valittanut asiasta markkinaoikeuteen. Yhtiö vaatii, että Musiikkitalon rakentamishanke pannaan jäihin siihen asti, kunnes markkinaoikeus saa asian tutkittua.
Asiasta on tulossa alustava päätös mahdollisesti jo ensi viikolla. Jos valitus päätetään tutkia tarkemmin, niin asian käsittely voi markkinaoikeuden ruuhkien takia kestää useita kuukausia.
Ensimmäisen urakkakierroksen epäonnistumisen takia hanke jo lykkääntyi puolella vuodella, joten talon arvioidaan valmistuvan aikaisintaan keväällä 2010. Työt eivät kuitenkaan ole kokonaan pysähdyksissä, sillä maanrakennustyöt pystyttiin käynnistämään jo ennen pääurakan toisen tarjouskierroksen ratkeamista.
Peab Seiconin toimitusjohtajan Antti Peltoniemen mukaan yhtiöltä kului ensimmäisen kierroksen tarjouslaskentaan paljon aikaa, rahaa ja resursseja.
- Musiikkitalo tulee olemaan aikataulullisesti ja laadullisesti erittäin vaativa hanke, joten kyllä se vähän enemmän maksaa kuin joku normaali rakentaminen, Peltoniemi toteaa.
Peltoniemi korostaa, että Peab Seicon on edelleen ainoa taho, joka on laskenut Musiikkitalon kustannuksia. Yhtiö on aiemmin vastannut mm. Kiasman rakennusprojektista.
RT: Alkuperäinen kustannusarvio liian alhainen
Rakennusteollisuuden etujärjestön RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mielestä Musiikkitalon kustannusarvio tehtiin alun perin liian alhaiseksi. Pipatin mukaan kyse on ns. kunnallispoliittisesta kustannusarviosta eli siitä, että kustannukset mitoitetaan tahallaan alakanttiin, jotta hanke saataisiin menemään valtuustossa ja valtioneuvostossa läpi.
Tarmo Pipatti
Kuva: YLE
- Suomessa tehdään paljon isoja väylähankkeita, joissa ei ole oikeastaan minkäänlaisia ongelmia kustannusarvioiden tai aikataulujen kanssa. Vähän leimaa antavaa on se piirre, että ne ongelmat tulevat esiin kulttuurimonumenttien rakentamisessa. Toiset haluavat kulttuurirakentamista ja toiset taas eivät millään. Siinä sitten tasapainoillaan mahdollisimman alhaisen kustannusarvion kanssa, joka sitten helposti kuitenkin osoittautuu epärealistiseksi, Pipatti toteaa.
Hän pitää todennäköisenä, että toisella tarjouskierroksella rakentajaehdokkaita ilmoittautuu lisää. Nyt pyydettyjä projektijohtourakoita kun tarjottiin jo ensimmäisellä tarjouskierroksella, vaikka niitä ei silloin pyydettykään.
Pipatin mielestä Musiikkitaloa koskevassa keskustelussa on miltei täysin unohdettu talon käyttömenot.
- Siinähän puhutaan 50 vuodessa varovaisestikin arvioiden 2 000 miljoonasta eurosta, Pipatti sanoo.
Pipatin mielestä Musiikkitalon maksajiksi täytyisi saada muitakin kuin veronmaksajat. Hän antaisi talon klassisen musiikin ohella myös kevyen musiikin esiintyjien käyttöön sekä kokous- ja kongressiareenaksi. Pipatti pitää hyvänä esimerkkinä Lahden Sibeliustaloa, joka pyörii tällä hetkellä pääosin yksityisin varoin. Pipatti kehuu Lahden mallia myös siksi, että hän on itse aikoinaan ollut sitä Lahden kaupunginjohtajana luomassa.
Karsintalista jo olemassa
106 miljoonan budjetissa rakentamisen osuudesta vastaavat valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Irtokalusteet kuten soittimet, flyygelit tai äänentoistolaitteet puolestaan maksavat käyttäjät, eli Sibelius-Akatemia, kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri. Käytännössä talon maksajat ja käyttäjät ovat siis sama asia.
Musiikkitalolle on jo tehty karsintalista, joka säästäisi noin viisi miljoonaa euroa. Tarkoituksena on mm. muuttaa kupera katto tasaiseksi sekä jättää lämpiön ja konserttisalin ikkunat ilman valoa läpäisevää sähköistä maitolasia. Kupera katto on niin hankala tehdä, että siitä luopuminen säästää jo yhden miljoonan.
Musiikkitaloon rakennetaan noin 1 650-paikkainen konserttisali, viisi pienempää salia, ravintola, klubitilat ja Sibelius-Akatemian musiikkikirjasto. Lisäksi rakennukseen tulee opetus- ja harjoitustiloja. Musiikkitalon laajuus on noin 25 000 neliömetriä.