Taloforum.fi

[arkkinikkari]

Ei ole mikään pakko järjestää Kaivokadulle autoliikennettä Espan remontin ajaksi. Espoja on kaksi.

[hylje]

Laajaa kannatusta on turha toivoa, kun autoilupopulistit tekevät kaikkensa kaiken hyvän estämiseksi.

[veka]

Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin eilen lautakunnassa tutuin luvuin 7-6. Kannatan itsekin autotonta Kaivokatua, mutta en tykkää näin isojen ratkaisujen runnomisesta läpi pienellä enemmistöllä. Myös valtuustossa enemmistö on niukka, ja voimasuhteet voivat tulevina vuosina muuttua. 'Vanhoina hyvinä aikoina' suuret ryhmät pystyivät leipomaan isoissa asioissa kompromisseja, joiden taakse saatiin tukeva enemmistö.

[arkkinikkari]

Ongelma on identiteettipolitiikan kasvu, eli se, että "vanhoina hyvinä aikoina" ei ollut persuja, ja kokoomus ei ollut vielä persuuntunut. Kun valtuustossa on iso joukko änkyräoikeistoa joka periaatteesta vastustaa mm. kaikkea, on laajan enemmistön saaminen yhtään minkään asian puolelle haastavaa. Jo niukka enemmistö on saavutus.

Ja siis väitän, että aika moni kokoomuslainen oikeasti kannattaa kävelykeskustan laajentamista, heidän on vain mukavampi julkisesti vastustaa kun tietävät että vihreät ja vasemmistoryhmät saavat heidän kannattamansa asiat läpi. On helpompi olla julkisesti typerien asioiden puolella jos ei ole aitoa riskiä siitä, että typerät asiat oikeasti toteutuisivat. Hyvä esimerkki on keskustatunneli: sen toteutuminen olisi kaikinpuolinen katastrofi ja tuhoaisi kaupungin talouden lopullisesti, mutta koska järkevät ihmiset pitävät huolen ettei sitä koskaan rakenneta, voi sen kanssa tehdä oikein mukavasti ja huoletta identiteettipolitiikkaa.

Noin muuten olen sitä mieltä, että pienistä enemmistöistä puhuminen sopii paremmin nykyiseen eduskuntaan kuin Helsingin kaupunginvaltuustoon.

[veka]

Esplanadien kokeilu on loppunut vähin äänin. Jo varhain kesällä alkoi Pohjois-Espalla kahden talon peruskorjaus, joka sulki jalkakäytävän paikoin. Ravintolat poistivat ulos tuodut pöytänsä, ja jalankulkijat siirtyivät puiston puolelle ja Aleksille. Sitten avattiin katuja myös ajoradan kohdalla ja puiston reunalla alkoi äänekäs piikkaaminen.

Hesarin tuoreessa jutussa kaupunkiympäristön toimialan päällikkö kertoo, että "kaupunki sai kokeilusta hyviä oppeja ja kokemuksia jatkoa varten". Jatkosta on kuitenkin jo päätetty toisaalla: Espan liikenne on kytketty samaan pakettiin Kaivokadun kanssa. Nykyisen aikatauluarvion mukaan se tarkoittaa, että myös Esplanadit peruskorjataan alkaen ehkä noin viiden vuoden kuluttua, 2029-2034. Siinä remontissa kaikki menee uusiksi saman tapaan kuin Mannerheimintiellä parhaillaan. Olivatko tämä aikataulu ja peruskorjauksen tarve tiedossa silloin kun lässähtäneestä kokeilusta päätettiin?

”Nyt oli hyvä ajankohta saada Esplanadit kuntoon ennen kuuminta pikkujoulukautta”, päällikkö maalailee. Kuvat alla ovat eiliseltä. Pikkujoulukausi alkaa kolmen viikon kuluttua. Näyttääkö siltä, että Espat ovat silloin juhlakunnossa?

[Pyöröovi]

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8012865

Esplanadien kokeilun ohella kaupunki purkaa ja ennallistaa myös Lönnrotinkadun pyöräkaistan autojen käyttöön. Ensi kesänä kokeilut siirtyvät Kallioon, jossa kaupunki kaiketi olettaa vastustuksen olevan ydinkeskustaa heikompaa. Lycka till.

Pidän todella ongelmallisena, että suhteellisen halpoja kokeiluja pyöritellään siellä sun täällä ja joka kerta vetäydytään pois vastustuksen lisääntyessä. Esimerkiksi nyt kaavaillut Kallion kesäkadut vaikuttavat sirottelevan istumis- ja leikkipaikkoja sekavasti historiallisille kaduille, jolloin suosio tuskin on kovin suuri ja lopputulos lienee sama kuin aiemmin. Väliaikaisten säläkatujen sijaan kaupunkia kannattaa kehittää johdonmukaisesti pysyviä kävelykatuja/pyöräkaistoja kohti, jolloin kokeilut ovat lähinnä viimeisteltyjen projektien esimuotoja, joista voi kerätä joustavasti käyttäjien palautetta. Hölmösti ehdin jo kuvitella Lönnrotinkadun pyörakaistankin olevan pysyvä juttu, ja innoissani vierailin kadun varrella olevissa ravintoloissa, jotka olivat kummasti rauhoittuneet aiemmasta. No, enpä palaa takaisin.

[CalvinDeHaan]

Kaivokadun asemaakavaehdotus ja tarkempi liikennesuunnitelma ovat nyt esillä Helsingin karttapalvelussa. Tarkastelin muutoksia 2024 syksyllä julkaistuun ympäristösuunnitelmaan. Viher- ja oleskelualueet ovat hieman muuttuneet, mutta keskityin nyt vain liikenteellisiin seikkoihin. Alemmassa kuvassa olen numeroinut muutoskohdat:

2024

2025


1. Seurahuoneelta Sokokselle johtava suojatie on muutettu ylityspaikaksi.
2. Asema-aukiolta Sokoksen edustalle johtava (eteläinen) ajoradan ylittävä suojatie on muutettu ilmeisesti ylijatketuksi jalkakäytäväksi.
3. Ratikkalaiturien länsipään suojatiet on muutettu ylityspaikoiksi. Myös pyörätie ylitetään ylityspaikkana. Samalla säästetään sisäänkäyntiportaat Asematunneliin.
4. Kaivokadun eteläisen jalkakäytävän sisäänkäyntiportaat Asematunneliin on päätetty säästää ja jättää tukkimaan jalkakäytävää. Samalla huomataan, ettei pyörätie kuljekaan aivan ratikkalaiturien vieressä. Toisin sanoen, Kaivokadun eteläinen jalkakäytävä ei levene nykyisestä ollenkaan Kaivotalon ja Makkaratalon länsipään edustalla.
5. Ateneumin edustalla oleva ylityspaikka on muutettu (valo-ohjatuksi) suojatieksi.
6. Mikonkadulle kääntyvän raitiotien suojatie on muutettu ylityspaikaksi. Pyörätie ylitetään kuitenkin suojatiellä.
7. Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun risteyksen suojatie on muutettu ylityspaikaksi.
8. Mikonkatu on muutettu yksisuuntaiseksi pohjoisesta etelään, ja toinen ajorata on kokonaan poistettu. Tämän myötä jalankulku/terassialueesta tulee hyvin leveä (liikennesuunnitelman mukaan 22,5 metriä).
9. Pyörätie on poistettu Aleksis Kiven patsaan takaa.

[veka]

Kaivokadun kaavaselostuksessa on maltillisesti vain 130 sivua, sopivasti urakkaa pimeneviin talvi-iltoihin siis. Lukeminen kannatti: olen nyt entistäkin varmempi hankkeen hienoudesta.

En ole kuitenkaan täysin vakuuttunut noiden ylityspaikkojen soveltuvuudesta Kaivokadulle (1 ja 3, ehkä myös 7). Porukkaa on liikkeellä niin paljon, ja monilla on kova kiire. Toivottavasti olen huolineni väärässä. Onneksi sentään Citycenterin (ja samalla asemarakennuksen pääoven) sekä Ateneumin kohdalla on aidot suojatiet liikennevaloin. Muutoinkin suunnitelma tuntuu ottavan hyvin huomioon myös hitaasti liikkuvien tarpeet.

Saattoliikenteen ja taksien kulku ja paikat ovat nyt mukana. Sille ei tietenkään voida mitään, että aseman seutu jakaa tämän liikenteen kahteen osaan: Assan itäpuolella autot kiertävät Kansallisteatteria ja länsipuolella Sokoksen korttelia. Helsinkiin tulevan kannattaa siis tietää etukäteen, kummalle puolelle keskustaa on menossa.

Mikonkadun varsi (8) näyttää kartalla ylellisen väljältä tilalta, mihin kernaasti ryhtyy keksimään kaikenlaista kivaa käyttöä. Kaavaselostus tuo siihen kuitenkin jo pysäköintipaikkoja turistibusseille. Lisäksi tässä on varaus ainakin yhdelle itäsuunnan (Hakaniemen kautta tulevan) pikaratikkalinjan päätepysäkille.

Näitä miettiessä tajusin, kuinka paha pula Helsingillä on löytää kaikille tuleville pikaratikkalinjoille jostain edes kohtuullisen fiksu paikka eteläiselle päätepysäkille keskustan toisella puolella. Laajasalon eli Kruunusiltojen ratikkalinja on näillä näkymin jatkamassa Jätkäsaaren Länsisatamaan. Siellä voidaan varautua Tallinnan-liikenteen kasvaviin matkustajamääriin yms. Toista pikaratikkalinjaa on ehdoteltu jatkamaan keskustan jälkeen Hernesaaren ratikkana. Siellä ei kuitenkaan ole mitään käyttöä pitkän ratikan isolle kapasiteetille ja tiheälle vuorovälille.

Tämä kaava tuo Kaivokadun ratikkapysäkille uudet komeat katokset. Ei paha, sanoisi ranskalainen.

[CalvinDeHaan]

Kaavaselostuksen liitteenä on hieman tutkan alta mennyt Spondan suunnitelma uudistaa Asematunnelia. Osittain tämä perustuu jo 2010-luvun alussa julkaistuihin piirroksiin, mutta uuttakin on.



Asematunneli toteuttaa nykytilassaan huonosti keskeisintä tehtäväänsä. Sen on tarkoitus olla suora jalankulkuyhteys joukkoliikenteen solmukohtien ja kaupallisten tilojen välillä. Päärautatieasema–metroasema lienee se tärkein yhteys. Historiallisista syistä paikkaa ei ole kuitenkaan suunniteltu tarkoituksenmukaisesti. Vuonna 1967 avatun Asematunnelin tärkein tehtävä oli aluksi mahdollistaa Kaivokadun alittaminen (suojateitä ei aseman edessä ollut lainkaan) ja kulku ratikkalaitureille. Vuonna 1982 avattu metron lippuhalli laajensi tilan länteen, mutta muuten liiketilat jäivät entisille paikoilleen.

Päärautatieaseman ja metron väliä kulkeneille on tuttua portaissa sivuttaissuunnassa kävely (sininen viiva). Aluksi olin huolissani uusien liiketilojen luomasta pullonkaulasta, mutta toisaalta uudessa suunnitelmassa kulkuväylät ovat leveämpiä kuin nykyisessä sinisen viivan kohdalla. Asematunnelin itäinen kauppakäytävä on täysin kuollutta tilaa, kun ratikkalaitureillekaan ei sieltä enää ole suoraa pääsyä. Sen jääminen historiaan siis ei haittaa.

Syy miksi uudessa suunnitelmassa itäinen liiketilarykelmä ei ole suorassa linjassa vaan työntyy keskilinjan kohdalle lienee seuraava: asteriskin (*) kohdalla on portaat alakertaan myymälöiden huolto/varastotiloihin ja ne jätetään paikoilleen. Näkymälinja Citycenteristä rautatieasemalle (punainen viiva) avautuu ihan uudella tavalla ja helpottanee tilan orientoitavuutta.

Nykyään esteetön reitti metrolta päärautatieasemalle kulkee vain ulkokautta Asema-aukiolta. Alemmassa kuvassa X:n kohdalle suunnitellaan hissiä.

Vaikka monin puolin pidän uudesta suunnitelmasta, on myös myönnettävä että avaraa tilaa tulisi jatkossa olemaan vähemmän, ja se yhdistettynä katon mataluuteen voi luoda ahtaan tunnelman. Kuvassa näkyvät pylväätkin vievät osan tilasta. Tässä tilanteessa nousee erityisen tärkeään rooliin tilan visuaalisuus. Valaistuksen pitää olla riittävä, ja toivoisin siinä yhtenäisyyttä esimerkiksi värisävyjen osalta. Häiritseviä visuaalisia elementtejä (vilkkuvia mainostauluja ja räikeitä liiketilojen ikkunateippauksia) tulisi olla mahdollisimman vähän, ja opastus nykyistä selkeämpää. Vaikka paikkaa markkinoitaisiin liikekeskuksena niin selvästi suurimmalle osalle se on läpikulkupaikka, ja siten tärkeä osa kävelykeskustan liikennejärjestelmää.

[CalvinDeHaan]

Kaivokadun asemakaava menee Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn ensi tiistaina. Ramboll on laatinut uutta havainnemateriaalia, jonka tarkoitus on esittää aluetta suhteellisen realistisessa valossa. Nyt näkyy myös lyhtypylväät, liikennevalot ja ajolangat.

KYMP:in YouTube-kanavalla on kaksi videota, jotka näyttävät kokonaisuutta hieman eri kulmista:

[veka]

Liikennesuunnitelman uusimmassa versiossa jalankulkijat ovat saaneet antaa tilaa muille liikkujille ja ’kivalle’. Selvimmin tämän näkee Ateneumin edustalla, missä kookkaat kukkaistutusten kaukalot ovat vallanneet tilan lähes kokonaan. Jalankulkijoille on osoitettu kapeita polkuja istutuskaukaloiden väleihin. Tässä on menty selvästi estetiikka edellä.

Istutuskaukaloiden reunukset on suunniteltu istuimiksi, mutta kivestä tai betonista tehtyinä ne ovat lähes aina liian kylmiä ja epämukavia. Missään ei ole selkänojallisia penkkejä, joita varttuneempi väki voisi käyttää.

Kuten Calvin aikaisemmin jo hoksasi, Kaivokadun eteläisen jalkakäytävän portaikot Asematunneliin Citycenterin ja Makkaratalon kodalla ovat saaneet jäädä nykyisille paikoilleen tukkimaan muutenkin ahdasta jalkakäytävää. Ahtautta Kaivokadun etelälaidalla lisää myös pyörätien uusi sijainti ratikkapysäkkien eteläpuolella. Rambollin videon selostajaääni muistuttaakin, että jalankulkijoilla on ylityspaikoilla väistämisvelvollisuus ratikoiden lisäksi myös fillareihin nähden. Arvelen, että tässä joudutaan vielä pahemmin törmäyskurssille kuin Kansalaistorin Baanalla Sanomatalon ja Oodin välissä.

Jalankulkijoiden dissaus jatkuu ratikkakiskojen ylityspaikoilla. Turvallisia valo-ohjattuja suojateitä on enää Ateneumin edessä sekä Rautatieaseman pääoven ja Citycenterin välissä ratikkapysäkkien itäpuolella. Suojatiet ratikkapysäkkien länsipuolella ovat muuttuneet ylityspaikoiksi.

[hmikko]

^^ Pisteet tietokoneella generoiduille jalankulkijoille. Kaikki olivat nauttineet seipään alakautta ja parhaat vetivät moonwalkkia paikallaan liikennevalojen vaihtumista odotellessa ja pysäkkikatoksen seinän läpi pyrkiessä.

[hylje]

Ihme kitinää. Sanokaa nyt vaan suoraan että vituttaa että autoilijat siivotaan pois jalankulkuliikenteen tieltä. Ihan hyvä se on jalankulkijan ja jalankulkua alueelle pumppaavan joukkoliikenteen kannalta.

Jos vielä sais tuon ruman ja epäkäytännöllisen rautatieaseman korvattua toimivalla mallilla.

[Karkkitehti]

Niin, onhan tää nimenomaan todella jalankulkijaystävällinen suunnitelma. Rautatieaseman ympäristö on todella kamalassa kunnossa nykyään, ymmärrän hyvin uudistushalun ja en kyllä itsekään keksi miten tuon saisis viihtyisäksi ja toimivaksi ilman autojen poistamista. Sitäkään ei voi kiistää, että totta kai autoilun edellytykset heikkenevät huomattavasti.

Itse suhtaudun suunnitelmaan yleisesti positiivisesti. Paljon edustavampi tila jatkossa ja lisäksi Helsinki tarvitsee ”eurooppalaistuakseen” nimenomaan kävelyalueita.

Ehkä itselleni ainoa selkeä pettymys on Rautatientori. Se on nykyäänkin hyvin turha tori ja mielestäni tämän suunnitelman yhteydessä olisi pitänyt miettiä perusteellisemmin miten siitä saa elävämmän. Itse olen ajatellut, että siinä olisi voinut olla jokin Sergelin torin tyyppinen ratkaisu, joka tapauksessa se tori tarvitsisi huomattavan enemmän lisärakentamista, osin maan alle, jos mahdollista. Jos ei, niin sitten maan päälle esim jokin kauppahalli isoine terassiailueineem tms. Tai edes muutama pienimuotoisemman lisärakentamisen kahvila-/ravintolatila.

Joka tapauksessa, Rautatientori tuossa suunnitelmassa ei toimi eikä tule olemaan noilla muutoksilla elävä. Se on liian suuri aukiomainen tori, se tarvitsee rajaavaa lisärakentamista ja liiketiloja.

[Pyöröovi]

Ehkä itselleni ainoa selkeä pettymys on Rautatientori. Se on nykyäänkin hyvin turha tori ja mielestäni tämän suunnitelman yhteydessä olisi pitänyt miettiä perusteellisemmin miten siitä saa elävämmän. Itse olen ajatellut, että siinä olisi voinut olla jokin Sergelin torin tyyppinen ratkaisu, joka tapauksessa se tori tarvitsisi huomattavan enemmän lisärakentamista, osin maan alle, jos mahdollista.

Aika samaa mieltä, mutta valitettavasti Sergelin torin tyyppiset ratkaisuvat eivät ole nykyisessä suojeluilmapiirissä mitenkään mahdollisia. Ehkä seuraavalla uudistuskierroksella pääsemme sinnekin.

Suunnitelmalla olisi todella suuri mahdollisuus jatkaa Keskuskadun toimivaa yhteyttä Rautatieaseman itäsiiven suuntaan. Vastaavat diagonaaliset kävely-yhteydet olisivat todella käteviä Rautatieaseman itäisestä sisäänkäynnistä myös Mikonkadulle ja Kansallisteatterin molemmille puolille, mutta mihinkään tällaiseen ei vaikuta riittävän mielikuvitusta tai intohimoa. Tärkeintä vaikuttaa olevan istutusten lisääminen ympäriinsä.

Ja silti. Olen vahvasti eri mieltä, että tämä olisi pelkkä vekan kuvaama esteettinen temppu. Kaivokatu on automäärineen ja parkkipaikkoineen todella ahdistava paikka nykyisin, joten muutokset varmasti kohentavat tilannetta huomattavasti. Mainitut ongelmat kylmistä kivipenkeistä pyöräilijöiden etuajo-oikeuksiin ovat huolestuttavia, mutta varmasti korjattavissa ihan pikku muutoksilla. Kyllä tämä on aika lailla parasta, mitä kaupungille on hetkeen suunniteltu, ehkä Kruunusiltojen lisäksi.