https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011607246.html
Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jossa väitetään, että Helsingin tuettu vuokra-asuntotuotanto on paljon kalliimpaa kuin kehyskunnissa. Ongelmana on se, että jutun vertailukohteet ovat täysin epärelevantteja keskenään.
HS vertaa Jätkäsaaren kerrostaloa Keravan Kääpäkatuun – mutta "unohtaa", että toinen sijaitsee tiiviillä keskusta-alueella ja toinen 3 km päässä keskustasta 1980 luvun kerrostalolähiössä.
Tämä on samanlaista kuin vertaisi Töölön tai Punavuoren taloa Vantaan Päiväkumpuun. Totta kai kustannuserot ovat suuret, mutta johtopäätös ei kerro juuri mitään olennaista.
Keskeiset ongelmat jutun vertailussa
1. Asuinalueiden luonne on täysin eri
Jätkäsaari: erittäin tiivis, kallis ja haastava merentäyttöalue, ahtaat tontit, paalutus, työmaajärjestelyt, vaativa logistiikka.
Kääpäkatu Keravalla: lähiöympäristö 3 km Keravan keskustasta, helppo työmaaliikenne, halvempi tontti, väljät rakennuspaikat.
Kun sijaintiolosuhteet poikkeavat näin rajusti, pelkkä rakentamisen €/m² -vertailu on melko järjetöntä.
2. Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asuttu kaupunki
HS valitsee "kehyskunnan" esimerkiksi Keravan, muttei kerro, että juuri Keravan keskusta ja lähialueet painii täsmälleen samojen kustannuspaineiden kanssa kuin Helsinki:
Mutta jutun vertailukohde ei ole Keravan keskusta, vaan vanha lähiö 3 km päässä. Vertailu on siis käytännössä rakennettu palvelemaan narratiivia.
3. Rakennustyyppien erot peitetään "suunnittelukustannusten" taakse
HS antaa syyksi Helsingin "kalliit arkkitehtoniset yksityiskohdat", mutta jättää mainitsematta:
Jätkäsaaressa on pakko käyttää tietyntyyppisiä rakenteita (paloturvallisuus, korttelikohtainen arkkitehtuurilinja, tietyt materiaalivaatimukset).
Tiivis ympäristö vaatii enemmän rappuja, hissejä, talotekniikkaa, melu- ja tuuliratkaisuja.
Lamellitalo on rakenteellisesti kalliimpi kuin pistetalo.
Vertailu pistetalo vs. lamellitalo on jo itsessään epäreilu.
4. Jutussa annetaan ymmärtää, että Keravalaisen lähiön kustannustaso on tyypillinen kaikille kunnille. Ei ole.
Jos vertailukohteena olisi ollut esimerkiksi mikä tahansa tiivis ydinalue Helsingin ulkopuolella pk-seudulla, niin kustannusero olisi huomattavasti pienempi.
5. Osa kustannuseroista johtuu ihan realistisista sijaintikulutuksista, ei "Helsingin hömpötyksistä".
- Kuljetusten kustannukset, koska Jätkäsaari on päässä, ei läpiajettavissa
- Välivarastotilat puuttuvat
- Tilapäiset katualueiden vuokrat
- Työmaaliikenteen rajoitteet
Näistä kukaan ei keskustele jutussa.
HS:n juttu sekoittaa sijainnin, kaavoituksen ja rakennustyypit yhteen "Helsinki on kallis" -asetelmaksi
Vertailun suurin ongelma on se, että se vertaa keskenään täysin eriluonteisia rakennuskohteita ja esittää kustannuserot Helsingin "liiallisen arkkitehtuurin" syynä, vaikka todellisuudessa sijainti selittää jo suuren osan.
Oikeudenmukainen vertailu olisi ollut:
Jätkäsaari vs. Keravan ydinkeskusta
tai
Keravan lähiö vs. Helsingin lähiö (esim. Puistola, Viikki, Vuosaari).
Nyt verrattiin kalleinta Helsinkiä ja edullisinta Keravaa ja tehtiin siitä johtopäätös koko pääkaupunkiseudun tukirakentamisesta.