Taloforum.fi

[hylje]

200 metriä pitkä ja 7 metriä leveä betonisilta turmelisi lahden kauniin kulttuurimaiseman täysin. En pysty edes kuvittelemaan syytä, joka oikeuttaisi rakentamaan tuo sillan.

No ei todellakaan turmele, nätti rakennelma siitä tulee. Laadukas ja toimiva pyöräily-yhteys laajalta alueelta Länsi-Helsingistä on tosi tärkeä ja painava oikeutus.

[veka]

Erinomaisena jatkosuunnitelmana toivon, että Merikannontie laitetaan kokonaan pyörätieksi Sibeliuspuiston kohdalta. Turistit voivat selviytyä Sibeliusmonumentille jostain kauempaa.

Munkkiniemenbaanan havainnekuvien nipun lopussa on pari kuvaa reitin alimmasta osuudesta Töölön länsireunan kaduilla. Tänne ei näköjään tulisikaan baanaa tai pyörätietä, vaan pyöräily sijoittuisi nykyisille kaduille, jotka muuttuisivat pyöräkaduiksi. Niillä autot, fillarit ja muut ajaisivat samoilla ajokaistoilla hitaimman ehdoilla. Pyöräkatuja on kahdenlaisia, kaksi- ja yksisuuntaisia (autoille). Pyörille ym. molemmat katutyypit olisivat kuitenkin kaksisuuntaisia.

----- reitin kuvaus:
Eteläpäässä reitti alkaa Mechelininkadulta hautausmaan kulmalta. Kaduista Hietaniemenkatu ja Hietakannaksentie olisivat tavallisia pyöräkatuja, joilla ajetaan kumpaankin suuntaan. Hietaniemenkadun laidoilla olisi lisäksi parkkipaikkoja hautausmaalla käyvien autoille kummallakin puolella.

Lyhyt kadunpätkä Hesperiankatujen välissä olisi normaalia pyörätietä, ilman autoja. Se katkaisisi reitin käyttämisen autojen läpiajoon. Merikannontien alapää asuintalojen kohdalla olisi taas tavallista kaksisuuntaista pyöräkatua parkkipaikkoineen.

Kesäkadun risteyksen jälkeen puiston ja Sibelius-monumentin kohdalla Merikannontie olisi pyöräkatu, mutta nyt kaksisuuntainen vain fillareille yms. Autoille tämä väli olisi yksisuuntainen etelästä pohjoiseen. Laidalla parkkipaikkoja turistibusseille. Rajasaarentien risteyksen jälkeen Merikannontie muuttuisi tavalliseksi kaduksi, jonka vieressä olisi tavallinen pyörätie tai baana.
-----

Kuulostaa monimutkaiselta ja paperinmakuiselta. Näin ovat fiksut kuitenkin suunnitelleet. Livenä tämä voi toimia paremmin kuin paperilla, sillä kaikkiin muutoskohtiin tulisi liikennemerkit neuvomaan.

Helsingissä on toistaiseksi vain yksi pyöräkatu, Kulosaaren puistotie. Tiettävästi liikenne pelittää siellä hyvin ja sopuisasti. Töölön kaduilla lienee kuitenkin enemmän ihmisiä ja liikennettä, myös busseja. Mutta miksipä pyöräkadut eivät toimisi myös Töölössä?

Oma osaamiseni ja ymmärrykseni eivät riitä suunnitelman arvioimiseen. Eniten pähkäilen turvallisuutta. Munkkiniemenbaanaa on markkinoitu ajatuksella, että se helpottaa lasten, vanhusten ja muiden kehnosti pyöräilevien liikkumista fillarilla yms. Jotkut saattavat kuitenkin kavahtaa ajatusta pyöräilystä autojen seassa, jopa bussi selän takana, luulen. Pikkulapset voisivat kuitenkin edelleen pyöräillä myös jalkakäytävällä.

"Ajoin" reitin Google Mapsin katunäkymässä. Tilaa tuntuu olevan ylenpalttisesti kaikkialla. Reitille mahtuisi helposti myös tavallinen leveä pyörätie tai baana pyöräkatujen sijaan. Autokatuja voisi muuttaa enemmänkin yksisuuntaisiksi ja kaventaa. Katujen katkaisun autojen läpiajoliikenteen estämiseksi voisi hoitaa muulla tavoin.

Kumpaa pyöräilijät haluavat, baanaa vai pyöräkatuja? Vai onko ihan sama? Nyt suunnitelmassa on baanaa tai pyörätietä vain reitin pohjoispää Meilahdesta Tarvoon. Reitin eteläosassa Töölössä ajettaisiin pyöräkaduilla.

[tiiliskivi]

^Merikannontietä melko paljon pyöräilevänä, näyttää kyllä hyvältä uudistukselta. Nykyinen ajoradan länsilaidalla kulkeva pyörätie on melko kapea kaksisuuntaiseen pyöräliikenteeseen, ja Regatan/Sibeliusmonumentin paikkeilla liikkuvat turistit ei hahmota, että kyseessä ei ole jalankulkuväylä (identtinen asfalttikaistale on kuitenkin toisella puolella tietä nimenomaan kävelyyn). Työmatkapyöräliikennettä Meilahden sairaala-alueelle on paljon, osa suhaa kovaa, sitten on hiljempaa meneviä maisemista nauttijoita, sähköpotkulautailijoita ja ties mitä. Pari keskellä pyörätietä sojottavaa puutakin täytyy shikaanimaisesti pujotella, samoin pysäköidyt skuutit tarjoaa esteitä, ja raadoista päätellen tietä toistuvasti ylittävät hanhetkin on joillain jääneet alle joskus.

Tähän suhteutettuna autoille on paljon tilaa, vaikka tuo ei mikään tärkeä valtaväylä ole kuitenkaan. Mieluummin itse nytkin pyöräilisin ajoradalla, mutta lienee kiellettyä jos on pyörätie vieressä? Autoilijat lisäksi ajavat ylinopeutta järjestään tuossa (30km/h rajoitus), mikä sekin ajoradalla toikkarointihaluja vähentää. Mielestäni läpiajokielto ja pyöräkatu tuohon on ilmeinen ja hyvä ratkaisu näin pääasiassa pyöräilevän näkökulmasta. Kulosaaren pätkää kun olen pyöräillyt, hyvin on mielestäni toiminut.

[hylje]

Helsingissä on toistaiseksi vain yksi pyöräkatu, Kulosaaren puistotie. Tiettävästi liikenne pelittää siellä hyvin ja sopuisasti.

On Helsingissä toinenkin olemassaoleva pyöräkatu, Vantaanjoen suulla olevan parkkiksen läpi.

[Pyöröovi]

@Tiiliskivi kuvaili yllä erinomaisesti nykytilannetta. Kieltämättä tiukoissa kurveissa ja alamäissä on välillä oma jännityksensä, mutta matka suosii aika ikävällä tavalla vauhdikkaita työmatkapyöräilijöitä muiden kustannuksella. Lisätilan tarjoaminen pyöräilijöille estäisi varmasti monia vaaratilanteita ja houkuttelisi lisää kävijöitä rannalle.

Ehdotetut muokkaukset saattavat kuitenkin olla turhan alimitoitettuja. Kun autoille jätetään runsaasti tilaa molemminpuoleiseen liikenteeseen, houkutus painaa kaasua pysyy edelleen suurena aina tilanteen osuessa kohdalle. Hautausmaan kohdalla olevat kadunvarsiparkit saattavat samoin toimia varsin heikosti ehdotettujen ratkaisujen kanssa, mutta kaiketi fiksut suunnittelijat tosiaan tietävät, kuinka parhaiten tukea kaikkien liikkumista.

[veka]

Munkkiniemenbaanan poliittinen käsittely lautakunnassa eilen oli odotetun kaltainen näytelmä. Tärkeät päätökset tehtiin tuttujen voimasuhteiden mukaan 7-6. Häviölle jäänyt oppositio vastusti Humallahden siltaa ja esitti hankkeen palauttamista valmisteltavaksi kallion yläpuolelta menevän baanalinjauksen mukaan. Äänestyksessä voittanut vasemmisto Vihreiden johdolla kannatti meren päälle rakennettavaa siltaa.

Mutta ei siinä kaikki. Enemmistöllään vihervasemmisto päätti lopulta palauttaa sillan valmisteluun ja pyysi selvittämään "mahdollisuudet tehdä sillasta esimerkiksi läheistä Seurasaaren siltaa mukaillen puurakenteinen tai muilla keinoin alentaa sillan rakentamisen hiilijalanjälkeä" yms.

Siis poliittista teatteria taitavimmillaan. "Kauniin puusillan" avulla siltapäätös siirtyy tuonnemmaksi eikä pääse nousemaan ensi kevään kuntavaaleissa otsikoihin. Samalla saatiin pelimerkkejä sen varalle, että joku kuitenkin ryhtyy puhumaan vaalien alla luonnonsuojelusta ja ottaa esimerkiksi Humallahden sillan.

PS. Kasarmitorin uusi liikerakennus jäi samassa kokouksessa pöydälle.

[CalvinDeHaan]

Mariantunneli hyväksyttiin tänään kaupunginvaltuustossa kirkkaasti äänin 73–11. Vastustusta tuli ainoastaan persuilta ja yhdeltä kristillisdemokraatilta.

Mariantunnelista tulee osa Helsingin ja Espoon välistä Länsibaanaa, ja se yhdistää alkuperäisen ratakuilun Baanan Lapinlahdentielle, josta tulee pyöräkatu. Arvioitu hintalappu 19 miljoonaa eli suunnilleen saman verran kuin Kaisantunnelilla aikoinaan (paisui sitten yli kolmenkympin). Kaisantunneli on vaikuttanut menestykseltä, ja joka kerta siellä on vilinää kun kulkee läpi. Tässäkin on ainesta samaan.

Tunnelin pituus on noin 200 metriä ja se mahdollistaa Mechelininkadun alittamisen ilman, että tarvitsee nousta ylös Pohjoiselle Rautatiekadulle ja ylittää liikennevalot. Siinä mielessä säästettyä matkaa ei tule yhtä paljoa kuin Kaisantunnelilla. Toisaalta tätä pitää ajatella nimenomaan osana laajempaa baanaa, eikä yksittäisenä hassuna oikoreittinä. Suomen kaksi suurinta kaupunkia ansaitsevat varmasti toisiaan yhdistävän pyöräilyn laatukäytävän, kun on jo olemassa useita moottoriväyliä, metrorata, junarata, pikaratikka jne.

[veka]

Toisaalta tätä pitää ajatella nimenomaan osana laajempaa baanaa, eikä yksittäisenä hassuna oikoreittinä. Suomen kaksi suurinta kaupunkia ansaitsevat varmasti toisiaan yhdistävän pyöräilyn laatukäytävän, kun on jo olemassa useita moottoriväyliä, metrorata, junarata, pikaratikka jne.

Lautakunnan hyväksymään satamatunnelin asemakaavaehdotukseen sisältyy myös pyörätie, jota lienee tarkoitus jatkaa rakentamalla yhteys Lauttasaareen, jollain tapaa. Siihen otettiin selvemmin kantaa Länsiväylän ympäristön valmisteilla olevan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteissa. Vahvoilla olivat viimeksi skenaariot 2 ja 3, joissa pyöräbaana ja pikaratikka Lauttasaareen ja ehkä edelleen Espooseen sijoittuvat Länsiväylän laidalle. Aikataulusta tms. ei ole mitään tietoa. Rakennetaanko fillareille ja ratikoille uusi silta Kruunusiltojen tapaan vai odotetaanko Lapinlahden sillan peruskorjausta? Kaikki tuohon osayleiskaavaan liittyvä on niin pahasti levällään, että tuskin ennen 2040-lukua mitään tapahtuu, jos silloinkaan.

Mariantunneli-päätöksen jatkeeksi valtuusto hyväksyi Arajärven ponnen, jossa pyydetään selvittämään mahdollisuutta ohjata baanaliikenne Ruoholahdessa Porkkalankadun alittavaan tunneliin ja Itämerenkadun kautta kohti Lauttasaaren siltaa. Tämä reitti ei taida ihan olla 'Suomen suurimpia kaupunkeja yhdistävä pyöräilyn laatukäytävä', mutta helppo ratkaisu, jos onnistuu.