Taloforum.fi

[hmikko]

Nuo USA:n OSB-talot (oriented strand board) ovat myös kestävyyden kannalta erittäin kyseenalaisia, kyse on siis käytännössä lastulevystä, ja rankarakenteisina täynnä riskirakenteita höyrynsulkuineen. Tuon rakenteen kun yhdistää kosteaan ilmastoon ja sisäilman voimakkaaseen viilentämiseen, niin en kyllä antaisi noille paria vuosikymmentä enempää elinaikaa....

Alan termi OSB:lle amerikassa on ilmeisesti "waswood" eli "olipuuta", vaan ei ole enää. OSB todellakin lahoaa silmänräpäyksessä verrattuna sahattuun puuhun tai vaikka vaneriinkin. Toisaalta jos kosteus on saatu hallintaan, eli kaikki räystäspellit, ikkunoiden asennukset ja tuuletusraot yms. ovat viimesen päälle kohdillaan, niin saattavathan nuo OSB-talot kestääkin.

Joskus katsoin Youtubesta remonttivideota, jossa hintahaitarin yläpäätä edustava urakoitsija tarkisti 90-luvulla rakennettua, suomalaisittain jättikokoista omakotitaloa. Ulkoarkkitehtuurin tyylilaji oli kivilinna, mutta kivijulkisivu oli kasattu tuommoisen puuranka-OSB-rakenteen verhoiluksi. Sijainti Texasissa, eli siinä osassa Yhdysvaltoja, jossa viileä ilma on enimmäkseen sisäpuolella. Urakoitsijan kommentti oli, että talo oli pysynyt kunnossa puhtaasti olemattoman eristyksen ansiosta. Höyrysulkuja tai tuulensuojakankaita ei ollut, joten rakenne kuivui tehokkaasti ulospäin huokoisen kiviverhouksen ja sen tuuletusvälin kautta. Energialaskut olivat sitten vastaavasti tolkuttomia. 25 vuoden iässä ainoat kosteusvahingot olivat joidenkin ikkunoiden alla, missä ikkunan alareuna oli vuotanut sadevettä seinärakenteeseen. Ts. voi nuo kestää huonosti rakennettunakin, jos rakenne on niin harva, että tuuli viuhuu läpi. Videolla urakoitsija sanoi moneen kertaan, että jos taloon olisi uutena laitettu höyrysulut ja kunnon eristeet, ja muuten rakennettu yhtä huonosti, niin se olisi purkukunnossa.

[veka]

Löysin lähikuvan edellä olleesta puutalosta. Minusta tuo ei näytä lastulevyltä vaan vanerilta, mutta onko sillä sitten merkitystä? Eihän seinä kovin vakuuttavalta näytä ainakaan innokkaan amatöörin silmin, mutta tiedä häntä. Tuon näköisiä taloja tehdään vuokra-asuntokäyttöön, ja vaikea kuvitella että talo voisi silloin kestää vain muutaman kymmenen vuotta, jos siihen investoidut summat tuottoineen meinataan saada takaisin vuokratuloina.

En muista nähneeni tuossa kaupungissa OSB-lastulevyä ainakaan kerrostalojen seinissä, mutta en ihmettelisi, jos vaikka käytetäänkin. Paljon sitä näki mm. ulkona työmaa-aidoissa yms. paikoissa ja aivan raakana. Aika vakuuttavan tuntuista tavararaa. Mitähän mömmöä uuttavat levyyn sideaineeksi, kun ei ole moksiskaan edes sadekauden oikeesti märissä keleissä? Sarokas kuvaa myymäänsä OSB-levyä aika vakuuttavasti: "OSB –levy (oriented strand board) on kosteutta kestävä kolmikerroksellinen pitkälastuinen puurakentamisen peruslevy. Ristikkäisen rakenteensa ansiosta OSB kilpailee etupäässä havuvanerin kanssa huomattavasti edullisempana, ja tietyissä käyttökohteissa yhtä hyvän tai paremman laadun tarjoavana tuotteena. OSB -levy on syrjäyttämässä osin myös lastulevyä, tarjoten kohtuullisella hintaerolla huomattavasti parempaa ja aivan eritasoista laatua."



Vielä pari kuvaa saman kaupungin betonirakentamisesta. Lähes joka talossa kantava runko valetaan paikalla. Valmiita elementtejä käytetään autohallien seinissä yms. vähäarvoisemmissa paikoissa. Ulkoseinät muurataan useimmin harkoista, mutta ripustetaan sinne muutakin. Tällä tavalla betonirakentamisessa päästään aika helposti toteuttamaan moni-ilmeisempiä seiniä ja muita rakenteita. Kunhan vain joku on halukas tästä yksilöllisyydestä maksamaan. Toisaalta jos ollaan tiukassa kilpailutilanteessa puurakentamisen kanssa, on oltava valmiutta joustaviin ratkaisuihin, uskoisin. En varsinaisesti pane hanttiin, jos tällainen joustavuus joskus asettuu myös Suomeen.

[hmikko]

^ Juu, tuo puutalo on selkeästi vaneria. Ilmeisesti ovat kohteessa päättäneet, että kannattaa panostaa. Kuten todettua, OSB-laaduissa on hintahaitari, ja sitten siitä pykälä ylöspäin on vanerit.

Viimeisessä kuvassa näkyy oikein oppikirjatyyliin, miten lattialaatta jatkuu ulos parvekkeelle, eli toimii tehokkaasti betonirungon jäähdytysripana, tai toimisi ainakin kylmässä ilmastossa. Tuommoinen ei kelpaa Suomessa, mutta Kanadassa noita on ilmeisesti rakennettu noin ainakin vielä aivan viimeaikoihin asti.

[Tipi]

Tässä ikävä, mutta opettavainen dokumentti kotimaan raksoilta:
https://areena.yle.fi/1-50654045

Tulee ilmeisesti tänään livenä ulos tv1 MOT klo 20:00-20:30

[hmikko]

HS: Tammisaaressa aukeaa ”taian­omainen” taidemuseo – Musta rakennus on muodoltaan kuin salmiakki

Museo on rakennettu Albert de la Chapellen lahjoitusrahoilla ja sen on suunnitellut Asmo Jaaksi (JKMM). Suunnittelukilpailu luemma pidettiin 2018.

[veka]

Sattuneesta syystä Tammisaari on käynyt itselleni hyvin tutuksi viime vuosina, joten olen pääässyt seuraamaan Chappen rakentamisen edistymistä vierestä. Se ei ole ollut kovin joutuisaa. Tammisaaressa aika tuntuu etenevän toiseen tahtiin kuin esim. Helsingissä, ja se on tämän lumoavan kauniin ja viihtyisän pikkukaupungin erityispiirteitä. Kenelläkään ei tunnu olevan koskaan kiire. Onpa mukavaa nähdä Chappe nyt valmiina. Odotankin suurella innolla seuraavaa käyntiäni Tammisaaressa. Kaupunki on ollut melko suosittu turistikohde tähänkin asti, mutta selvä kärkikohde, erityinen vetonaula sieltä on puutttunut. Chappe taitaa olla sellainen.

https://chappe.fi/

[Biosphere]

Porvooseen rakentumassa ihan miellyttävän näköinen kerrostalo tyhjälle kulmatontille, sijainti näkyy tässä https://www.google.com/maps/@60.3938489 ... 384!8i8192


Aleksanterinkadun yläpäähän noin sata vuokra-asuntoa – katukuvaan iso muutos (juttu maksumuurin takana)

[TurkuCubed]

Jälleen yksi modernin ajan kirkkojamme on purku-uhan alla, jälleen pitäisin erittäin harmillisena mikäli purkamiseen päädytään. Kirkkoarkkitehtuuri on Suomessa kuitenkin ollut hyvin moni-ilmeistä ja aina kuvastanut tyylikkäästi aikansa arkkitehtuurin ihanteita. Jutussa mainitaan että seurakuntayhtymä pyrkii kiinteistöä myymään ja toivottavaa olisi että näin tapahtuisi. Ympäri Eurooppaa on vanhoja kirkkoja, jotka on otettu muuhun käyttöön kirkollisen toiminnan päätyttyä, kirkkojen usein keskeiset sijainnit, avarat ja korkeat huoneet sekä huomiota herättävä arkkitehtuuri mahdollistavat monenlaisen toiminnan kehittämisen tiloihin.

Kouvolaan valmistui kirkko, joka sai heti pilanimiä niskaansa – nyt seurakunta suunnittelee sen purkamista



Kouvolan seurakuntayhtymä suunnittelee purkavansa Kouvolan keskuskirkon.

Kouvolan keskuskirkko on erikoisen näköinen kirkko, joka on sen vuoksi niittänyt valtakunnallista mainetta jo vuosikymmenet.

Suurikokoinen kirkko on aikansa tuote, ja se on valmistunut Kouvolan keskustaan 1970-luvun loppupuolella. Rakennus henkii ulospäin terästä, alumiinia ja lasia.

Yle kertoi jo vuonna 2018 nelikymppisiään viettävästä kirkosta. Jo silloin sillä oli monta nimeä, eikä niin kovin mairittelevia: supermarket, teollisuushalli, rautakauppa, kauppahalli...

Kirkon purkaminen on osa Kouvolan seurakuntayhtymän laajempaa kiinteistöselvitystä. Sen mukaan seurakuntayhtymällä on paljon kiinteistöjä ja niiden ylläpito sekä korjaaminen tulee sille kalliiksi. Siksi seurakunta haluaa osasta niistä eroon.

Kouvolan seurakuntayhtymällä on omistuksessaan kaikkiaan 116 eri rakennusta, joista kirkkoja on yhdeksän.



Loput linkistä: https://yle.fi/a/74-20142802

[hmikko]

Jälleen yksi modernin ajan kirkkojamme on purku-uhan alla, jälleen pitäisin erittäin harmillisena mikäli purkamiseen päädytään.

Tähän saanee tottua. Kirkon jäsenmäärä on vähenemässä edelleen, ja osin kiihtyvästi, kun suuret ikäluokat poistuvat hautuumaalle ja kirkkoon kuulumattomat nuoret aikuiset eivät kasta lapsiaan. Kirkkorakennuksia taitaa jäädä tarpeettomiksi aika paljon paikkoihin, joissa niille on hankala saada muuta käyttöä. Tiuhempaan asutuissa Euroopan maissa tilanne on vähän toinen. Kouvolan keskusta nyt tietysti on vielä ihan ihmisten ilmoilla. Toivottavasti tuohon löytyy muu ratkaisu kuin purkaminen.

[arkkinikkari]

Suomen kaupungit on täynnä 50-70 vuotta vanhoja modernistisia kirkkoja, jotka olisi jokseenkin pakko peruskorjata totaalisesti, mutta joiden peruskorjaamiseen ei yksinkertaisesti ole rahaa. Ja vaikka rahaa sinänsä olisikin, kirkko todennäköisesti mieluummin käyttäisi sen toimintaan kuin seiniin; kirkkosalien käyttöaste hautauskappeleita lukuunottamatta on aika heikko. Ja vaikka modernistisilla kirkoilla kieltämättä on arvonsa, ovat ne aika ankeita ja ankaria perheseremonioiden pitopaikkoina jos vaihtoehtoja löytyy; ja vaikkapa Kouvolasta löytyy useita söpöjä vanhoja kirkkoja häiden viettopaikoiksi.

Uusiokäyttökin on vähän niin ja näin, joillan vapaan kulttuurin toimijoilla on ihan sama rahaongelma kuin kirkolla. Sinänsä kirkkosaleille on kyllä keksitty monenlaistakin käyttöä, esimerkiksi Pitäjänmäen kyläkirkko toimi muutaman vuosikymmenen pienteollisuustilana kiuastehtaana. Kyllä tuosta Kouvolan kirkosta varmasti ihan hyvän teollisuustilan saisi, mutta on sekin vähän raju valinta keskellä puistoa kaupungin keskustassa...

[Xerdoz]

Porvooseen rakentumassa ihan miellyttävän näköinen kerrostalo tyhjälle kulmatontille, sijainti näkyy tässä https://www.google.com/maps/@60.3938489 ... 384!8i8192


Aleksanterinkadun yläpäähän noin sata vuokra-asuntoa – katukuvaan iso muutos (juttu maksumuurin takana)

Saatiin sitten nykylainsäädännön mukaista vankilanseinää kadulle päin.

https://maps.app.goo.gl/Y4VEYKcyZEzF5AYVA

[highrisejonne]

Tuon havainnekuvan perusteella viereisestä tontista kyse.

[Xerdoz]

Tuon havainnekuvan perusteella viereisestä tontista kyse.

Oho. Niinpäs taitaakin olla. Tuo linkki google mapsiin oli kauempaa, niin luulin, että oli tuo. No, olin väärässä tällä kertaa. Saivat kuitenkin tuolle tontille rumaa, paljasta, sileää seinää aikaiseksi.