Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä engineerix
#98829
Laitetaanpas tähän vielä hieman korkeusdataa Tampereen Torni hotellista. Lukemat löytyvät rakennuspiirustuksista.

Tornin huippu: +183.50
Pääoven sisäänkäynti: +96.00
Takaoven sisäänkäynti: +94.90
Maantaso takaovella: +94.72

Tästä saadaan rakennuksen korkeudet eri pisteistä:
Pääovelta: 87,50 m
Takaovelta: 88,60 m
Alimmalta maantasolta: 88,78 m

Tästä päästäänkin sikäli hauskaan lopputulemaan, että kun Tampereella keskityttiin lyömään Helsingin Cirruksen korkeus maan korkeimpana talona, niin kilpakumppani Turkuun jäi paremman tiedon puutteessa korkeampi rakennus. Turussa on nimittäin onnistuttu pimittämään Turun Tuomiokirkon todellinen korkeus vuosikausia. Viimeisimmän "tutkimustiedon" valossa Turun Tuomikirkko on n. 89,1 m korkea maantasosta mitattuna, eli n. 0,3 metriä korkeampi kuin Torni hotelli (ks. viewtopic.php?p=98828#p98828 ).

Toki tässä voidaan kysyä kuuluuko kirkko laskea taloksi ja toisaalta että mihin unohtui Mikael Agricolan kirkko Helsingissä? No, tämä nyt vain oli Turku vs Tampere vastakkainasettelu. Mutta heitetään nyt pieni "piikki" Helsingin suuntaankin. Agricolan kirkon korkeusennätys on mielestäni vähän teennäisesti saavutettu asentamalla 30 metriä korkea ylös vinssattava piikki tornin huipulle. Agricolan kirkko ei siis pärjää ns. kiinteähuippuisten rakennelmien sarjassa. Toki kaikki tämä vertailu on nyt vähän turhaa, kun Helsinkiin on jo tullut edellä mainittuja korkeampiakin taloja.
veka, huopa tykkää tästä
Avatar
tekijänä markusvalo
#98831
engineerix kirjoitti: 03.11.19 13:33 Toki tässä voidaan kysyä kuuluuko kirkko laskea taloksi ja toisaalta että mihin unohtui Mikael Agricolan kirkko Helsingissä? No, tämä nyt vain oli Turku vs Tampere vastakkainasettelu. Mutta heitetään nyt pieni "piikki" Helsingin suuntaankin. Agricolan kirkon korkeusennätys on mielestäni vähän teennäisesti saavutettu asentamalla 30 metriä korkea ylös vinssattava piikki tornin huipulle. Agricolan kirkko ei siis pärjää ns. kiinteähuippuisten rakennelmien sarjassa. Toki kaikki tämä vertailu on nyt vähän turhaa, kun Helsinkiin on jo tullut edellä mainittuja korkeampiakin taloja.
Pieni offtopic, mutta menkööt tähän ketjuun. Tuosta Agricolan kirkon tornista on varsin vähän tietoa saatavilla, mutta kysy.fi:ssä kirjastoammattilainen vastasi näin:
kysy.fi kirjoitti:Kun talvisota syttyi, arveltiin tornin 30-metrisen piikin olevan turhan hyvä suunnistuspiste vihollislentäjille ja se laskettiin alas. Heti talvi- ja jatkosodan päätyttyä ei piikki kuitenkaan noussut takaisin tornin huipulle. 4.12.1946 Helsingin Sanomat kirjoitti, että nostoa suunniteltiin ja tarkoitukseen oli varattu määräraha seuraavalle vuodelle. Pikku-uutisen mukaan huippu ei ollut heti valmis nostettavaksi, sillä niitit olivat höltyneet ja muitakin korjaustöitä sille oli suoritettava.

Ihan seuraavana vuonna ei työhön päästy. Vasta marraskuussa 1953 Wärtsilä-yhtymän Kone ja Silta ryhtyi hilaamaan piikkiä ylös. 12.11.1953 Helsingin Sanomat kertoi runsaan neljänneksen nousseen yhden päivän aikana ja kaikkiaan työn uskottiin valmistuvan neljässä päivässä. Työ suoritettiin käsitaljojen avulla. Valmistelut, kuten taljojen ja ketjujen asentaminen tornissa olivat jo vaatineet useamman päivän. Lehtiartikkelin valokuvassa asentaja tarkastaa nostossa käytettäviä taljoja. Viivästymiseen lienee vaikuttanut myös se, että lentoestevaloja koskeneen lain valmistuminen oli myöhässä ja tuolloin edelleen säätämättä. Kulkulaitosministeriön ilmailutoimisto oli kuitenkin ilmoittanut, ettei kirkon 106 metrin korkuiseen huippuun vaadittu lentoestevaloja, joten piikkiä päästiin nyt nostamaan.

Sittemmin ei suuritöiseen lasku- ja nostourakkaan ole ollut tarvetta. Huhtikuussa 1991 Agricolan kirkon torni oli remontissa. Suipon osan kupariverhousta korjattiin ja työ suoritettiin nostureista käsin. Otsikoissa kirkon torni oli jälleen 2.9.1992, kun ukkosmyrskyn jälkeen tornipiikki huojui tuulessa kärjestään jopa kolmisen metriä. Huojuminen loppui ilman näkyvää syytä ja rakenteita tutkittiin varmuuden vuoksi. Tornin nostamiseen ja laskemiseen käytetyt taljat oli tuolloin lehden mukaan jo poistettu.
engineerix, veka tykkää tästä
Avatar
tekijänä engineerix
#98943
engineerix kirjoitti: 03.11.19 13:33 Laitetaanpas tähän vielä hieman korkeusdataa Tampereen Torni hotellista. Lukemat löytyvät rakennuspiirustuksista.

Tornin huippu: +183.50
Pääoven sisäänkäynti: +96.00
Takaoven sisäänkäynti: +94.90
Maantaso takaovella: +94.72

Tästä saadaan rakennuksen korkeudet eri pisteistä:
Pääovelta: 87,50 m
Takaovelta: 88,60 m
Alimmalta maantasolta: 88,78 m
Paikanpäällä vierailtuani, pakko korjata hiukan maantason lukemaa. Takaoven maantaso on piirrustuksissa Tullintorin parkkihallin tasolta. Maanpinta on kuitenkin hieman korkeammalla. Kynnys hotellista maantasolle on 10 sentin luokkaa. Näin ollen korkeus maantasosta on hieman aiemmin listaamaani vähemmän. Täysin tarkkaa lukemaa on hankala mitata, koska ei ole selvää laskeeko maa tornin nurkkaa kohti. Nurkan kohdallakin se on silti havaittavasti korkeammalla kuin parkkihallin taso. Poistetaan siis maantason lukemasta viimeinen desimaali ja pyöristetään arvoon, joka lienee lähimpänä totuutta. Tässä siis "tarkennetut" mitat:

Pääovelta: 87,50 m
Takaovelta: 88,60 m
Alimmalta maantasolta: 88,7 m
Avatar
tekijänä 16valve
#107542
Edelliseen postaukseen liittyen, tänään asiasta juttua Tamperelaisessa.
Tamperelainen kirjoitti:"Toi Tampereelle skylinen" – 10-vuotias Torni-​hotelli on saamassa viereen toisen: tällainen se voisi olla

Kuva

Taasko Tampereelle uusi hotelli, puuskahti moni kuultuaan Tampereen Torni-hotellin 10-vuotisjuhlissa julkistetusta suunnitelmasta rakentaa viereen toinen samankokoinen. Hotellitoimintaa pyörittävän Sokotelin liiketoimintajohtaja Mikko Kankaanpää lataa vasta-argumentit suoraan vastapalloon.

– Tarve on helppo todentaa ihan tilastoja katsomalla. Vuodesta 1995 hotellihuoneiden varaukset kasvaneet noin 120 prosenttia 380 000:sta 830 000:een. Viime vuosi oli Tampereella historian vilkkain. Jos trendi Tampereen vetovoimassa jatkuu tällaisena, niin siihen mennessä kun hotelli on valmis, niin tarvetta on varmasti. Aika usein myydään ei-oota jo nyt.

Mikäli projekti lähtee liikkeelle, alustavien arvioiden mukaan rakentaminen voisi käynnistyä vuonna 2027. Kaavahanketta vetävät tällä hetkellä Tampereen kaupunki ja hotellin rakennuttajaksi tulossa oleva työeläkeyhtiö Elo. Suunnitelma tarkoittaa sitä, että hotellitorni palaa jälleen tamperelaiseksi puheenaiheeksi tasan neljännesvuosisata keskustelun alkamisen jälkeen.

S-ryhmä kertoi vuonna 1999 suunnitelmastaan rakentaa Tampereelle tornihotelli. Valitusten käsittelyä ja lopulta myös S-ryhmän omaa rakentamispäätöstä odoteltiin yli 10 vuotta. Vuonna 2012 hotellinjohtajaksi valitun Kankaanpään mukaan tornihotelli on ollut kiinnostusta herättävä puheenaihe toimintavuosinakin.

– Yleensä ihmiset olivat kiinnostuneita, kun kuulivat, että olen tornihotellin johtaja. On hyvä, että herättää tunteita. Tällä alalla olisi tylsää, jos ei herätä fiiliksiä. Yleensä ihmiset alkavat kertoa, miten he itse hotelliin linkittyvät, kertoo kulmilla lapsuutensa Kankaanpää, jonka synnyinkoti rautatieläisten asuintalo Lompanlinna sijaitsee muutaman sadan metrin päässä.

Nykyinen hotellinjohtaja on Kankaanpään ensimmäisten värväysten joukossa jo ennen avaamista aloittanut Eveliina Jokinen. Hän kiinnittää huomiota kaupungin kasvuun hotellin ympärillä myös ylöspäin.

– Kun tornihotelli avattiin, se toi Tampereelle skylinen. Nyt sellainen näkyy jo hotellin huoneiden ikkunastakin.

Kankaanpää kuvailee kahta tornia Tampereen ”mielenkiintoisimmaksi hotellikokonaisuudeksi”. Tarkempia suunnitelmia toisesta hotellitornista ei ole, mutta Kankaanpään mukaan lähtökohtana on se, että se olisi samankokoinen kuin yli 300 huoneen nykyinen tornihotelli.

– Ensin odotetaan, millainen kaava tulee. Sitten suunnitellaan, millainen hotelli siihen rakennetaan. Minun silmääni sopisi profiililtaan samanlainen.

Liiketoimintajohtajan mukaan myös toinen veturitalli tulee todennäköisesti samankaltaiseen käyttöön kuin muun muassa ruokailu- ja kokoustilaksi 10 vuotta sitten remontoitu pohjoinen veturitalli. Tyhjillään oleva suojeltu eteläinen veturitalli on valmistunut vaiheittain vuosina 1896–1934.

– Veturitalli tarvitaan hotellin tukipalveluja varten. Olen tyytyväinen, että näin saadaan pelastettua tämä toinenkin veturitalli.

25-kerroksinen viralliselta nimeltään Solo Sokos Hotel Torni Tampere avattiin 15.10.2014.
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8042799
wab tykkää tästä
tekijänä Dietrich
#107564
16valve kirjoitti: 07.11.24 09:31 Edelliseen postaukseen liittyen, tänään asiasta juttua Tamperelaisessa.

Kuva
Tuo vasemman alareunan laaja parkkivyöhyke on jotain mitä en käsitä. Tampere-talo saisi rakentaa maan alle pysäköintipaikkansa. Tuohon 150 metrin matkalle saisi kunnon talon tai talo-kompleksin kaupungin tiivistyessä. Ihan tyhjäkäyttöä "kantakaupungissa".
Avatar
tekijänä 16valve
#107570
Dietrich kirjoitti: 14.11.24 21:11 Tuo vasemman alareunan laaja parkkivyöhyke on jotain mitä en käsitä. Tampere-talo saisi rakentaa maan alle pysäköintipaikkansa. Tuohon 150 metrin matkalle saisi kunnon talon tai talo-kompleksin kaupungin tiivistyessä. Ihan tyhjäkäyttöä "kantakaupungissa".
Miten yliopiston / Tampere-Talon parkkialue liittyy Sokos hotelli torniin tai sen laajennukseen? Kyseinen alue on Teopoliksen, yliopiston ja monen muun tahon käytössä. Onneksi kaikkien ei tarvitsekaan "käsittää" sitä.
Avatar
tekijänä huopa
#107618
Toi uusi torni voi olla ihan hienokin lisäys, riippuen siitä millainen arkkitehtuuri siihen tulee. Mutta jos se vedetään kustannussäästölinjalla niin mieluummin taas odottelisin hieman, että saataisiin jotain ihan normitornista poikkeavaa. Libeskindin Topaasi ja Opaali ovat itsestä todella hienoja, tornihotellikin erittäin onnistunut. Sikäli voisi olla ihan vetovoimatekijä saada tornien arkkitehtuurista riittävän monipuolista, jotta se jaksaisi kiinnostaa jotain turistejakin.

Toivoisin tosin myös vertikaalista vaihtelua, havainnekuvassa aika identtisen korkuinen mötikkä. Sellainen 20m korkeampi olisi jo selvästi erottuva, 30-40m korkeampi vielä parempi. Mutta onhan se hyvä että alkaa taas intoa rakentamiseen löytyä.
16valve tykkää tästä
Avatar
tekijänä 16valve
#107622
Tamperelaisessa juttua uudesta Tornihotellista
Tamperelainen kirjoitti:Havainnekuvat julki – Tältä näyttää Tampereen tornihotellin viereen kaavailtu uusi torni

Kuva

Tampereen ratapihan itäpuolelle tyhjillään olevan veturitallin yhteyteen suunnitellaan uutta hotellirakennusta. Tamperelainen kertoi marraskuun alussa, että Sokotel haluaa rakentaa nykyisen Torni-hotellin viereen uuden. Uuden hotellirakennuksen mahdollistavan asemakaavan teko on nyt aloitettu. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä viitesuunnitelma ovat nähtävillä 9. tammikuuta asti. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa hotellin laajentuminen ja luoda edellytykset vanhan veturitallin kunnostamiselle hotellitoimintaa varten.

Kuva

Suunnittelualueella sijaitsee kaksi veturitallia. Pohjoisempi veturitalli osoitteessa Ratapihankatu 43 on hotellikäytössä ja siihen liittyy korkea maamerkkirakennus eli Tornihotelli. Osoitteessa Ratapihankatu 45 oleva eteläinen veturitalli on kunnostamaton, samoin pohjoispuolella sijaitseva vanha vesitornirakennus.

Rinnakkaisista vanhoista veturitallista eteläisempi on ollut pitkään tyhjillään. Se on rakennettu vuosina 1917 ja 1930. Kunnostamaton veturitalli kiertyy viuhkamaisesti avoimen piha-alueen ympärille. Vanhan veturitallin ja sen alueen omistaa kaupunki. Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa myös vesitornirakennuksen kunnostaminen ja ottaminen käyttöön. Rakennuksen ja pohjoisemman kiinteistön omistaa työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Kaavan yhteydessä tutkitaan Ratapihankadun ja Åkerlundinkadun liittymän ratkaisua ja osoitetaan liittymän edellyttämä katualue. Asemakaavalla mahdollistetaan radan ylittävän kävelysillan toteuttamista ja esteettömät yhteydet sillalta Åkerlundinkadulle. Tunneli Hämpin parkin laajennukseen tulee kulkemaan kaava-alueen alla.

Kuva

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa tontti on yleisten rakennusten ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saadaan rakentaa myös liiketilaa. Tontille on osoitettuna rakennusoikeutta 1900 kerrosneliömetriä. Vanha veturitalli on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa.
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8119136
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#107623
Tamperelainen kutsuu havainnekuvaksi, mutta eikö tämä ole vain aiemmin postatun massoittelun näyttämistä eri kuvakulmista? Kaupunkilaisia miltei huijataan esittelemällä rakennus vaaleana ja hohtavana, vaikka lopputulos on melko varmasti lähempänä naapuritornia. No, kaipa tärkeintä on minimoida vastustus varhaisessa vaiheessa, kun muutoksia voisi oikeasti vielä tehdä.
tekijänä Kervolainen
#107627
Tämä hanke realistisesti Tampereen seuraava toteutuva tornitalo. Tietysti jos/kun valituskierre alkaa niin voi viivästyä, muut tornitalohankkeet Tampereella visusti jäässä. Toivotaan että on uskallusta laittaa enemmän lasipinta-alaa ja rohkeita muotoja kuin aikaisemmassa.
tekijänä Teemu
#107681
Pyöröovi kirjoitti: 05.12.24 12:39 Tamperelainen kutsuu havainnekuvaksi, mutta eikö tämä ole vain aiemmin postatun massoittelun näyttämistä eri kuvakulmista?
Ei ole sama suunnitelma, jos viittaat tuohon marraskuun alussa julkaistuun. Silloisessa ilmakuvassa uusi torni oli aivan tontin kulmassa, risteyksessä kiinni. Tässä uudessa havainnekuvassa torni on siirtynyt veturitallin puoliympyrän "keskipisteeseen", eli risteysalueelle on jäänyt enemmän tilaa ja siihen on lisätty myös kävelysilta pohjoiskannelle.
  • 1
  • 124
  • 125
  • 126
  • 127
  • 128