Taloforum.fi

[veka]

Lähivuosien isoin mullistus Helsingissä - Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma - muhii parhaillaan kymp-lautakunnassa. Lautakunnan viime tiistain kokouksessa se pantiin kahdeksi viikoksi pöydälle, yhdessä samaan aikaan etenevän Kaivokadun ympäristösuunnitelman kanssa.

Tiivistettynä: Autojen läpiajoliikenne poistuu Kaivokadulta. Koko laaja aukioalue varataan jalankulkijoille, joukkoliikenteelle ja oleiluun. Joukkoliikenne maan päällä tarkoittaisi ennen muuta ratikoita, mutta myös bussien päätepysäkit Rautatientorilla säilyisivät. Ratikkapysäkkejä tulisi kahdet rinnakkain. Autojen läpiajoliikenne säilyisi Esplanadeilla, mihin tulisi kaksi kaistaa autoille kumpaankin suuntaan entiseen tapaan.

Pidän tästä suunnitelmasta. Yksi Helsingin komeimmista aukioista muuttuisi tunnelmaltaan aivan toiseksi. Vaikka havainnekuvien liioittelevan rauhallista elämänmenoa ei varmaan saavutettaisikaan, koska paikka on kuitenkin Helsingin vilkkain jalankulkijoiden läpikulkualue tuttuine ongelmineen.

Jos pitäisi valita kävely-Espan ja kävely-Kaivokadun välillä, äänestäisin Kaivokatua. Espalla ei tunnelma paljoa parantunut nykyisen kokeilun ansiosta koreista kukkaruukuista huolimatta. Kaivokadulla saataisiin enemmän hyvää.

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-20 ... 2bed81270e

[Pyöröovi]

Pidän tästä suunnitelmasta. Yksi Helsingin komeimmista aukioista muuttuisi tunnelmaltaan aivan toiseksi. Vaikka havainnekuvien liioittelevan rauhallista elämänmenoa ei varmaan saavutettaisikaan, koska paikka on kuitenkin Helsingin vilkkain jalankulkijoiden läpikulkualue tuttuine ongelmineen.

Jos pitäisi valita kävely-Espan ja kävely-Kaivokadun välillä, äänestäisin Kaivokatua. Espalla ei tunnelma paljoa parantunut nykyisen kokeilun ansiosta koreista kukkaruukuista huolimatta. Kaivokadulla saataisiin enemmän hyvää.

Ehdottomasti. Espan rauhoittamisen hyödyt liittyvät pelkästään alueen paikalliseen houkuttelevuuteen, kun taas Kaivokadulla kyse on myös työmatkalaisten ja turistien turvallisesta ja luotettavasta liikkumisesta junilla, metrolla ja ratikalla. Suunnitelma antaa hyvät eväät rauhoittaa Makkaratalon edusta terasseille sekä jatkaa Keskuskadun ja Mikonkadun vilkkautta kohti eristäytynyttä Rautatientoria. Esplanadille varmasti palataan vielä uusien kokemusten kanssa, mutta tästä on hyvä aloittaa.

[veka]

Kaivokadun ympäristösuunnitelma kartalla.

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-20 ... e0bbcde089

[TurkuCubed]

Todella hieno suunnitelma, muutos nykytilaan olisi valtava. Nykyisellään kun astuu asemalta ulos, tulee vastaan meluisa ja epämiellyttävä katutila, jossa ihmiset ovat vain liikkumassa paikasta toiseen. Saarisen asemarakennus on kuitenkin yksi tunnetuimpia maamerkkejämme ja sen edusta siten paikka, jonka pitäisi houkutella oleskelemaan.

[Kivenhakkaaja]

Kyllähän tuo parantaisi nykytilannetta monelta osin.
Voisikohan tuon ajoyhteyden WTC-talon pysäköintiin hoitaa muualta kuin Ateneumin edestä? Mihin muuten kaikki kymmenet ja kymmenet taksit siirtyvät nykysijainneiltaan?

[Pyöröovi]

^Kieltämättä taksitolpan täydellinen katoaminen on kummallista. Oletetaanko kaikkien kulkevan tulevaisuudessa joukkoliikenteellä vaivoista tai kantamuksista riippumatta? Ehkä Asema-aukio täyttyy jatkossa riksakuskeista.

MASUn suosimat orgaaniset istutukset ovat kivoja Töölönlahden puistossa, mutta vierastan niiden käyttöä elegantilla Rautatientorilla. Ateneumin sisäänkäynnistä olisi hyvä säilyttää ainakin suora yhteys Aleksis Kiven patsaalle, mikä on ollut kaavoituksen alkuperäinen lähtökohta. Samoin Rautatieaseman itäisestä sisäänkäynnistä olisi tärkeä saada mahdollisimman suorat yhteydet niin Keskuskadulle kuin Mikonkadulle. Toki kyseessä on suunnittelutoimiston varhainen ehdotus, joten varmasti muutoksia hiotaan vielä paljon kommenttien pohjalta.

[arkkinikkari]

Taksitolppa sijaitsee suunnitelmassa Postikadulla, ja toisaalta Elielinaukiolla maan alla.

[veka]

^Muistan itsekin hämärästi Postikadun ja Elielin kellarin taksiasemat. Mutta eikös ne ole jostain vanhemmasta suunnitelmasta? En ole vielä löytänyt tanskalaisten (Masu Planning) laatimasta uudesta Kaivokadun ympäristösuunnitelmasta mitään takseista ja saattoliikenteestä. Kuuluiko edes toimeksiantoon? Työtä oli valvomassa kaupungin suomalainen ohjausryhmä.

Siellä täällä uusissa asiakirjoissa on mainintoja taksi- ja saattoliikenteestä:

"Myös jatkossa on tärkeää turvata toimiva saattoliikenne autolla, niin taksilla kuin yksityisautollakin. Kaivokadun läpiajon poistumisesta seuraa, että rautatieaseman saattotoiminnot jakautuvat aseman itä- ja länsipuolen järjestelyihin… Molemmille puolille varataan tilaa takseille ja yksityiselle saattoliikenteelle, esteettömyyden tarpeet huomioiden."

"Sidosryhmäpalautteen perusteella Kaivokadun alustavaa liikennesuunnitelmaa on muokattu siten, että Postikadun kautta huolto-, saatto- ja taksiliikenne voi kiertää kahteen suuntaan,… Rautatieaseman itäpuolella, Kansallisteatterin pohjoispuolelle sijoittuvalle Puutarhakujalle on myös suunniteltu saattoliikenteelle paikka, josta on esteetön kulku juniin."

Minusta tämä vaikuttaa lähinnä siltä, ettei vielä edes tiedetä, kuinka laajaa ja minkä tasoista taksi- ja saattoliikennettä aseman luo halutaan. Oikein laadukasta palvelua olisivat esim. kuljettajan + Mersun tilaaminen asemalle odottamaan samaan tapaan kuin lentokentillä ja invataksin mahdollisuus ajaa laiturille junan luo. Oikein huonoa palvelua olisivat esim. ainoa taksiasema Elielin kellarissa ja saattoliikenteen ainoa pysähtymispaikka jossain Puutarhakujalla.

[arkkinikkari]

Noi taksitolpat oli siinä voittaneessa Elielinaukion kisassa, joka on tässä suunnitelmassa lähtökohtana. Ja todellakaan mitään yksityislimusiinin pysäköintialueita pidä ryhtyä järjestämään keskelle näin ruuhkaista kävelyaluetta.

[hmikko]

Tuo suunnitelma näyttää siltä, että vihdoin kävelykatua / -aluetta ollaan tekemässä sinne, missä jalankulkijat liikkuu, eikä sinne, minne kävelykadun tekeminen on poliittisesti mahdollista. Tuo yhdistäisi Keskuskadun ja Mikonkadun kävelyalueet, muun hyvän lisäksi. Saattoliikenteen järjestämisen kanssa tullee vielä mutkia.

[veka]

Kaivokadun liikenne- ja ympäristösuunnitelman keskeinen elementti on Kaivokadun muuttuminen "joukkoliikennekaduksi", joka olisi jonkinlaista yhteistä tilaa jalankulkijoille, ratikoille ja fillareille yms. Uutta Kaivokatua kuvataan mm. tällä tavoin: Kaivokatu on "tärkeä liikenteen solmukohta, jossa jalankulun esteettömyys ja intuitiivinen kulun ohjaus ovat tärkeässä roolissa. Miellyttävä, ihmisen mittakaavan tila, jossa jalankulkijat, pyöräilijät ja ratikat risteävät vaivattomasti." "Kaivokadun ylittäminen on jalankulkijoille vapaata, nopeaa ja vaivatonta."

Mitähän "intuitiivinen kulun ohjaus" mahtaa tarkoittaa? - Oikeastaan ei ihan naurata, vaikka varmaan pitäisi - Esimerkkinä toimivasta ratkaisusta mainitaan Stockmannin "ylityspaikka-alue" Aleksilla, missä jalankulkijat voivat ylittää kadun mistä vain ja ratikat ajavat läpi hitaasti ja varovaisesti. En tosin tiedä, mihin tämä käytäntö perustuu, mutta toimiihan se. Esimerkkejä löytyy maailmalta lisää. Tulee mieleen Nizzan keskusta, missä on hienosti saatu toimimaan tällainen ison aukion ja pitkän joukkoliikennekadun ylityspaikka-alue, missä jalankulkijat voivat ylittää kiskot joka kohdasta.

Kaivokadulla tilanne on kuitenkin toisenlainen kuin Aleksilla Stockan kohdalla: ratikoita on enemmän ja kiireisiä kiskot ylittäviä jalankulkijoita paljon enemmän. Lisäksi paikalle on suunniteltu läpiajoreitti fillareille. Nizzan ylityspaikka-alue muistuttaa enemmän Senaatintoria, Kauppatoria ja Aleksanterinkatua. Ehkä niillä voisi ensin kokeilla uutta tapaa rakentaa kävelykatua ja -aukiota. En oikein taivu ajattelemaan, että juuri kiihkeän kiireisellä Kaivokadun alueella rautatieaseman edustalla ja metroaseman yläpuolella ruvettaisiin ensimmäisenä koko Suomessa kokeilemaan vahvimmat ensin -periaatetta: jalankulkijat voivat ylittää kiskot ja fillarikaistan mistä vain, jos ehtivät ja uskaltavat.

Jos jossain on suojatie ratikkakiskojen ylittämiseen, tuleeko sitä käyttää vai voiko kiskot ylittää muualtakin? Pitääkö suojatien kohtaa käyttää, jos siinä on liikennevalot? Tällaisia hassuja kysymyksiä tulee mieleen suunnitelmaa ihmetellessä.

Suunnitelman esittelijä onneksi pelastaa paljon palaamalla maan pinnalle: "Suunnitelmaratkaisun lähtökohtana on jaettu kaupunkitila, joka koetaan turvallisena ja houkuttelevana. Pysäkkiympäristössä on myös selkeästi osoitettu paikka kadun ylittämiseksi. Tässä vaiheessa suunnittelua siinä on suojatie, mutta jatkosuunnittelussa arvioidaan myös ylityspaikan ja valo-ohjatun ylityksen vaihtoehtoja."

Alkuinnostuksen jälkeen pyyhin tanskalaisen romantiikan silmälaseista. Yhä vain alkoi tuntua hyvältä päästä Kaivokadun yli ensisijaisesti turvallisesti. Siihen tarvitaan tuolla kiireisellä paikalla suojatiet ja liikennevalot. Valot voinee ohjelmoida siten, että ne näyttävät jalankulkijoille aina vihreätä. Vain ratikan tullessa valot vaihtuisivat hetkeksi punaiselle.

Enkä halua jäädä paikalle oleilemaan ja tutustumaan paikalliseen elämänmenoon, kaupustelijoihin ja muihin notkujiin. Tanskalaiset suunnitelman laatijat eivät ehkä ole tutustuneet Assan jengien värikkääseen historiaankaan.

[bonk]

Kaivokadulla on kyllä paljon raitioliikennettä, mutta estevaikutus tulee hyvin pitlkälti autojen massasta.

Jos katsot reittioppaasta, huomaat arkiruuhka-aikan raitiovaunujen liikkuvan noin 2-3min välein suuntaan. Tämä on hyvin hallittavissa autoliikenteen poistuessa.

berliinin Alexanderplatzilla ratikat kulkevat ihmisten seasssa. hyvin toimii

[veka]

Löysin pari kuvaa kehumastani Nizzan "joukkoliikennekadusta" eli ratikkakadusta ja aukiosta, missä jalankulkijat voivat ylittää kiskot joka kohdasta. Kuvat on näpätty illalla, jolloin korostuu rakennusten näyttävä turistivalaistus, mutta ehkä näistäkin näkee miltä järjestely näyttää. Liikennevaloja on vain ratikkakadun ja autokatujen risteyksissä.

Uskon, että tällainen "ylityspaikka-alue" pelittäisi hyvin myös Kaivokadulla. Ongelmapaikka on Kaivokadun pysäkkialue, missä puolet ratikasta poistuvista pyrkii saman tien kiskojen toiselle puolelle ja paikalla on koko ajan muutenkin paljon kadun ylittäjiä. En ole keksinyt, miten tämän saisi toimimaan turvallisesti ilman liikennevaloja.

[arbs]

Ehkä me jotenkin pärjätään



















©2024 Google

(...kunhan kansa on saanut ensin kauhistella ratkaisua eri medioissa tarpeeksi pitkään)

[veka]

Kaivokadun liikenne- ja ympäristösuunnitelma on yksi Helsingin keskustan liikenteen suurhankkeista lähivuosina. Kun kaikki on koottu yhteiseen suunnitelmaan, voidaan kerrankin ottaa huomioon yksittäisten ratkaisujen laajemmat vaikutukset. Pahimmin naimisissa ovat Kaivokadun alue ja Esplanadit: kun toinen on täysremontissa, toisen on oltava käytössä autoliikenteelle. Jos suunnitelma hyväksytään, työt etenevät näin:

- Kaivokadun kansisaneeraus, toteutus 2027 alkaen. Autoliikenne on poikki pari vuotta ja ratikkaliikenne vuoden. Saneerauksen jälkeen Kaivokadulle rakennetaan väliaikaiset ajokaistat autoille Esplanadien peruskorjauksen ajaksi.
- Esplanadin alueen vesihuolto- ja katutyöt, toteutus 2029 -2034. Peruskorjattava alue on laaja: Katajanokan kulmalta pitkälle Bulevardille ja kaikki Esplanadien poikkikadut. Saneerauksen jälkeen Esplanadien kaistajärjestelyt säilyvät nykytilanteen mukaisina eli 2 ajokaistaa suuntaansa.
- Kaivokadun tavoitetilan toteutus, 2030-luvun alkupuoli. Kaivokatu muuttuu joukkoliikennekaduksi.

Maailman toimivin kaupunki saadaan siis toimimaan ehkä vasta kymmenen vuoden kuluttua. Siihen saakka osa keskustan kaduista on revitty auki täysremonttia varten Mannerheimintien tapaan. Eikä päätösten tekeminen tule olemaan helppoa. Kymmeneen vuoteen mahtuu mm. kolmet kuntavaalit. Itse toivon, että näin isoissa asioissa löydettäisiin ratkaisuja, joiden takana on selvä enemmistö poliittisista päättäjistä.