[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Xerdoz kirjoitti:Ei hemmetti, että vihaan parvekerivistöjä ja betoniseiniä sivussa.Olen itsekin miettinyt, että eräs suurimmista syistä rakennusten "rumuuteen" on niiden pilaaminen (lasitetuilla) parvekkeilla. Pahimmillaan moni hieno ja tinkimätön 60-luvun luomus on pilattu myöhemmin asunto-osakkaiden yhteisellä päätöksellä samalla kun julkisivulautakunta vain nyökyttelee voimattomana vieressä. Harvoin on lasitettujen parvekkeiden integrointi onnistunut rakennukseen siten, että rakennuksen julkisivu säilyisi puhdaslinjaisena ja esteettisesti tinkimättömänä.
On se kyllä kumma, ettei päästä millään 70-luvun hengestä pois.
jfo kirjoitti: Todellakin; kun arkkitehdit alkavat sokeasti kuuntelemaan kansan mielipiteitä siitä mikä on hyvää ja haluttavaa, häviää koko rakennustaiteen alalta henkinen itsekunnioitus ja integriteetti, joka tekee arkkitehtuurista arvokasta. Lasitetut parvekkeet ovat rakennustaiteen mcdonaldsia, mautonta mössöä. Juuri tällaiselta tahdottomalta maksavan yleisön kosiskelulta tuo Kangasalankin projekti näyttää. Totaalinen kontrasti hienolle Kangasala-talolle.Anteeksi vain, mutta tämä saattaa kuulostaa tavallisen kaduntallajan suunnasta aivan karvat pystyyn nostattavan elitistiseltä.
Helposti tuleekin mielessään kysyneeksi (kuten joskus 1960-1970-luvuilla elementtirakentamisen alkuvuosina kaupungin jungendeja lanattaessa) ovatko taloihin muuttavat asukkaat asiakaskarjaa joita viisaat ja lahjakkaat johtavat ylhäältä? Karvalakkikansalaiset kun eivät ymmärrä laadukkaan arkkitehtuurin ja hyvän päälle noin yleensäkään? 
Kantti kirjoitti:Mjoo, tietyllä tavalla elitismin äärellä toki ollaan, kuten missä tahansa muussakin taidemuodossa.jfo kirjoitti: Todellakin; kun arkkitehdit alkavat sokeasti kuuntelemaan kansan mielipiteitä siitä mikä on hyvää ja haluttavaa, häviää koko rakennustaiteen alalta henkinen itsekunnioitus ja integriteetti, joka tekee arkkitehtuurista arvokasta. Lasitetut parvekkeet ovat rakennustaiteen mcdonaldsia, mautonta mössöä. Juuri tällaiselta tahdottomalta maksavan yleisön kosiskelulta tuo Kangasalankin projekti näyttää. Totaalinen kontrasti hienolle Kangasala-talolle.Anteeksi vain, mutta tämä saattaa kuulostaa tavallisen kaduntallajan suunnasta aivan karvat pystyyn nostattavan elitistiseltä.
Aamulehti kirjoitti:Kangasalan ja Tampereen rajalle tulee uusi iso kaupunginosa – sisääntuloväylä alkaa jo hahmottuahttps://www.aamulehti.fi/uutiset/kangas ... 200447065/
Lamminrahkaan ajetaan eritasoliittymästä Lahdentieltä. Alueen asemakaavat ovat tekeillä.
Kangasalla Lamminrahkan eteläosassa, Lahdentien alueella ja sen eteläpuolisella Lemetyn alueella tehdään parhaillaan asemakaavasuunnittelua. Lemetty-Lahdentien asemakaava on tullut vireille. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen rajan tuntumassa Lahdentien ja rautatien välissä.
Asemakaavan lähtökohtana on Vatialan osayleiskaava vuodelta 2014. Alueelle tavoitellaan keskitehokasta asutusta. Lahdentien varteen rakennetaan työpaikkoja. Lamminrahkaan rakennetaan uusi katuyhteys Vatialasta Lahdentien eritasoliittymän kautta. Asemakaavaluonnokset on tarkoitus saada nähtäville tammikuussa 2018.
Keskustelutilaisuus kaavoista
Lemetyn asemakaavan aloitusvaiheesta ja Lamminrahkan suunnittelutilanteesta järjestetään keskustelutilaisuus 12. lokakuuta kello 18 Pitkäjärven koululla. Kaavaluonnokset tulevat nähtäville vuoden 2018 alussa.
Myös Lamminrahkan uuden eritasoliittymän tiesuunnittelu on alkanut. Pirkanmaan ely-keskus rakennuttaa hankkeen, Kangasala ja Tampere toteuttavat liittymän puoliksi. Eritasoliittymän tiesuunnittelusta järjestetään erikseen oma yleisötilaisuus joulukuussa 2017.
Uusi kaupunginosa
Ojala-Lamminrahkan alue on yksi Tampereen seudun merkittävimmistä uusista asuin- ja työpaikka-alueista. Kuntarajan molemmin puolin sijaitseville alueille tavoitellaan yhteensä noin 13 000 asukasta. Lamminrahkan noin 8 000 asukasta tarkoittaa 25 prosentin lisäystä Kangasalan tämänhetkiseen asukaslukuun. Työpaikkoja alueelle tulee arviolta 900.
Alueelle tulee Kangasalan ja Tampereen yhteinen yhtenäiskoulu. Myös raitiotiehen varaudutaan. Kangasala ja Tampere päivittivät keväällä alueiden toteutusta koskevan toimeenpanosuunnitelman, jossa sovittiin kuntien tärkeimmistä yhteishankkeista. Yhteisestä pääkadusta, Mossin puistokadusta, on valmistunut yleissuunnitelma.
Lamminrahkan eteläosan asemakaavasuunnittelu on käynnissä. Asemakaavoituksen pohjaksi valmistui kesällä 2017 laaja hankesuunnitelma, joka sisältää linjaukset kokoojakaduille, viheraluesuunnitelman ja paikat hulevesien hallinnalle. Vesihuoltosuunnittelua tarkennetaan kaavatyön edetessä. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2018 alussa, kaava toteutuu vaiheittain.
Kangasalan Sanomat kirjoitti:Tähän taloon tulee hotelli, asuntoja ja lääkäriasemahttps://kangasalansanomat.fi/tahan-talo ... asema-2361
Kuohun ympäristössä käy melkoinen myllerrys. Uimahallin laajennus etenee omaa vauhtiaan, ja pian alueelta aidataan lisää tilaa uuden työmaan käyttöön.
Kuohun viereen nousee kymmenkerroksinen elementtitalo, johon tulee asuntoja, huoneistoja hotellikäyttöön sekä lääkäriasema. As Oy Kuohunlähde on saanut nimensä Kuohunharjun kupeessa sijainneelta terveyslähteeltä.
Uimahallin viereen nousevan asuin-liiketalon rakentaminen alkanee maaliskuussa. Hankkeella ei ole vielä rakennuslupaa, mutta se saadaan todennäköisesti helmikuun loppuun mennessä.
– Neuvottelemme parhaillaan halliyhtiön ja kaupungin kanssa korttelin eri toimintojen yhteensovittamisesta. Saamme neuvottelut päätökseen todennäköisesti tämän viikon aikana, työpäällikkö Jukka Niskanen Lehto Asunnot Oy:stä kertoo. Lehto Asunnot on osa valtakunnallisesti toimivaa Lehto Group -konsernia.
ALUSTAVAN suunnitelman mukaan työmaan käyttöön varataan iso alue Kuohun Lahdentien puoleiselta alueelta. Aitaus ja työmaatilojen rakentaminen alkaa näillä näkymin 5. helmikuuta. Työmaarakenteiden pystyttäminen on mahdollista, vaikka rakennuslupaa ei ole, jos asiasta on sovittu maanomistajan kanssa.
Niskasen mukaan tavallinen kerrostalotyömaa ei tarvitsisi näin isoa aluetta. Tämän työmaan suunnittelussa on huomioitu erityisesti Kuohun asiakkaiden turvallisuus. Työmaan rekkaliikenne siirretään kokonaan pois Kuohun pääovien ja pelastustien läheisyydestä.
– Pyrimme toimimaan niin, että uimahallille aiheutuu rakentamisesta mahdollisimman vähän häiriöitä.
Työmaan suunnitelussa on varauduttu myös pysäköintitalon rakentamiseen. Sen rakentaminen alkaa syksyllä. Pysäköintitalon rakentamisesta vastaa kaupungin omistama Kangasalan Parkki Oy, joka tilaa työn Herttuan Kiinteistöpalvelulta. Kaupunginhallitus päätti maanantaina alueen maanvuokrauksesta. Uimahallin viereen, Lahdentien rampin suuntaisesti nousee kymmenkerroksinen elementtitalo.
RAKENNUKSEN ensimmäiseen kerrokseen tulee Johanneksen Klinikan lääkäriasema ja satapaikkainen ravintola. Hotelli- ja ravintolakonseptin luomisesta vastaa kangasalalainen Pekka Palosaari. Varsinaista hotellia ovat kerrokset 2-3. Seuraaviin kerroksiin rakennetaan asuntoja, joiden käyttötarkoitus voidaan miettiä kysynnän mukaan. Tarvittaessa hotelli saa lisää huoneita kerroksista 4-6.
Kymmenennen kerroksen asunnot ovat isompia, mutta muutoin talossa on pienehköjä yksiöitä ja kaksioita. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 13 miljoonaa euroa.
Tamperelainen kirjoitti:Timantti kasvaa keskelle Kangasalaa – "Kun Lahdentieltä ajaa ramppia keskustaan, on aina näkymä Timanttikortteliin"https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4322394
Kangasalan keskustaan valmistuu tavoitteen mukaan vuoden 2025 alkupuolella uusi maamerkki Timanttikortteli, jonka sijainti lienee yksi kaupungin merkittävimmistä ja näkyvimmistä. Kahden asuinkerrostalon, kaupungin virastotalon, liiketilojen sekä maanalaisen pysäköinnin rakennuskokonaisuus tulee 1980-luvulla valmistuneiden kaksikerroksisten liikerakennusten paikalle Kuohu-uimahallin ja torin väliselle alueelle.
– Paikka on tosiaankin merkittävä ja hyvin näkyvä ydinkeskustassa toriaukion vieressä. Kun Lahdentieltä ajaa ramppia keskustaan, on aina näkymä Timanttikortteliin.
– Haluamme keskustaan lisää asuntoja ja nimen omaan perheasuntoja. Kun keskustassa asuu kaikenikäisiä ihmisiä, on palveluille entistä enemmän kysyntää. Tärkeää on myös pitää kaupungin hallinto keskustassa, Kangasalan kaupungin elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala perustelee.
KANGASALAN kaupunki on puhunut Timanttikorttelin taloista torneina, mutta pilvenpiirtäjiä ne eivät ole. Virastorakennus on 7-kerroksinen, asuintalot 5- ja 6-kerroksisia. Kerrosala on enintään 8900 neliötä. Asuinrakennuksiin tulee noin 60 Kangasalan kaupungin Kiinteistö Oy Taloherttuan vuokra-asuntoa. Timanttikorttelin virastotalossa on tilat reilulle 200 kaupungin työntekijälle.
Kun Lahdentieltä ajaa ramppia keskustaan, on aina näkymä Timanttikortteliin.
– Kaupungin toiminnoista taloon muuttavista valtaosa tulee purettavan kaupunginvirasto 2:n teknisestä keskuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi Timanttikorttelin virastotaloon tulee muun muassa kaupungin konserniyhtiöiden henkilökuntaa, ateria- ja siivouspalveluiden hallinto ja työllisyyspalveluiden henkilöstö, Malviala kertoo.
TALOJEN kivijalkaan on tulossa liiketiloja, mutta niiden neliömäärä tarkentuu suunnittelussa. Hankkeeseen liittyy suoraan myös Kesäpäivän raitti -nimellä kulkeva kevyen liikenteen yhteys torilta yli Myllystenpohjantien korttelin laitaa pitkin uimahallille ja uuden alikulkutunnelin kautta Tampereentien toiselle puolelle.
KORTTELISSA tällä hetkellä olevien liikerakennusten purku aloitettaneen ensi vuoden syksyllä. Kaupunki ja Business Kangasala etsivät koko ajan rakennusten nykytoimijoille korvaavia liiketiloja yhteistyössä heidän kanssaan. Timanttikorttelin rakentamisen aloittamishetkestä ei ole täyttä varmuutta, mutta tavoite on vuodenvaihteessa 2022-23.
Timanttikorttelin pääsuunnittelija ja arkkitehti valittiin syyskuun alussa. Tarjouskilpailun voiton vei Arkkitehdit LSV Oy. KANGASALAN keskustan uudistumiseen liittyy Timanttikorttelin lisäksi ainakin kolme lähivuosina eteenpäin nytkähtävää hanketta. Ellintien asemakaava koskee Keskon hanketta laajentaa K-Supermarketia hyperkokoluokkaan. Malviala sanoo tavoitteen olevan saada kaavamuutos hyväksyntään kuluvana vuonna.
Pallas Rakennuksen toinen kerrostalo rakentuu torin yhteyteen. Itse torialue uudistuu lähivuosina toiminnallisemmaksi ja paikalle on tulossa myös moderni kauppahalli, jota varten on jo tehty yhteistoimintasopimus.
Tamperelainen kirjoitti:Uuden kaupunginosan ensimmäinen asuinrakennus alkaa kohota – Yli 300 asunnon kortteli lämpiää uudenlaisella ratkaisullahttps://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4544467
Rakennuskonserni Mangrove on käynnistänyt yli 300 asunnon rakennustyöt Tampereen kupeessa sijaitsevalle Lamminrahkan alueelle. Rakennustyö on ensimmäinen käynnistynyt asuinrakennushanke uudella alueella, ja asuinkortteliin rakentuu asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Rakennusten lämmityksessä käytetään uutta kauko- ja maalämpöä yhdistävää hybridiratkaisua.
KORTTELIN RAKENTAMINEN käsittää useamman rakennusvaiheen, jotka ajoittuvat vuosille 2022–2025. Uuteen kortteliin rakentuu asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, ja sen koko rakennusoikeus on 17 000 kerrosneliömetriä.
– Koko kortteliin on suunnitteilla yli 300 asuntoa, jotka rakennetaan useammassa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen asuinkerrostalot valmistuvat vuoden 2023 lopulla. Rakennushanke on Mangrovelle mittava, ja se tulee työllistämään hankkeen aikana merkittävän määrän Pirkanmaan alueen yhteistyökumppaneita, kertoo Mangrove Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Antti Lundstedt tiedotteessa.
MANGROVE ASUMISOIKEUS OY:N omistukseen rakentuu 67 asumisoikeusasuntoa osoitteeseen Kuurankatu 2. Asumisoikeusasuntojen hakuaika käynnistyy syksyllä 2022, ja arvioitu valmistuminen on keväällä 2024. Asuntoyhtymä Oy:n omistukseen rakentuu 235 vuokra-asuntoa, ja ne sijaitsevat osoitteissa Taitajakatu 2 ja Mossin Puistokatu 12.
LAMMINRAHKAN KORTTELISSA rakennusten lämmitysmuodoksi valittiin kaksi lämmönlähdettä yhdistävä hybridiratkaisu, jossa saadaan hyödynnettyä toimintavarmaa ja tehokasta kaukolämpöä sekä ekologista maalämpöä. Maalämmön avulla tuotetaan yli 50 prosenttia kohteen vuotuisesta lämmitysenergiasta.
KOHTEESEEN ASENNETTAVAA hybridiratkaisua käytetään nyt ensimmäistä kertaa asuinrakennuksissa. Vastaavanlaisia järjestelmiä on asennettu aiemmin lähinnä toimisto- ja liikerakennuksiin.
– Ekologinen lämmitysjärjestelmä mahdollistaa energiatehokkaiden asuntojen rakentamisen, ja Lamminrahkan asuinkiinteistöt ovatkin parasta A-energialuokkaa. Suurin hyöty tulee säästyneen energian myötä pienentyneistä lämmityskustannuksista ja hiilidioksidipäästöistä, kertoo Mangrove Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Sami Lehto tiedotteessa.
KORTTELIN YHTEISELLE sisäpihalle rakentuu viihtyisä leikki- ja oleskelualue, ja taloyhtiöiden parkkipaikat aiotaan sijoittaa pihakannen alle.
Tamperelainen kirjoitti:Tältä näyttää nyt Kangasalan uudessa kaupunginosassa – "Kaupunkimaisuus, vaihtelevuus, elämyksellisyys, pittoreskius ja omaleimaisuus"https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/5417291
Kangasalan uudella asuinalueella on avattu ensimmäiset kadut. Ensimmäiset asukkaat muuttavat ensi vuonna.
Kangasalan Lamminrahkan ensimmäisten asukkaiden pitäisi päästä muuttamaan uusiin koteihinsa jo ensi syksynä.
Alueelle on parhaillaan rakenteilla projektipäällikkö Sanna Karppisen mukaan kaikkia talotyyppejä: kerrostaloja, rivitaloja ja paritaloja.
– Tällä viikolla myönnetään myös ensimmäiset rakennusluvat omakotitaloille ja kaupunkipientaloille, Karppinen kertoo.
Tämän hetken arvion mukaan Lamminrahkassa asuu ensi vuoden loppuun mennessä noin 500 asukasta. Kaikkiaan ensimmäiselle kaava-alueelle on tulossa koteja 3 800 asukkaalle. Toinen vaihe eli alueen pohjoisosa on asemakaavavaiheessa. Luonnos oli nähtävillä elokuussa ja tavoitteena on, että kaavaehdotus olisi valmis marraskuussa. Toisessa vaiheessa asukkaita tulisi vielä 4 100 lisää.
– Sen jälkeen tulee vielä ainakin kolmas asemakaava ellei neljäskin, Karppinen sanoo.
Tällä hetkellä pisimmällä on T2H Pirkanmaa Oy:n rakennuttama kerrostalokohde. Korttelissa Asunto Oy Kangasalan Mesi on nyt harjakorkeudessa ja Asunto Oy Kangasalan Hunajan perustustyöt ovat tekeillä. Karppisen mukaan kohde on hyvä esimerkki Lamminrahkan kaupunkikuvallisesta ideasta. Kaikissa taloissa on harjakatto ja alueen julkisivuissa on käytetty tiiltä, puuta ja jonkin verran rappausta. Talojen väritys vaihtelee ja ikkunatyyppi saattaa vaihdella.
– Kaupunkimaisuus, vaihtelevuus, elämyksellisyys, pittoreskius ja omaleimaisuus, Karppinen kuvailee.
– Tavoite on, että kun tulevaisuudessa näkee kuvan Lamminrahkasta, tietää heti, että se on täältä.
Rakennukset ovat kaupunkimaisesti lähellä jalkakäytävää niin, että katumiljöö on jalankulkijan ja pyöräilijän mittakaavaa ja omin jaloin kulkijoilla on mielenkiintoista katseltavaa, Karppinen kuvailee. Talojen ja katujen välissä on kuitenkin istutusvyöhyke. Karppinen kertoo, että istutusvyöhykkeelle on myös tulossa erilaisia kasveja.
– Ettei ole 200 metriä samaa pensasta.
Karppisen mukaan kerrostalorakentajilta on myös edellytetty laadukasta vihersuunnittelua. Pihojen tulee olla viheralan ammattilaisen suunnittelemia.
– On panostettu myös leikki- ja oleskelupihoihin. Hiekkalaatikko ei riitä, vaan pitää olla jotain myös nuorille ja aikuisille.
Lamminrahkan koulu valmistuu ensi vuonna. Yläkoulu rakentuu 2020-luvun lopulla.
Lamminrahkaan rakennetaan myös parhaillaan koulukeskusta ja sen viereen liikuntapuistoa. Koulukeskus päiväkoteineen on valmis ensi kesänä niin, että toiminta voi alkaa elokuussa 2023. Koulun viereen tulee myös tori. Lähelle koulua tulee myös päivittäistavarakauppa vuonna 2024.
– Pyrimme saamaan alueelle mahdollisimman monipuoliset arkielämän edellytykset mukaan lukien työpaikkoja, Karppinen kertoo.
– Työpaikka-alue alkaa rakentua, kun saadaan infra valmiiksi. Ensimmäiset tontit on myyty.
Lisäksi alueelle on suunnitteilla muun muassahoivakoti, josta kaupunki on tehnyt yhteistoimintasopimuksen Esperi Caren kanssa.
Tamperelainen kirjoitti:Tältä näyttää Kangasalan keskustaan nouseva uusi kortteli – Taloissa kaarevat muodothttps://www.tamperelainen.fi/paikalliset/6364571
Kangasalan Kunnantien keskustakorttelin toteuttajaksi on valittu kolmen ehdotuksen joukosta yhteenliittymä SARA Oy, Rakennusliike Tikirak Oy ja Asuntosäätiö sr.
Valintatoimikunnan mielestä voittanut ehdotus täytti parhaiten kohteen kaavoitukselle asetetut tavoitteet. Tärkeimpinä yksittäisinä valintapäätökseen vaikuttaneina asioina voittajan hakemuksessa pidettiin ehdotuksen arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista laatua, sitoutumista rakenteellisen pysäköinnin toteutukseen, Kuohunharjun huomioimista tulevassa rakentamisessa, liiketilojen määrää ja hallintamuodoiltaan ja asuntojakaumaltaan monipuolista ratkaisua.
– On hienoa, että olemme pystyneet yhdistämään ympäristöön soveltuvan arkkitehtuurin ja taloudellisen rakentamistavan ja voittaneet sillä kilpailun, kertoo SARA Oy:n hankekehitysjohtaja Janne Salonen tiedotteessa.
Kangasalan kaupunki haki kumppanikseen yhteenliittymää Kunnantien asemakaavan muutokseen. Tavoitteena oli löytää sopiva kumppani työstämään asemakaavaehdotus yhteistyössä kaupungin kanssa hyväksyntään. Voittaneen toimijan kanssa laaditaan sopimus kaavoituksen jatkamisesta. Korttelin tonteista laaditaan maanvuokrasopimukset. Uudisrakentamisen on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus alkaa vuonna 2025 ja rakentaminen kestää noin 3-4 vuotta.
Kaavamuutosalue sijaitsee Kangasalan kehittyvässä keskustassa näkyvällä ja keskeisellä paikalla Kunnantien ja Kangasalantien risteyksessä.
Voittaneen ehdotuksen konsepti on kaupungin mukaan monipuolinen niin asuntojen hallintamuodolta kuin asuntojakaumaltaan. Asuinkerrostaloissa painotus on perheasumisessa. Kortteliin on suunniteltu myös liiketiloja.
Korttelin arkkitehtuuri muodostaa kaarevine julkisivuosineen hillityn veistosmaisen elementin keskustan katunäkymiin, kaupungin tiedotteessa luonnehditaan.
– Voittanut ehdotus sopii hyvin ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja edistää uusine liiketiloineen ydinkeskustan elinvoimaa tavoitteidemme mukaisesti. Erityisen ilahtunut olen alueelle tärkeän harjumaiseman huomioimisesta, toteaa Kangasalan elinympäristöjohtaja Sirkku Malviala tiedotteessa.
