Taloforum.fi

[töntsö]

Pari ohikulkuräpsyä tuosta Technopoliksen viereen tulevasta toimistohässäkästä, oliko Go21 nimeltään, ainakin punatiiltä riittämiin

[Katonharja]

Ketjussa on ollut aiemmin viestejä Otavallanhovin purkamisesta. Ajattelin laittaa kuvan nyt kun rakentaminen on vuosien jälkeen aluillaan. Valmista tulee työmaakyltin mukaan jouluna 2024.

[16valve]

TOAS:n historian suurin rakennusprojekti, Hippos rakentuu hyvää tahtia tontilleen.

Hippoksen uudessa opiskelijajätissä päätös lisärakentamisesta – "Kun jatkamme rakentamista ilman keskeytyksiä, on lopputulos niin kustannustehokas kuin tässä maailman tilanteessa on mahdollista"



Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin historian suurin uudiskohde TOAS Hippos etenee seuraavaan rakennusvaiheeseen. TOASin hallitus on päättänyt rakentamisen jatkosta seuraavaksi muun muassa Uimalankadun ja Teiskontien kulmaa lähellä olevan tontin osaan. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen opiskelijakortteliin vuonna 2024.

TOAS päätti jo keväällä kahden puurunkoisen talon toteuttamisesta. Näiden talojen viereen tulee vielä kaksi samanlaista puurunkoista taloa lisää. Seuraavaksi rakentuu myös Uimalankadun ja Teiskontien kulmaa lähinnä oleva tontin osa. Tähän kokonaisuuteen tulee asuntojen lisäksi liiketiloja sekä asukkaiden käyttöön yhteisiä tiloja kuten kuntosali. Talojen runkomateriaali on vähähiilinen betoni.

– Kun jatkamme rakentamista sujuvasti ilman keskeytyksiä, on myös lopputulos niin kustannustehokas kuin tässä maailman tilanteessa on mahdollista. Päätös ei ollut helppo, mutta pohdiskelujen ja analyysien jälkeen päätimme jatkaa ja saamme tavoitellusti uusia opiskelija-asuntoja käyttöön vuosina 2024 ja 2025, TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski sanoo tiedotteessa.

TOAS Hippoksen taloihin toteutetaan myös kokonaan uusi asumismuoto: yhteisöyksiöt. Yhteisöyksiöt ovat pieniä noin 20-neliöisiä yksiöitä, jotka ovat osa yhdeksän asunnon ryhmää. Jokaisessa yksiössä on oma keittiö ja kylpyhuone, mutta asukkailla on mahdollisuus viettää aikaa myös asuntojen yhteisessä olohuoneessa. Hippokselle tulee yhteensä 130 yhteisöyksiötä.

Uusien päätösten myötä yhteensä kuusi kerrostaloa TOAS Hippoksen kymmenen kerrostalon kokonaisuudesta etenee rakennusvaiheeseen ja asuntoja tulee noin 460 opiskelijalle. Suurin osa asunnoista on yksiöitä mutta myös kaksioita ja kolmioitakin valmistuu. TOAS Hippos toteutetaan allianssimallilla, jossa mukana ovat TOAS, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Granlund Tampere Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy ja Hartela Pirkanmaa Oy.

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/5579194

[veka]

Mitä opiskelijat edellä… TOAS Hippoksen asuntoja kutsutaan 'yhteisöyksiöiksi'. Pinta-alaa per kämppä on 20 m2. Lisäksi asukkailla on käytössä 20 m2:n 'olohuone', joka on yhteinen yhdeksälle asukkaalle. Toivottavasti tämä konsepti ei leviä muuhun asuntotuotantoon, kun se on nyt keksitty ja lanseerattu.

[JTunkki]

Itse ymmärrän, että tuo on lähinnä uudelleenbrändätty soluasunto, kun se ei enää sovellu nykyiseen maailmanmenoon.

[hylje]

Mitä opiskelijat edellä… TOAS Hippoksen asuntoja kutsutaan 'yhteisöyksiöiksi'. Pinta-alaa per kämppä on 20 m2. Lisäksi asukkailla on käytössä 20 m2:n 'olohuone', joka on yhteinen yhdeksälle asukkaalle. Toivottavasti tämä konsepti ei leviä muuhun asuntotuotantoon, kun se on nyt keksitty ja lanseerattu.

Toivottavasti konsepti leviää yleisempäänkin käyttöön. Jos sinua se huolettaa, niin älä asu sellaisessa. Se, että jotain rakennetaan ei tarkoita sitä että yhtään kenenkään olisi pakko sellaisessa asua. Joten älä huolestu.

Toki paras olisi että rakennetaan vähintään sataneliöisiä asuntoja ja samalla suurin piirtein kolminkertaistetaan rakentamisen määrä neliöissä laskettuna, jotta asuntojen kokonaismääräkin kasvaa. Sitten ei saa valittaa, että miksi on pakko rakentaa kauhealla vimmalla ties mihin lähimetsiin. No jotta ihmisillä olisi asuntoja.

[hmikko]

kun se on nyt keksitty ja lanseerattu.

Asuin opiskeluaikanani Turun ylippilaskylän länsipuolen alkuvaiheen (1969) kämpässä, joka oli peruskorjattu 2000-luvun alussa. Peruskorjauksessa yksiöön oli tehty oma pikkukeittiö. Neliöitä 18, mukaan lukien kylppäri ja eteinen. Alkuperäinen yhteiskeittiö oli säilytetty remontissa samassa käytössä, ja sen yhteydessä oli ollohuone / ruokailutila. Kokoa kahden asuinyksiön verran, eli vajaa 40 neliötä. Käyttöä sillä oli varsin vähän, kun kaikilla oli omakin keittiö. Jotain bileitä siellä varmaan pidettiin. Itse käytin joskus yhteiskeittiön uunia, kun omassa kämpässä oli vain mikro. Käytävän varrella yhteensä 12 yksiötä. Ja käytävä siis sisätilaa, ei luhtikäytävä, joita niitäkin Ylioppilaskylässä on. Elementtimodulisysteemissä yhteistila oli myös sijoitettu niin, että välissä oli parin yksikön verran tyhjää käytävän varrella viereiseen asuntoon nähden, eli melueristys oli hoidettu perusteellisesti. Siis näin (Streetview, asuntoyksiköissä sininen julkisivuverhous, yhteistilassa punainen). Tietysti tuo ratkaisu pidensi käytävää ja lisäsi ulkoseinän määrää. Suunnittelu ajalta ennen öljykriisiä.

Siis, ei ole nyt keksitty suomalaisessakaan opiskelija-asumisessa, vaan ainakin 20 vuotta sitten, ja pohjaratkaisu on perua 1960-luvulta. Ylioppilaskylän yksiöissä tosin asui 70-luvulla kaksi opiskelijaa per kämppä, kun asunnoista oli kova pula.

[16valve]

Tammelan stadionin naapurin vanhaan kenkätehtaaseen tehdään asuntoja. Samalla kerroksia tulee pari lisää.

Entiseen kenkätehtaaseen tulossa asuntoja ja lisää kerroksia Tampereen Tammelassa – julkisivu on säilynyt liki alkuperäisessä asussa

Aiemmin Tammelassa olevassa Salhojankatu 42:ssa on toiminut kenkätehdas, toimistoja ja kumppanuustalo Artteli.



Yli 90-vuotiasta entistä kenkätehtaan taloa Tampereen Salhojankadulla ollaan muutamassa asuintaloksi. Samalla rakennusta korotetaan ja toinen porttikäytävä suljetaan. Kyseessä on Salhojankatu 42:ssa oleva noin 900 neliön tontilla oleva kiinteistö. Rakennuksessa toimi viimeksi Kumppanuustalo Artteli vuosina 2014–2021. Kiinteistön omistaa Kiinteistö oy Salhojankatu 42.

Käynnissä olevassa kaavamuutoksessa tavoitteena on muuttaa rakennus asuinkäyttöön. Taloa korotetaan niin, että sisäpihan puolella talo olisi nelikerroksinen, muualla kerroksia saisi olla kuusi. Lisäksi pienellä rakennusalalla kerroksia saa olla seitsemän. Viitesuunnitelmassa uusien asuntojen määrä on 50. Kiinteistön sisäpihalle ja katolle kaavaillaan ulko-oleskelualueita asukkaille. Tammelankadun puoleinen porttikongi säilyy, mutta Salhojankadun puolelta kulku sisäpihalle poistuu.



Kaavaluonnoksessa tontti osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeutta on 4 000 kerrosneliömetriä, josta uutta rakennusoikeutta noin 1 400 kerrosneliömetriä. Aineisto on nähtävillä 19.1.–9.2.2023. Osalliset voivat antaa palautetta ja viranomaiset antaa lausuntoja suunnitelmasta.

Sisätilat saneerattu
Talon julkisivut ovat säilyneet alkuperäisen kaltaisena, mutta sisätilat eivät. Lähellä Tammelan stadionia olevan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer vuonna 1931. Se oli alun perin Karisto & Kumpp. oy:n kenkätehdas. Vuodesta 1934 siinä toimi Solena oy, jonka taustalla oli Aaltosen Kenkätehdas. 1980-luvulla rakennus muutettiin toimistokäyttöön ja tuli sittemmin tunnetuksi AIRIX-talona. Rakennushistoriaselvityksen mukaan silloin rakennuksen sisätilat remontoitiin kauttaaltaan, eikä alkuperäistä arkkitehtuuria ole juurikaan enää nähtävissä porrashuoneita lukuun ottamatta. Sisäkatot laskettiin alas. Suuret tehdassalit jaettiin pienempiin toimistohuoneisiin ja aputiloihin, ylimpään kerrokseen tehtiin saunatilat.



Salhojankatu 42 on osa Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Tammelan alueella on ollut useita kenkätehtaita Salhojankatu 42:ssa Solenan kenkätehdas, sen lisäksi alueella on ollut muun muassa Attilan, Aaltosen, Branderin, Tampereen kenkäteollisuuden ja kenkätehdas oy Kalevan tehtaat.

Kaavamuutos on laitettu vireille lokakuussa 2020. 9. helmikuuta päättyvän nähtävillä olon jälkeen muutossuunnitelmaa käsitellään Tampereen yhdyskuntalautakunnassa, joka tekee asemakaavaehdotuksen. Asemakaava hyväksytään aikanaan yhdyskuntalautakunnassa.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009337703.html

[16valve]

Ratina saa lisää uudisrakennuksia Tampereen valtatien kylkeen.

Tampereen Ratinanrannan kerrostalorivistö saamassa jatkoa – Sähkölaitoksen alueelle tulossa koteja 400 asukkaalle

Vanhat punatiiliset arvorakennukset ovat kaavassa suojeltuja. Alueen asemakaavaehdotus on nähtävillä 10. huhtikuuta saakka.


Tampereen kaupunki haluaa rakentaa Ratinanrannan sähkölaitoksen alueelle asuntoja 400 asukkaalle. Asemakaavaehdotus muuttaa alueen toimistokäytöstä asumiseen. Alueen asemakaavaehdotus on nähtävillä 10. huhtikuuta saakka. Kaavaehdotus menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Rakennusoikeutta tulee noin 25 700 kerrosalaneliömetriä. Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola kertoo, että asuintalojen kerroskorkeudet on pyritty sopeuttamaan Ratinanrannan vanhempaan rivistöön.

”Tampereen valtatien puoleiset asuintalot ovat 9-kerroksisia ja Pyhäjärven rannan puolella talot madaltuvat 5-kerroksisiksi.”

Kaava-alue on kortteli Tampereen valtatien ja Voimakadun välissä. Korttelissa on neljä tonttia.





Kaksi niistä on kaupungin omistamia ja kaksi yksityisessä omistuksessa. Alueelle tulee uusi asuinkortteli ja toimistokäytössä olevan korttelin käyttö pysyy ennallaan.

Vanhat punatiiliset arvorakennukset ovat kaavassa suojeltuja. Vanha muuntamotorni jää asuinkorttelin pihamaalle asukkaiden yhteistilaksi. Entinen höyryvoima-asema jää toimitilarakennusten korttelialueeksi. Tarkoitus on purkaa 1990-luvulla rakennettu vajaakäytöllä oleva toimistorakennus uusien asuinrakennusten tieltä. Tampereen valtatien ja Voimakadun varteen tulee liiketiloja. Pysäköinti rakennetaan alueen pihakannen alle.

Kaupunki haluaa sovittaa korttelin Ratinan kokonaisrakenteeseen ja rantasiluettiin. Uudelle asuinalueelle on tavoitteena luoda myös yhtenäinen ja viihtyisä korttelipiha.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009443582.html

[LeBaron]

Tullin alueen eteläreunaan osoitteeseen Kalevantie 3 on myös tiedossa lähivuosina uusi rakennus, jonka tieltä nykyinen vanhentunut punatiilimörskä jyrätään. Kohteeseen kaavaillaan toimitilojen lisäksi myös asuntoja.

https://www.google.com/maps/@61.4948608 ... 312!8i6656

Onko tästä jossain jotain julkaisukelpoista infoa?

Päivitystä aiheeseen. Tiloissa toimiva organisaatio eli YTHS on irtisanonut vuokrasopimuksensa päättymään 31.7.2022. Eli ensi kesästä alkaen tontille olisi tarkoitus alkaa toteuttaa "jotain uutta". Soppaa keittävät Treen kaupunki ja kiinteistöoperaattori Ylioppilasterveys ry.

Kyse on siis tästä tontista https://ibb.co/44jbM96

Tänään tuli siis julkisuuteen tämän tontin suunnitelmat. Linkki Yläkerran ketjuun aiheesta:
viewtopic.php?t=1495

[hmikko]

^ Pendoliino on rakennettu 2007, käyttöikää tähän mennessä 16 vuotta.

[LeBaron]

Liittyy mihin?

[hmikko]

Pendoliinon paikalle on ainakin joissain kaavailuissa laitettu isompi uudisrakennus. En tiedä, ollaanko Pendoliino tosissaan laittamassa purkuun tällä tietoa.

[Xerdoz]

Ei hemmetti, kuulin tampereelle tulevasta Kaupin alueen laajennuksesta, mutta meinasin saada aneurysman, kun näin mitä meinaavat tehdä.

"Tampere suunnittelee uutta asuinaluetta Kaupin kampuksen jatkoksi. Kaupin itäpuolelle tulee Medi-Parkin asuin- ja liikekortteleiden alue. "

Eipä oikein surkeampaa kaupnkirakentamista voi tehdä, vaikka yrittäisi. Ehkä yksittäiset rakennukset voitaisiin vielä erotella ryteiköllä, muutama metri eroteltuna kadusta, nurmikkokaistaleella. Voin jo nähdä, miten tehdään noistakin vähäisistä tönöistä poikittaiset katuun nähden, ilmeettömät elementtimuurit kadullepäin, joita "komistavat" perus harmaat metalliovet.

Miksi suomessa pelätään, että eri kaupunkialueet olisivat kiinni toisissaan ja miksi täällä pelätään katuja. Poimin satunnaisesti jotakuinkin samankokoisen kaupungin tampereen kanssa ja valinta kohdistui Paraná -nimiseen Argentiinalaiskaupunkiin. Katsokaapas sateliittikuvaa Paranásta ja tampereesta. Jännästi ulkomailla ei pelätä ihmisiä, jotka asuvat viereisessä kaupunginosassa ja osataan jopa rakentaa katuun kiinni ja katujakin osaavat tehdä järkevästi ympäröimään (oikeita) kortteleita. Suomessa koko kortteli-sana on menettänyt merkityksensä, koska sillä voi kuvata ihan mitä tahansa yksittäistäkin rakennusta keskellä korpea.


https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009545107.html

Pahoittelut avautumisesta. Ärsyttää vaan tämä vuodesta toiseen jatkuva surkea kaupunkisuunnittelu, jolla estetään tulevaisuudenkin mahdolliset tiivistämiset ja järkevöittämiset.

[bonk]

En ole tampereelta enkä tunne aluetta, muutenkuin mitä nyt viimeisen vartin tutustuin aiheeseen.

Ei kai tämä surkeasti nimetty medi-park estä tiivistämistä? Näyttää enemmänkin luovan uuden raitiovaunun tukeman sormen ennestään rakentamattomalle metsäiselle alueelle. Tulee tiivistä ratikkapysäkkien viereen ja avaa mahdollisuuden yhdistää tulevaisuudessa yhtenäiseksi kaupungiksi.

Oma pelkoni on se, että välit rakennetaan pientä kaksikerroksista oma- ja paritaloa sen sijaan, että täyskorkea korttelirakenne jatkuisi koko alueen läpi.

Myös läheiset ulkoilualueet tulevat herättämään nimbyissä pelkoa, että 'kohta on pilvenpiirtäjiä kansallispuistossa'. Tästä syystä tämä hanke on kaiketi haluttu aloittaa tiiviinä ryppäinä metsän keskellä. Näin säästyy metsää metsäläisille kaupungissakin...