[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Tamperelainen kirjoitti:Hippoksen uudessa opiskelijajätissä päätös lisärakentamisesta – "Kun jatkamme rakentamista ilman keskeytyksiä, on lopputulos niin kustannustehokas kuin tässä maailman tilanteessa on mahdollista"https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/5579194
Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOASin historian suurin uudiskohde TOAS Hippos etenee seuraavaan rakennusvaiheeseen. TOASin hallitus on päättänyt rakentamisen jatkosta seuraavaksi muun muassa Uimalankadun ja Teiskontien kulmaa lähellä olevan tontin osaan. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen opiskelijakortteliin vuonna 2024.
TOAS päätti jo keväällä kahden puurunkoisen talon toteuttamisesta. Näiden talojen viereen tulee vielä kaksi samanlaista puurunkoista taloa lisää. Seuraavaksi rakentuu myös Uimalankadun ja Teiskontien kulmaa lähinnä oleva tontin osa. Tähän kokonaisuuteen tulee asuntojen lisäksi liiketiloja sekä asukkaiden käyttöön yhteisiä tiloja kuten kuntosali. Talojen runkomateriaali on vähähiilinen betoni.
– Kun jatkamme rakentamista sujuvasti ilman keskeytyksiä, on myös lopputulos niin kustannustehokas kuin tässä maailman tilanteessa on mahdollista. Päätös ei ollut helppo, mutta pohdiskelujen ja analyysien jälkeen päätimme jatkaa ja saamme tavoitellusti uusia opiskelija-asuntoja käyttöön vuosina 2024 ja 2025, TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski sanoo tiedotteessa.
TOAS Hippoksen taloihin toteutetaan myös kokonaan uusi asumismuoto: yhteisöyksiöt. Yhteisöyksiöt ovat pieniä noin 20-neliöisiä yksiöitä, jotka ovat osa yhdeksän asunnon ryhmää. Jokaisessa yksiössä on oma keittiö ja kylpyhuone, mutta asukkailla on mahdollisuus viettää aikaa myös asuntojen yhteisessä olohuoneessa. Hippokselle tulee yhteensä 130 yhteisöyksiötä.
Uusien päätösten myötä yhteensä kuusi kerrostaloa TOAS Hippoksen kymmenen kerrostalon kokonaisuudesta etenee rakennusvaiheeseen ja asuntoja tulee noin 460 opiskelijalle. Suurin osa asunnoista on yksiöitä mutta myös kaksioita ja kolmioitakin valmistuu. TOAS Hippos toteutetaan allianssimallilla, jossa mukana ovat TOAS, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Granlund Tampere Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy ja Hartela Pirkanmaa Oy.
veka kirjoitti: ↑08.12.22 12:09 Mitä opiskelijat edellä… TOAS Hippoksen asuntoja kutsutaan 'yhteisöyksiöiksi'. Pinta-alaa per kämppä on 20 m2. Lisäksi asukkailla on käytössä 20 m2:n 'olohuone', joka on yhteinen yhdeksälle asukkaalle. Toivottavasti tämä konsepti ei leviä muuhun asuntotuotantoon, kun se on nyt keksitty ja lanseerattu.Toivottavasti konsepti leviää yleisempäänkin käyttöön. Jos sinua se huolettaa, niin älä asu sellaisessa. Se, että jotain rakennetaan ei tarkoita sitä että yhtään kenenkään olisi pakko sellaisessa asua. Joten älä huolestu.
veka kirjoitti: ↑08.12.22 12:09 kun se on nyt keksitty ja lanseerattu.Asuin opiskeluaikanani Turun ylippilaskylän länsipuolen alkuvaiheen (1969) kämpässä, joka oli peruskorjattu 2000-luvun alussa. Peruskorjauksessa yksiöön oli tehty oma pikkukeittiö. Neliöitä 18, mukaan lukien kylppäri ja eteinen. Alkuperäinen yhteiskeittiö oli säilytetty remontissa samassa käytössä, ja sen yhteydessä oli ollohuone / ruokailutila. Kokoa kahden asuinyksiön verran, eli vajaa 40 neliötä. Käyttöä sillä oli varsin vähän, kun kaikilla oli omakin keittiö. Jotain bileitä siellä varmaan pidettiin. Itse käytin joskus yhteiskeittiön uunia, kun omassa kämpässä oli vain mikro. Käytävän varrella yhteensä 12 yksiötä. Ja käytävä siis sisätilaa, ei luhtikäytävä, joita niitäkin Ylioppilaskylässä on. Elementtimodulisysteemissä yhteistila oli myös sijoitettu niin, että välissä oli parin yksikön verran tyhjää käytävän varrella viereiseen asuntoon nähden, eli melueristys oli hoidettu perusteellisesti. Siis näin (Streetview, asuntoyksiköissä sininen julkisivuverhous, yhteistilassa punainen). Tietysti tuo ratkaisu pidensi käytävää ja lisäsi ulkoseinän määrää. Suunnittelu ajalta ennen öljykriisiä.
Aamulehti kirjoitti:Entiseen kenkätehtaaseen tulossa asuntoja ja lisää kerroksia Tampereen Tammelassa – julkisivu on säilynyt liki alkuperäisessä asussahttps://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009337703.html
Aiemmin Tammelassa olevassa Salhojankatu 42:ssa on toiminut kenkätehdas, toimistoja ja kumppanuustalo Artteli.
Yli 90-vuotiasta entistä kenkätehtaan taloa Tampereen Salhojankadulla ollaan muutamassa asuintaloksi. Samalla rakennusta korotetaan ja toinen porttikäytävä suljetaan. Kyseessä on Salhojankatu 42:ssa oleva noin 900 neliön tontilla oleva kiinteistö. Rakennuksessa toimi viimeksi Kumppanuustalo Artteli vuosina 2014–2021. Kiinteistön omistaa Kiinteistö oy Salhojankatu 42.
Käynnissä olevassa kaavamuutoksessa tavoitteena on muuttaa rakennus asuinkäyttöön. Taloa korotetaan niin, että sisäpihan puolella talo olisi nelikerroksinen, muualla kerroksia saisi olla kuusi. Lisäksi pienellä rakennusalalla kerroksia saa olla seitsemän. Viitesuunnitelmassa uusien asuntojen määrä on 50. Kiinteistön sisäpihalle ja katolle kaavaillaan ulko-oleskelualueita asukkaille. Tammelankadun puoleinen porttikongi säilyy, mutta Salhojankadun puolelta kulku sisäpihalle poistuu.
Kaavaluonnoksessa tontti osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeutta on 4 000 kerrosneliömetriä, josta uutta rakennusoikeutta noin 1 400 kerrosneliömetriä. Aineisto on nähtävillä 19.1.–9.2.2023. Osalliset voivat antaa palautetta ja viranomaiset antaa lausuntoja suunnitelmasta.
Sisätilat saneerattu
Talon julkisivut ovat säilyneet alkuperäisen kaltaisena, mutta sisätilat eivät. Lähellä Tammelan stadionia olevan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer vuonna 1931. Se oli alun perin Karisto & Kumpp. oy:n kenkätehdas. Vuodesta 1934 siinä toimi Solena oy, jonka taustalla oli Aaltosen Kenkätehdas. 1980-luvulla rakennus muutettiin toimistokäyttöön ja tuli sittemmin tunnetuksi AIRIX-talona. Rakennushistoriaselvityksen mukaan silloin rakennuksen sisätilat remontoitiin kauttaaltaan, eikä alkuperäistä arkkitehtuuria ole juurikaan enää nähtävissä porrashuoneita lukuun ottamatta. Sisäkatot laskettiin alas. Suuret tehdassalit jaettiin pienempiin toimistohuoneisiin ja aputiloihin, ylimpään kerrokseen tehtiin saunatilat.
Salhojankatu 42 on osa Tammelan teollisuuskohteiden ja torin maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Tammelan alueella on ollut useita kenkätehtaita Salhojankatu 42:ssa Solenan kenkätehdas, sen lisäksi alueella on ollut muun muassa Attilan, Aaltosen, Branderin, Tampereen kenkäteollisuuden ja kenkätehdas oy Kalevan tehtaat.
Kaavamuutos on laitettu vireille lokakuussa 2020. 9. helmikuuta päättyvän nähtävillä olon jälkeen muutossuunnitelmaa käsitellään Tampereen yhdyskuntalautakunnassa, joka tekee asemakaavaehdotuksen. Asemakaava hyväksytään aikanaan yhdyskuntalautakunnassa.
Aamulehti kirjoitti:Tampereen Ratinanrannan kerrostalorivistö saamassa jatkoa – Sähkölaitoksen alueelle tulossa koteja 400 asukkaallehttps://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009443582.html
Vanhat punatiiliset arvorakennukset ovat kaavassa suojeltuja. Alueen asemakaavaehdotus on nähtävillä 10. huhtikuuta saakka.
Tampereen kaupunki haluaa rakentaa Ratinanrannan sähkölaitoksen alueelle asuntoja 400 asukkaalle. Asemakaavaehdotus muuttaa alueen toimistokäytöstä asumiseen. Alueen asemakaavaehdotus on nähtävillä 10. huhtikuuta saakka. Kaavaehdotus menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Rakennusoikeutta tulee noin 25 700 kerrosalaneliömetriä. Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola kertoo, että asuintalojen kerroskorkeudet on pyritty sopeuttamaan Ratinanrannan vanhempaan rivistöön.
”Tampereen valtatien puoleiset asuintalot ovat 9-kerroksisia ja Pyhäjärven rannan puolella talot madaltuvat 5-kerroksisiksi.”
Kaava-alue on kortteli Tampereen valtatien ja Voimakadun välissä. Korttelissa on neljä tonttia.
Kaksi niistä on kaupungin omistamia ja kaksi yksityisessä omistuksessa. Alueelle tulee uusi asuinkortteli ja toimistokäytössä olevan korttelin käyttö pysyy ennallaan.
Vanhat punatiiliset arvorakennukset ovat kaavassa suojeltuja. Vanha muuntamotorni jää asuinkorttelin pihamaalle asukkaiden yhteistilaksi. Entinen höyryvoima-asema jää toimitilarakennusten korttelialueeksi. Tarkoitus on purkaa 1990-luvulla rakennettu vajaakäytöllä oleva toimistorakennus uusien asuinrakennusten tieltä. Tampereen valtatien ja Voimakadun varteen tulee liiketiloja. Pysäköinti rakennetaan alueen pihakannen alle.
Kaupunki haluaa sovittaa korttelin Ratinan kokonaisrakenteeseen ja rantasiluettiin. Uudelle asuinalueelle on tavoitteena luoda myös yhtenäinen ja viihtyisä korttelipiha.
