Taloforum.fi

[TurkuCubed]

Espoon kaupungintalon suojelulle taas tyrmäys, ympäristöministeriö hylkäsi valituksen
Kolmaskaan kielteinen suojelupäätös ei välttämättä ratkaise kiistaa, koska ministeriön ratkaisusta voi taas valittaa.



YMPÄRISTÖMINISTERIÖ on hylännyt valituksen, jolla Pro Espoo -yhdistys pyrki edistämään Espoon vanhan kaupungintalon suojelua rakennusperintölain perusteella.

Uudenmaan ely-keskus oli antanut yhdistyksen jättämään suojeluhakemukseen kielteisen päätöksen viime vuonna.

Pro Espoo halusi ympäristöministeriön kumoavan tämän ely-keskuksen päätöksen ala-arvoisen käsittelyn vuoksi. Päätöstä valmistellut virkamies oli muun muassa antanut lehtihaastattelun, jossa hän kommentoi rakennussuojeluhakemuksen aiheuttavan lisätöitä hallinnolle ja kiusaavan virkamiehiä.

Ministeriö huomauttaa, ettei lehtihaastattelu sinällään vaaranna virkamiehen puolueettomuutta, kun katsotaan kaupungintalon moninaisia suojeluesityksiä ja niiden vaiheita.

Uudenmaan ympäristökeskus oli jo 12 vuotta sitten käsitellyt saman yhdistyksen yhdessä Espoon sitoutumattomat ry:n kanssa tekemää rakennussuojeluesitystä. Tuolloinkin ympäristökeskus oli päätynyt hylkäämään suojeluesityksen.

Yhdistykset olivat uudistaneet suojeluesityksensä, kun ympäristökeskus oli siirtynyt osaksi Uudenmaan ely-keskusta. Ely-keskus oli tyrmännyt suojelun vuonna 2010.

Nyt käsitelty suojeluesitys oli siten jo kolmas laatuaan.

.
.
.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006558060.html

[hmikko]

Pimpelipom, lisää kierroksia valitukseen.

HS: Valitus hallinto-oikeuteen estää jälleen tyhjillään seisovan Espoon kaupungintalon purkamisen

Edit: LKH-ryhmässä osui silmään tämmöinen kuva kaupungintalosta sen valmistumisen ajoilta. Rakennus on todellakin ollut ympäristössään jotain ihan muuta, pala uutta uljasta maailmaa.

[Risumies]

Ei oo kyllä näyttänyt yhtään paremmalta vasta valmistuneena. Hirveä rotisko keskellä hienoa maalaismaisemaa.

[Urbaani]

Äärimmäinen esimerkki, miten rakennussuojelu voi irtaantua tosielämän realiteeteista. Kuvaavaa myös se, ettei talon puolesta ole syntynyt mitään massiivista ruohonjuuritason kansanliikettä, vaan todennäköisesti valtaenemmistö alueen asukkaista ei jää vanhaa virastorakennusta kaipaamaan. 70-luvun Itä-Pasila-tyylissä on tietty charminsakin, mutta tässä casessa kivet toivoisin olevan jo käännetyn.

[arkkinikkari]

Tässähän kyse ei ole varsinaisesti rakennussuojelusta, vaan nimenomaisesti "ruohonjuuriliikkeestä" joka haluaa estää rakennuksen purkamisen.

[veka]

Alkuperäisen 2010 purkupäätöksen valituksissa taisi olla mukana jopa viranomaisia. Mm. Ely-keskus vaati valituksessaan kaupungintalon suojelemista asemakaavassa. Seuraavilla kierroksilla jatkettiin enempi ruohonjuuritasolla. Tällaiseen valitusrumbaan ei kuitenkaan tarvita mitään 'liikettä'. Jopa yksi tarmokas intoilija voi Suomessa jatkaa muille kalliiksi käyvää kiusantekoa näköjään lähes loputtomiin. Nyt näitä tapauksia alkaa vaan jo olla turhankin paljon. Tämän lisäksi mm. Keilaniemi, Bunkkeri, Malmin lentokenttä, Raide-Jokerin reitiltä löytyneet liito-oravat...

Kiitos yllä olevan vanhan kuvan julkaisemisesta. Kultttuuriteko. Kukapa uskoisi, että tässä on Suomen toiseksi suurimman kaupungin (silloin vielä kauppalan) 'keskus' vain 50 vuotta sitten. Tönön käyttöikä jäi alle 40 vuoteen.

[hmikko]

Länsiväylä: Espoon kaupungintalon purku sai innostuneen vastaanoton –  Kaupunginjohtaja keskeytti lomansa työmaan vuoksi: "Ei tätä usko, ellei omin silmin näe"

Purkutyöt on aloitettu tänään ilman erillistä ilmoitusta tai työmaakylttiä.

[veka]

Ajattelin ensin kirjoittaa jotain nokkelaa puolalaisista arkkitehdeista ja putkimiehistä. Sitten silmiin kuitenkin sattui legendaarisen blogaajan Pentti Muroleen (1934-2021) hauska ja muutenkin mainio kirjoitus vuodelta 2017, jossa hän muistelee Espoon keskuksen syntyvaiheita, joissa oli itsekin mukana. Suosittelen lämpimästi lukaisemaaan tämän.

https://kuntatekniikka.fi/penan-blogi/2 ... ma-forsta/

Arkkitehtuurissa kuten muissakin taiteissa 70-luku tunnetaan pysähtyneisyyden ja sisäänpäin käpristyvän ahdistuneen teoretisoinnin aikana. Espoon keskuksen suunnittelukilpailu vuonna 1967, jonka nuoret puolalaiset arkkitehdit siis voittivat, oli kuitenkin jo sitä itseään, tähän tapaan:

” Palkintojenjakopöytäkirjassa pidetään tärkeimpänä sellaista tilan organisaatiota, joka antaa kaupungille itsenäisen, omaperäisen rakenteen, eikä ole pelkkää arkkitehtonisten volyymien ja tilojen sommittelua. Palkintolautakunta puhuu järjestelmästä, jossa elementit luovat uusia elementtejä, kehittyvät ja järjestäytyvät loogisen ja yhtenäisen sisäisen lain mukaan. Vastakohtana se pitää muodollisen komposition varaan rakentuvia asemakaavaratkaisuja, jotka johtavat staattisiin muotoihin, jopa niin jäykkiin, että mikä hyvänsä muutos rakenteessa riittää pilaamaan koko sommitelman.”

”Palkintolautakunta ilmoittaa, ettei se voi hyväksyä ehdotusta, joka perustuu pelkästään loppuun saakka hiottuihin, vanhanaikaisiin tai moderneiksi akateemisiksi ratkaisuiksi jäykistyneisiin teemoihin. Palkintolautakunta hylkää myös abstraktit kompositiot ja siten se katsoo myös hylkäävänsä keinotekoisen monumentaalisuuden. Seurauksena on, ettei arkkitehtonisia yksityiskohtia saisi pitää ratkaisun arvon mittana - yhtä vähän kuin liikenneverkon rakennetta, vaan päinvastoin niiden tulisi luontevasti johtua ratkaisussa ehdotetusta yleisestä struktuurista.”

Puolalaisten voittoisaa ehdotusta ryhdyttiin sitten toteuttamaan, mutta he eivät saaneet tukea paikallisilta, Murole kertoo. Lopulta vain Suvelan alue toteutui puolalaisten suunnitelman mukaan. Nyt purettava kaupungintalo on vuodelta 1971 (arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila).

[veka]

Espoon keskukseen tulevan Espoolaistentalon suunnittelukilpailun ehdotukset on julkistettu kommentointia varten. SAFA-vetoinen kilpailu käynnistyi viime elokuussa, jolloin jätettiin osallistumishakemukset. Hakeneista mukaan kutsuttiin neljä toimistoa:

• Arkkitehtitoimisto ALA Oy, Playa Arkkitehdit Oy (työyhteenliittymä)
• Cobe A/S, Lunden Architecture Oy (työyhteenliittymä)
• OOPEAA Office for Peripheral Architecture Oy
• Verstas Arkkitehdit Oy

Kilpailualue on korttelikokonaisuus, johon kuuluu kaupungin hallinnon ja palveluiden tiloja sisältävä Espoolaistentalo, asuinkortteleita sekä pysäköintilaitos. Uudisrakentaminen toteutetaan osin jo puretun virastokeskuksen paikalle. Kaupunki kuvailee monitoimirakennus Espoonlaistentaloa seuraavasti: "Espoolaistentalo rakennetaan kaupunkilaisten käyttöön ja espoolaisten kohtaamispaikaksi, se kokoaa yhteen myös kaupungin hallinnon ja palveluja sekä kulttuuria ja kaupallisia palveluja. Yhdistämällä asukkaiden palvelut, päätöksenteko ja kaupungin hallinto samoihin tiloihin tavoitellaan entistä sujuvampaa vuorovaikutusta luottamushenkilöiden, asukkaiden ja kaupungin virkamiesten välille." Kommentointi päättyy 28.3. ja kilpailun voittaja julkistetaan 12.6.2023.

https://www.espoo.fi/fi/espoolaistental ... asti-48213



Kohtaamisia

Kohtaamisia

Kontrapunkti

Kontrapunkti

Lehteri

Lehteri

Virta

Virta

[veka]

^Espoolaistentalo on Suomen toiseksi suurimmalle kaupungille erittäin tärkeä rakennus. Siihen nähden voi vain hämmästellä, miten epämääräisesti se on nyt lähtemässä liikkeelle. Suurisuuntainen arkkitehtuurikilpailu on jo käynnissä, mutta vieläkään ei oikein tiedetä, mitä kaikkea taloon on tulossa. Tärkeintä on ehkä koota purettujen virastotalojen väki taas yhteen paikkaan. Taloon lienee tulossa myös valtuuston kokoussali. Kaupunkilaisille suunnattuja palveluita on hahmoteltu kahviloista ja palvelutorista ompelukoneiden vuokraamoon. Kuten yllä olevista sisäkuvista voi päätellä, kaupunkilaisia houkutellaan paikalle myös näyttävällä oleilutilalla. Ei paha.

Mutta miksi komeaa taloa on markkinoitu niin kehnosti kaupunkilaisille? Brändäys on jäänyt tekemättä, alkaen talon nimestä. "Espoolaistentalo" on niin paperinmakuinen ja epäkiinnostava nimi kuin olla voi jopa työnimenä. Jos rakennukseen ovat tulossa myös kaupungin ylin johto ja kaupunginhallituksen tilat, tämä on kai Espoon uusi kaupungintalo.

Arkkitehtien ehdotuksista on syytä olla erittäin iloinen. Onhan tämä ihan muuta kuin paikalla ennen olleet virastotalot. Vain "Kontrapunkti" on mielestäni väärässä sarjassa ja harjakatostaan huolimatta tuo mieleen yrityksen ujuttaa Pasila-arkkitehtuuria myös Espoon keskukseen. Muut ehdotukset ovat persoonallisia ja ainutkertaisen näköisiä rakennuksia. Kun rinnalla on näin upeaa arkkitehtuuria, 'Kontrapunkti' näyttää ankealta ja jopa vanhanaikaiselta.

[Pyöröovi]

Espoon keskus on pienoisen taantuman jälkeen ottanut taas lupaavia askeleita eteenpäin. Kaupunki suhtautuu alueeseen edelleen kovin yhdentekevästi verrattuna Etelä-Espooseen, mutta heikommat paineet ovat suojelleet myös kaupungin typerimmiltä päähänpistoilta (ks. Leppävaara). Toivottavasti tuleva hybridirakennus osoittautuu paikalliseksi menestykseksi ja kannustaa uudistamaan näivettynyttä asemanpuoliskoaan.

[kullevi]

Mikä funktio Espoon keskuksella on ja miksi se sijaitsee keskellä ei-mitään? Eikö olisi järkevämpää keskittää Espoon asutus Keilaniemi-Tapiola-Leppävaara akselille. Ehkä Espoostakin tulisi ihka aito kaupunki tällä tavalla

[hmikko]

Mikä funktio Espoon keskuksella on ja miksi se sijaitsee keskellä ei-mitään? Eikö olisi järkevämpää keskittää Espoon asutus Keilaniemi-Tapiola-Leppävaara akselille. Ehkä Espoostakin tulisi ihka aito kaupunki tällä tavalla

Espoo on takavuosien strategiapapereissaan kuvannut itseään moniytimiseksi verkostokaupungiksi. Kaupunkikeskuksia on nimetty viisi: Leppävaara ja Espoon keskus kaupunkiradan varrella, ja Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti metron varrella. Espoon keskus lienee aikanaan valittu kunnan hallinnolliseksi keskuksesi osaltaan sen takia, että ennakoitiin alueliitosta Helsinkiin. Kuntakeskus haluttiin taktisesti kauas Helsingin rajasta itsenäisyyden säilyttämiseksi, ja tietysti keskus on myös ikivanha kirkon paikka.

Nykyisessä strategiassa viiden keskuksen idea mainitaan heti kärkeen, mutta se näyttää muuten olevan vähemmän esillä. Ratojen varsille on rakennettu ja rakennetaan paljon muuallekin kuin keskuksiin (Finnoo, Kera ym.), ja toisaalta Raide-Jokerin päätepysäkki laitettiin Keilaniemeen, ei Tapiolaan. Espoo on paraikaa laatimassa yleiskaavaa ensimmäistä kertaa.

Nykyinen strategia (jos maha kestää paljon lauseita hyvästä ja kestävästä kehityksestä):

https://www.espoo.fi/fi/espoon-kaupunki/espoo-tarina