Taloforum.fi

[Pyöröovi]

Juhlikaamme Venäjän imperiumia ja tsaaria. (Maria Fjodorovna (Wikipedia) oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar, joka muutti Venäjän vallankumouksen jälkeen ensin Lontooseen ja sitten takaisin Tanskaan, missä hän kuoli 1928. Hän oli Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti. Luemma hänet on haudattu uudeelleen vuonna 2006 Pietariin miehensä viereen.)

Hauska tosiaan, että Venäjän historiaa näinä aikoina innokkaasti kunnioitetaan. Oli kuitenkin kiinnostava kuulla Marian elämästä, josta voisi vallan hyvin tehdä todella traagisen elokuvan Bertoluccin Viimeinen keisari-tyyliin.

Jos hotelli lähtee kunnolla pyörimään, ehkä kaupunkiin alkaa ilmestyä myös muita luksustason palveluita. Tosin tuskin suurta muutosta tapahtuu aivan hetkessä suomalaisten nykyisellä säästökuurilla.

[arbs]

We Land 04.02.2023

JKMM Arkkitehtien ja NCC:n suunnittelema toimistorakennus on 14-kerroksista torniosaa lukuunottamatta täydessä korkeudessaan. Lopullista kuparin sävyistä julkisivukoteloa on asennettu jo toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Myös ensimmäisen kerroksen pilarit saavat eteensä saman sävyisen julkisivuverhouksen. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki ... _Kylk_7_El Rakentamista voi seurata Enlapserin kamerasta: https://frames-video.enlapser.cloud/745 ... 607066.mp4


Vasemmalla on vielä avonainen sisäänajoramppi kolmikerroksiseen pysäköintihalliin ja kaivurin edessä rakennuksen pääsisäänkäynti.

[veka]

^Erittäin huoliteltua ja taitavaa talokuvaamista, arvostan. We Landista on tulossa juurikin niin tyylikäs toimistotalo kuin havainnekuvat lupailivat.

[Hmm]

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5734431

Itäkeskuksen Punos-hanke on peruttu huonojen näkymien vuoksi. Ehkä tuohon jossain vaiheessa vuosien päästä tulee jotain mutta varmaan yksinkertaisemmat hankkeet etenevät ensin.

[töntsö]

Noin keskeisiä hankkeita pitäisi varmaan kehittää jotenkin muuten kuin että antaa kaiken yhden firman tehtäväksi, ettei jää tuommoisia ns. väliaikaisia pysäkkejä pyörimään vuosikausiksi. Varsinkin kun tuo on vielä päätepysäkki, niin todella hassua että se on vaan tuommoinen seisake sadan metrin päässä metrosta. Tuntuu aika typerältä laittaa sama taho kehittämään sekä pääteasemaa että sen päälle tulevia taloja. Toisalta eipä mikään firma kai sillä sitten hankkeella rahaa tekisi ellei se saa samalla rakentaa kerrostaloja aseman päälle. Mietityttää vaan että jääkö tuo väiaikainen pysäkki tuohon nyt vuosikymmeniksi, kunnes talousnäkymät muuttuvat tai jotain vastaavaa

[hylje]

Itäkeskuksen ongelma on se, ettei Helsinki oikein tiedä mitä se haluaa. Erityisesti ristiriita on jättimäisen moottoriväyläkanjonin (Kehä I ja Itäväylä) ja viihtyisän asuin- ja palveluympäristön päinvastaiset tarpeet. Ei ihme, että asuntorakentaminen on hitaahkoa ja wow-kärkihankkeet jäävät unelmiksi.

Alueella silloin tällöin välttämättömiä kaupallisia tarpeita jalan toimittaen arvosteluni on, että 1/5 ala-arvoisen huonoa jalankulkuympäristöä. Parannusehdotus: Integroidaan jättimoottoriväylät ihan tavalliseen katuverkkoon, joka tehdään viihtyisäksi ja helposti ylitettäväksi myös jalankulkijan näkökulmasta.

[veka]

Keskustassa lähellä Espaa osoitteessa Fabianinkatu 8 ollaan peruskorjaamassa 50-vuotiasta toimistotaloa. Vanhasta on tarkoitus säilyttää vain betonirunko, muu puretaan. Lisätiloja saadaan katolta ja pihalle rakennettavasta lisäsiivestä. Asemakaavamuutos lähes tuplaa rakennusoikeuden. Suunnitelma on tuotu nähtäväksi ja kommentoitavaksi.

Nyt peruskorjattava/purettava toimistotalo on vuodelta 1972. Sitä ennen paikalla sijaitsi arkkitehti Albert Petreliuksen suunnittelema tyyliltään klassinen asuintalo (1890-1971). Se joutui 1970 Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankin haltuun, joka purki sen saman tien. Uuteen 1972-toimistotaloon tuli pankin ja Suomen pankkiyhdistyksen toimitiloja. Sitä taloa (tätä nykyistä) ei moni jää kaipaamaan.

Petreliuksen suunnittelema Fabianinkatu 8 on niitä menneen Helsingin arvorakennuksia, joita helsinkiläiset eivät voi unohtaa. Muita Petreliuksen suunnittelemia rakennuksia kaupungin keskustassa ovat mm. Koiton talo Kampissa ja Uudenmaankatu 9. Petrelius oli malmilainen suurmies, joka vaikutti pitkään mm. maalaiskunnan valtuustossa. Hän kannatti vuoden 1946 alueliitosta, joka liitti myös Malmin Helsinkiin ja viisinkertaisti Helsingin pinta-alan. Petreliuksen mukaan on Vantaalla nimetty katu Tikkurilan Jokiniemessä.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2022-008859

tuleva Fabianinkatu 8



nykyinen Fabianinkatu 8, kuva: Toimistovuokraus Cushman & Wakefield

Fabianinkatu 8 (1890-1971), kuva: Kari Hakli 1970 / Helsingin kaupunginmuseo

[MindW]

Kaukaa viisaasti tuohon nykyiseen taloon on tehty järkevä kerroskorkeus, 3300 mm, joka mahdollistaa nykyaikaisen ilmanvaihdon ym. tekniikan. Rungon säilyminen lienee paljolti tämän ansiota. Viereisessä, viisi vuotta myöhemmin valmistuneessa, toimistotalossa kerroksia on yksi enemmän samalla räystäskorkeudella.

[hmikko]

HS Mannerheimintien remontista: Helsingin suurin katuremontti panee kulku­reitit uusiksi: kartta näyttää uudet reitit

[Xerdoz]

Tekisivät nyt sitten edes 6 tai 7 kerrosta tuohon fabianinkadulle.

[veka]

^Toiveesi toteutuu. Uuteen talon tulee seitsemän kerrosta. Kaksi ylintä ovat sisäänvedettyjä, jolloin räystäslinja kadulta katsottaessa säilyy ennallaan.

[veka]

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen käväisi eilen kymp-lautakunnassa. Vaihtoehdot eli nykykielellä skenaariot oli nyt tiivistetty neljään: VE1 = patoa ei pureta, VE2 = pato puretaan ja paikalle syntyvä koski muotoillaan kaloille sopivaksi, VE3 = padon purkamisen lisäksi rakennetaan yksi pohjakynnys eli -pato yläjuoksun puolelle, VE4 = pato puretaan ja pohjapatoja rakennetaan kolme. Teknistaloudellisen selvityksen vaihtoehdoista laati Sitowise.

VE1 on mahdoton, koska kyseessä on valtuuston hyväksymä purkupäätös (virkakunnan tiukasta vastustuksesta huolimatta). Siihen voidaan kuitenkin verrata muita vaihtoehtoja. VE2:n arvioidaan johtavan pahaan maan vajoamiseen yläjuoksulla ja olevan selvästi kallein. VE3 ja VE4 rajaavat pinnankorkeuden laskun noin 150 tai 650 metrin matkalle. Alenemisen rajaaminen lyhyelle joenpätkälle tarkoittaa mm. paikalle syntyvän uuden koskialueen olevan jyrkkä ja vuolas. Valmistelijat suosittelivat työn jatkamista VE3:n ja VE4:n pohjalta, ja näin lautakunta myös päätti: " Toimiala varautuu skenaario 3:n tai 4:n mukaiseen hankkeeseen." Toivottavasti jatkossa hanketta ei tarkastella vain teknisenä suorituksena, vaan myös kaloille annetaan puheenvuoro.

Hesari ennakoi päätöstä jo maanantain lehdessä ja epäonnekseen otsikoi hyvän ja asiallisen jutun paperilehdessä ihan pieleen: "Selvitys: Padon purkaminen johtanee maan vajoamiseen." Jos vain selaat lehteä ja vilkaiset otsikoita, saat asiasta aivan väärän käsityksen, sillä tarkoitus on juuri estää tämä pohjapatojen avulla. Digilehdessä ainakin itselleni tuleva otsikko on parempi: "Selvitys: Pelkkä padon purkaminen Vanhankaupungin¬koskessa johtanee maan vajoamiseen." Tämäkin otsikko korostaa kuitenkin kakkosvaihtoa (VE2), jota ei oikeastaan ole edes olemassa.

https://www.hel.fi/static/public/hela/K ... /Liite.pdf

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009419769.html

[veka]

Hietalahdenranta 13, Yhtyneiden Kuvalehtien (Suomen Kuvalehti, Kotiliesi, Seura, Metsästys ja kalastus ym. - nykyään Otavamedia) entinen toimitalo vuodelta 1957 on muuntumassa asuintaloksi. Vanhasta jää jäljelle betonirunko (hyvä, hyvä!), jonka varaan uusi talo rakennetaan. Mainoskuvista päätellen rungon lisäksi säilytetään mm. portaikon kauniita 50-lukulaisia detaljeja. Asunnot ovat kuitenkin uusia ja laadultaan täyttä premiumia. Uudistalon nimi on Status Artis, ja siihen tulevat asunnot ovat parhaillaan ennakkomarkkinoinnissa. Kallein kämppä on 200-neliöinen 5h+k, jossa on vinttikerroksen saunaosastoon rakennettu kookas terassi, hintaa 3,6 miljoonaa.

Eilen käsiteltiin kymp-lautakunnassa Hietalahdenrannan massiivista uudistussuunnitelmaa. Siinähän jäätiin puolitoista vuotta tilanteeseen jossa ideakilpailun kolmesta ehdotuksesta valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi Schauman & Nordgren Arkkitehdit, MASU Planning, WSP -ryhmän suunnitelma, jossa mm. satama-altaasta puolet korvataan täyttömaalla ja uusilla toimistorakennuksilla ja lännestä tuleva autoliikenne siirtyy altaan länsipuolelle kulkemaan suoraan kohti Uudenmaankadun tunnelia kiertämättä torin kautta. Suunnitteluvarauksen haltija HGR haki nyt jatkoaikaa vuoden 2024 loppuun ja lautakunta päätti tätä esittää. Hankkeen mahdollistava asemakaavan muutos on vireillä ja kaavaluonnos on tarkoitus laittaa nähtäville ensi syksynä.

Jos ja kun satama-altaan suunnitelmat toteutuvat, Status Artisin mainoslause "Urbaania loft-tunnelmaa merinäkymin" on nykyistäkin kauempana todesta. Omasta mielestäni uudistus kuitenkin parantaa talon tilannetta huomattavasti, kun autoliikenne siirtyy kauemmaksi ja etuovelta voi astua suoraan rauhalliselle rantapromenadille kavennetun satama-altaan laidalle.

https://statusartis.fi/

viewtopic.php?t=144&start=2760

kuva: Constantin Grünberg 1960-1969, Helsingin kaupunginmuseo

[jfo]

Vaikuttaisi olevan pääosin hyvällä maulla tehtävä remontti. Isoin plussa on tietysti vanhan betonirungon säästäminen, hienoa!

Havainnekuvan julkisivu menee mielestäni tosin vähän liikaa nykymuodin mukaisen bulkkitoteutuksen puolelle. Tietysti tummaksi petsatut ikkunankarmit muuten vaaleassa talossa ovat olleet viime aikoina joissakin piireissä epäsuosittuja, mutta hyvin ylläpidetyt puiset yksityiskohdat kivirakennuksen julkisivussa ovat mielestäni yksinkertaisesti tyylikkäitä (katsokaa vaikka Aallon terassitaloja Sunilassa). Vanha julkisivu oli myös symmetrisempi kun taas uudessa julkisivussa on tehty nykymuodin mukaisia rytmityksiä, jotka eivät tosin ole missään nimessä pahimmasta päästä.

Mutta joka tapauksessa hienoa että vanhasta toimitalosta saadaan asuinrakennus.

[arbs]

2015 vireille tulleesta kaavamuutoksesta lähtenyt hanke Hämeentie 62 on kuoriutunut suojistaan ja taloa ei meinaa oikein edes tunnistaa entiseksi. Jo pelkkä rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys on muuttunut huomattavasti, eikä satunnaiselta ohikulkijalta kysyttäessä moni osaisi sanoa miltä talo näytti ennen. Onkin kiinnostavaa nähdä, millaisina viereisen kulmatalon lisäkerrokset toteutuvat. https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/ ... f86d33.pdf




Sisäpihan rakennus muutettiin samalla asunnoiksi, joista 168-neliöiseen sisältyy myös vanha 6 metrin korkuinen kirkkosali. Hesari kävi paikalla 2021 kesällä:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 41505.html