hmikko kirjoitti: ↑01.07.22 11:18
tae kirjoitti: ↑30.06.22 21:06
Vieläkin ahdistaa, että Triplan tieltä purettiin se postbrutalistinen vanha rautatieasema, joka ihastutti upeilla 80-luvun vessakaakeli-lasijulkisivuillaan.
Enpä ole ennen nähnyt termiä postbrutalismi. Puretun Pasilan aseman voisi luokitella postmodernismiksi, toki lajissaan aika varovaiseksi sellaiseksi verrattuna vaikka mainittuun Bepopiin. Suunnittelija oli Castren-Jauhiainen-Nuuttila, joka toimisto on suunnitellut mm. Nesteen tornin Keilaniemessä ja nyttemmin hartaasti kiistellyn Espoon kaupungintalon. Tekijät siis olivat kunnostautuneet myös suoraviivaisen modernismin saralla ennen Pasilan asemaa.
Välillä tuntuu, että ihmisillä on vaikeuksia nähdä rakennusta kaakeleilta. Oopperataloon voisi vaihtaa julkisivumateriaalin, jos se vaikka auttaisi näkemään rakennuksen hienouden. Tässäkin ongelmassa taitaa olla elementtisaumoilla osuutensa. Ne ovat halpojen kaakelien kanssa varsin ruma yhdistelmä. Hifistelyluokan kaakeleita voi katsoa vaikka Aallon rakennuksissa. Ei ole elemettisaumaa ja kaakelien värit ja laadut on säädetty huolella.
Onko missään Aallon rakennuksessa kokonaan kaakeleilla päällystettyä julkisivua? No, vastaan itse omaan kysymykseeni ja lainaan Aalto-yliopiston
arkkitehtuurin laitoksen diplomityön abstraktia:
Sauvalaattoja on kolmea tyyppiä ja niitä on käytetty rakennuksissa sekä sisä- että ulkotiloissa.
Laattapinnoilla on rakennuksissa monia tehtäviä: ne korostavat reittejä, toimivat pintojen korostajina ja täyttäjinä sekä tilahierarkian ilmentäjinä.
Laattojen ja saumojen luoma pystyviivasto tuo puudetaljien ohella tiloihin haptisuutta ja teksturointia.
Sauvalaattapinta on myös kestävä, helposti puhdistettava ja akustisesti edullinen.
Lisäksi Aalto on laattojen avulla tuonut värejä hillityn modernistiseen tilaan.
Vaikutteet laattapintojen käyttöön tulivat paitsi Aallon opiskeluaikaisten opettajien, myös myöhempien ulkomaanmatkojen kautta.
Ensimmäiset laattakokeilut on tehty Villa Maireassa (1938) ja Muuratsalon Koetalossa (1952).
Varsinaisesti Aalto aloitti keraamisten sauvalaattojen käytön Kansaneläkelaitoksen toimitalossa (1953-57) ja Rautatalossa (1952-55).
Itse muistan noteeranneeni Aallon rakennusten laatat lähinnä sisätilojen puolella, mitä en ole koskaan kuullut kenenkään moittivan. Kuvia katsoessa toki nyt huomaan että onhan niitä tosiaan marmorisen Finlandia-talonkin katutasossa. Turussa Aarne Ehojoen suunnittelema sinapinkeltainen
Kelan toimitalo on säännöllisesti rumimmaksi äänestettyjen rakennusten listan kärjessä, vaikka värikkäät sauvalaatat ovat kaukana tavanomaisista "vessankaakeleista". Ehkä koko rakennuksen verhoaminen laattoihin antaa vähän raskaan vaikutelman verrattuna Aallon materiaaliyhdistelmiin.
Oopperarakennuksen suurin ongelma on kaakelijulkisivun sijaan mielestäni se, että rakennuksen hieno symmetrinen julkisivu aukenee Töölönlahden suuntaan, josta sitä harvoin tulee katseltua. Mannerheimintielle päin rakennuksen sivu näyttää vähän hahmottomalta. Lintuperspektiivistä ja pienoismalleissa rakennus on epäilemättä näyttänyt kyllä hyvältä.
