Taloforum.fi

[Juspep]

Katselin noita asuntopohjia Skanskan sivuilta ja päädyin ihmettelemään, miten lähes jokaisessa asunnossa (poislukien aivan ylimmät kämpät) ikkunoiden alaraja on 90 cm.

Korot on ilmoitettu milleissä, ikkunoiden yhteydessä on ilmoitettu myös yläreuna "YR 2410".

[arkkinikkari]

Suomessa ei saa rakentaa suuria ikkunoita tai lasiseiniä. Järjettömät lait kieltävät ne.

Ei ole lait vaan ihan vaan rakennusliikkeet jotka haluavat säästää ja kuluttajat jotka eivät halua vaatia. Ja tosiaan tähän kohteeseen alareuna tulee lähelle lattiaa.

[Pyöröovi]

ja kuluttajat jotka eivät halua vaatia.

Ei kai se halusta ole kiinni, kun tarjonnassa on lähinnä asuntoja pienillä ikkunoilla. Juurihan tässä keskustelussa tuli ilmi, ettei tavallinen kuluttaja edes tiedä isojen ikkunojen olevan mahdollisia Suomessa. Rakentaminen on kallista ja epävarmaa, joten Suomessa yhtiön on aivan turha kokeilla kepillä jäätä, jos halpa menee varmasti kaupaksi. Jonkun pitää ylemmältä taholta ohjata kehitystä laadukkaampaan suuntaan, jotta yhtiöillä olisi porkkanaa kehittää tuotantoaan. Nyt annetaan rakennusliikkeiden pelailla varman päälle ja lopputulos on YIT:n kaltaista roskaa. Tämä projekti sattuu olemaan laadukkaampi ainoastaan arkkitehtuurikilpailun takia, näkeehän naapureista Jätkäsaaren tavallisen tason.

[hylje]

Tuo ylhäältä ohjaaminen on jo voimassa, ja sen tuloksena rakennetaan vähemmän ja siten kalliimpaa ja siten vaihtoehdottomampaa. Suomalainen maankäytön sääntely on hyvin tiukkaa ja ehdotonta, eikä tässä kuviossa ole tilaa pienten vähemmistöjen enemmistöä ärsyttäviin ratkaisuihin kuten esimerkiksi pyöräilyyn ja jalankulkuun perustuvaan laadukkaaseen kaupunkiin.

Pitäs vaan rakentaa niin paljon, kosmeettiseen laatuun katsomatta, että kuluttajalla on vaihtoehtoja jotka mahtuu budjettiin. Niistä sitten parasta valitsemaan. Niin, autoilu on kallista ja rajoittaa urbaania rakentamista paljon, joten siitä luopuminen avaisi budjettia ja asuntotarjontaa selvästi nykyisestä.

[Pyöröovi]

Tuo ylhäältä ohjaaminen on jo voimassa, ja sen tuloksena rakennetaan vähemmän ja siten kalliimpaa ja siten vaihtoehdottomampaa. Suomalainen maankäytön sääntely on hyvin tiukkaa ja ehdotonta, eikä tässä kuviossa ole tilaa pienten vähemmistöjen enemmistöä ärsyttäviin ratkaisuihin kuten esimerkiksi pyöräilyyn ja jalankulkuun perustuvaan laadukkaaseen kaupunkiin.

Kummallisia ristiriitaisuuksia. Toisaalta vaadit ohjaamisen vähentämistä, mutta samalla vaadit nimenomaan tietynlaista laatua kaupunkirakenteeseen. Pyöräilyyn ja jalankulkuun perustuva kaupunki tarvitsee nimenomaan tarkkaa koordinaatiota ja ohjausta hallinnolta, sillä kehitys vaatii mukaansa niin julkisen kuin yksityisen sektorin. Eikä autoilu silti kaikkoa kuin taikaiskusta, sillä niin moni kansalainen yksinkertaisesti haluaa jatkaa ajamista ja autot kehittyvät jatkuvasti houkuttelevampaan suuntaan. Nykyinen ohjaus sattuu olemaan vain kovin jäykkää, joten asiat tapahtuvat hitaasti ja yksityiset pystyvät minimoimaan vaaditut laadulliset ratkaisut.

[hylje]

Kummallisia ristiriitaisuuksia. Toisaalta vaadit ohjaamisen vähentämistä, mutta samalla vaadit nimenomaan tietynlaista laatua kaupunkirakenteeseen. Pyöräilyyn ja jalankulkuun perustuva kaupunki tarvitsee nimenomaan tarkkaa koordinaatiota ja ohjausta hallinnolta, sillä kehitys vaatii mukaansa niin julkisen kuin yksityisen sektorin. Eikä autoilu silti kaikkoa kuin taikaiskusta, sillä niin moni kansalainen yksinkertaisesti haluaa jatkaa ajamista ja autot kehittyvät jatkuvasti houkuttelevampaan suuntaan. Nykyinen ohjaus sattuu olemaan vain kovin jäykkää, joten asiat tapahtuvat hitaasti ja yksityiset pystyvät minimoimaan vaaditut laadulliset ratkaisut.

Ei se hyvä kaupunkiympäristö vaadi tarkkaa koordinaatiota ja pikkutarkkaa ylhäältä annettua suunnittelua. Se vaatii autoilijoiden poistamista alueelta. Kyllä autoilu kaikkoaa kun kaduille asetetaan betoniporsaita ja muita esteitä, eikä tarvita mittavia vaikutustutkimuksia eikä yleistä keskustelua. Autoilemaan haluavat asukkaat voi muuttaa muualle, ja jättää autoilematta tänne. Heidän halunsa autoilla voi ihan hyvin toteutua jossain muualla. Mun halu asua ja elää ilman autoilun haittoja on heidän universaalia autoilutuputusta tärkeämpi.

Asiat tapahtuvat hitaasti, koska autoilu tekee kaikesta vaikeaa. Ilman autoilua se on helppoa. Ei tässä mitään ristiriitaa ole.

[Punavuori]

Ei se hyvä kaupunkiympäristö vaadi tarkkaa koordinaatiota ja pikkutarkkaa ylhäältä annettua suunnittelua. Se vaatii autoilijoiden poistamista alueelta. Kyllä autoilu kaikkoaa kun kaduille asetetaan betoniporsaita ja muita esteitä, eikä tarvita mittavia vaikutustutkimuksia eikä yleistä keskustelua. Autoilemaan haluavat asukkaat voi muuttaa muualle, ja jättää autoilematta tänne. Heidän halunsa autoilla voi ihan hyvin toteutua jossain muualla. Mun halu asua ja elää ilman autoilun haittoja on heidän universaalia autoilutuputusta tärkeämpi.

Asiat tapahtuvat hitaasti, koska autoilu tekee kaikesta vaikeaa. Ilman autoilua se on helppoa. Ei tässä mitään ristiriitaa ole.

Olen tästä hieman eri mieltä.

Jotta alueesta muodostuisi autoton, tulee alueen päivittäispalveluiden olla heti alusta lähtien korkeatasoisia. Harva Kalliossa tai Kampissa asuva ostaa autoa arjesta selviämiseen.

Jätkäsaaressa tilanne on toinen. Oikeastaan Välimerenkadun itäpäässä ja Ruoholahden kanavan varrella päivittäistavarapalvelut ovat kunnossa, kantakaupunkimaisella tasolla. Atlantinkaaren alueella matka pt-palveluihin on 1,5-2km luokkaa - tai vaihtoehtoisesti kävely-rtv-kävely. Kävelymatka on samaa luokkaa kuin Kisahallista Forumille.

Tutussa taloyhtiössä Atlantinkaaressa autopaikkoja mitoitettiin rakennusvaiheessa 0,7 per asunto. Ensimmäisen 3kk ajan paikkoja oli vapaana. Nyt jonossa on useampi paikan tarvitsija: varsin reilu pysäköintipaikkamitoituskaan ei riittänyt. Monet ovat hankkineet auton muutettuaan Jätkäsaareen, autottoman arjen käytyä liian vaikeaksi.

Ehkäpä kun keskuskorttelit ja palvelukorttelit vielä jonain päivänä valmistuvat, alkaa autojen määrä hiljalleen vähentyä.

[hylje]

Sikäli kun “palvelukortteli” ja “keskuskortteli” on keskussuunnittelun kukkasia, niin en näe että homma paranisi vielä tiukemmalla keskussuunnittelulla. Mitä vikaa siinä on, että alueelle rakentuu talojen kivijalkaan kauppoja ja palveluita omalla painollaan? Käveltävässä kaupungissa ei tarvitse tehdä massiivisia pysäköintilaitoksia kaupoille, joten kauppoja ei tarvitse tarkoituksella kasata pysäköintilogistisesti tehokkaisiin ostareihin pysäköintilaitoksen ympärille. Autoilu tekee asioista vaikeita, kun asiat voisivat olla helppoja.

Jätkästä ei muuten missään vaiheessa suunniteltu autotonta, vaan Helsingillä oli ne espoolaiset yksisarvisautoilijat mielessä. Myytti Jätkän autottomuudesta kumpuaa Osmo Soininvaaran aloitteesta tehdä Jätkä autottomasti mutta se ei menestynyt.

[veka]

Ns. venehotellin tontille tulevan minitornin suunnittelukilpailu on ratkennut. Voiton vei Huttunen-Lipasti -toimiston ehdotus "Jätkän kruunu". Sille antavat tunnistettavan leiman katon sakarat. Lapti Oy:n ilmoituksen mukaan asunnot tulevat ennakkomarkkinointiin jo vuodenvaihteessa 2022–2023. Kiirettä siis pitää.

https://lapti.fi/arkkitehtuurikilpailun ... n-ytimeen/

[TurskaT]

Jotakin mielenkiintoista tapahtuu Gibraltarin aukion YIT:n Atlantinkadun varrella olevassa talossa.
Aukiolle päin piti tulla punaisista tiilielementeistä julkisivu. Oli jo varmaan puoliksi valmiina ja nyt sitä poistetaan kauttaaltaan. Enää pieni pala jäljellä.
Onkohan ollut epäonnistunut materiaali vai mitäköhän käynyt.
Melkoinen ajallinen ja rahallinen takaisku

[veka]

Jep, samaa olen ihmetellyt itekin. Punainen feikkitiilipinta oli totisesti halvan näköistä, mutta joskus näitä siistitään vetämällä yli jotain laastia ja pesemällä liiat pois. Odotellaan ja katellaan. Siellä on kaverit vielä hommissa.

Jätkäsaaren rakentamisen yleisohjeen mukaan tiilipintojen tulisi olla paikalla muurattuja ja sileiden elementtiseinien rapattuja (ilman saumoja). Tästä ohjeesta lipsutaan jo härskisti.

[veka]

Tässä vielä kuva tuosta YIT:n talon punaisesta tiiliseinästä, joka katoaa laastin alle.

[veka]

Bunkkeri on kadonnut SRV:n sivuilta. Vielä muutama kuukausi sitten SRV:n mies oli asukasillassa kertoilemassa Bunkkerin kuulumisista, mutta kovin epämääräisesti. Onko jotain tapahtumassa? Onko SRV jopa luopumassa Bunkkerista hankalan taloustilanteensa takia, vai onko kyseessä vain pitkäksi mennyt sivupäivitys?

[Skapadapuipui]

Loputon murheenkryyni koko kolossi. Tässä vaiheessa alkaa jo ihmetyttää eikö väliaikaisen sporan kääntöpaikan rakentaminen sen kylkeen tosiaan ole mahdollista, jotta Keskuskorttelin rakentaminen voisi alkaa edes vuonna 2024, kuten nyt on suunniteltu. Tällä menolla keskittymä ei ole valmis vielä vuosikymmenen vaihteessakaan ja Jätkäsaaren eteläosan ainoana vähittäistavarakauppana jatkaa Lidl.

Ja kyllä, tiedän Palvelukortteli-kokonaisuuden hotellin kivijalassa olevan liiketilavarauksen ruokakaupalle, mutta YIT:n torni rakennetaan viimeisenä.

Itse pärjään mainiosti ilman autoa Lidlin ollessa tien toisella puolella himasta. mutta yhtään kauempana alueen eteläosassa asuvien ärsyytyminen olemattomista palveluista on enemmän kuin ymmärrettävää.

[veka]

Tunti sitten STT julkaisi kaupungin tiedotteen, jossa kerrotaan Bunkkerin tilanteesta: "SRV ja Helsingin kaupunki jatkavat yhteistyössä Jätkäsaaren Bunkkerin kehittämistä ja suunnittelua. Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää ensi vuonna mittavalla purkuprojektilla. Aikataulullisena tavoitteena on saada kohteen liikuntatilat käyttöön vuoden 2026 aikana, asunnot valmistuvat arviolta vuotta myöhemmin vuonna 2027." Lopullinen päätös rakentamisen käynnistämisestä tehdään kesällä 2023, kerrotaan.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/srv-ja-h ... d=69944710