Taloforum.fi

[Tipi]

Ingels kertoo joissain videoissa osaavansa vakuuttaa investorit ja rakentajat että hänen suunnitelmansa ovat "super cheap".

Muutenkin innostava ja sanavalmis kaveri joka osaa vakuuttavasti perustella miksi suunnitelmien karsiminen aiheuttaa oikeastaan pelkkiä ongelmia. Yksi juttu on tietysti myös projektien suuri koko joka luo itsessään "edullisuutta" mutta tekee projektien onnistumisesta vaativampaa...

[Samsam]

Ingels kertoo joissain videoissa osaavansa vakuuttaa investorit ja rakentajat että hänen suunnitelmansa ovat "super cheap".

Muutenkin innostava ja sanavalmis kaveri joka osaa vakuuttavasti perustella miksi suunnitelmien karsiminen aiheuttaa oikeastaan pelkkiä ongelmia. Yksi juttu on tietysti myös projektien suuri koko joka luo itsessään "edullisuutta" mutta tekee projektien onnistumisesta vaativampaa...

Kuulostaa siltä, että katastrofin ainekset ovat kasassa.

[Aboa]

Suomi on kulttuurillisesti Itä-Euroopan maa, Tanska läntistä Keski-Eurooppaa. Siinä se ero on.

Näin se lienee.

Suunnitelmaa kun katsoo niin suurin pelko tuossa taitaa olla että jossain kohtaa tuo pitkä rakennusmassa pilkotaan eri korkuisiksi pistetaloiksi joita sitten katoilla osin yhdistellään toisiinsa.

Ingels kertoo joissain videoissa osaavansa vakuuttaa investorit ja rakentajat että hänen suunnitelmansa ovat "super cheap".

Eiköhän jokainen rakentaja kuvia katsomalla näe että halpoja nuo eivät ole. Suomessa logiikka kai lisäksi menee vielä jotenkin näin: halpa laskettelumäki katolla maksaa x euroa -> jätetään mäki pois ja säästetään x euroa.

[arkkinikkari]

Eiköhän jokainen rakentaja kuvia katsomalla näe että halpoja nuo eivät ole. Suomessa logiikka kai lisäksi menee vielä jotenkin näin: halpa laskettelumäki katolla maksaa x euroa -> jätetään mäki pois ja säästetään x euroa.

Tuossa on se kulttuurinen ero. Aika usein kustannuksia ei edes haluta selvittää, vaan rakentaja ainoastaan "näkee" ratkaisut kalliiksi. Hyvällä suunnittelulla on täysin mahdollista tehdä kunnianhimoista arkkitehtuuria kustannustehokkaasti, mutta suunnitteluun ja kustannusten selvittämiseen ei haluta käyttää resursseja.

Ainakin parissa omassa kohteessa vähän enemmän näkemystä omaava rakentaja on voittanut urakkatarjouskilpailun halvimmalla tarjouksella, koska on viitsinyt nähdä vaivaa laskeakseen mitä suunnitelman toteuttaminen oikeasti tulee maksamaan, sen sijaan että pelkän haivainnekuvan perusteella olisi todennut suunnitelman "kalliiksi" ja käyttänyt ylisuurta varmuuskerrointa.

[Risumies]

Tämmönen projekti pomppasi silmille, kun menin huvikseni selailemaan Virolaisen arkkitehti Allan Strussin sivuja.

Näyttäisi tulevan tuonne Mikaelinkirkon lähelle, puistokadulle.

Mitäs muilla mietteitä? Olisiko tässä se kauan kaivattu vastaisku Turuntaudille?

Hyvää täydennysrakentamista, mielestäni. Turku on täynnä samanlaisia paikkoja, missä on parkkipaikka kadun varrella. Ja kyllä Suomessa kaupunkeja saisi tiivistää ihan huolella, ei tarvitse lähiöitä rakentaa keskustoihin.

[paavali]

Näyttää liiankin hyvältä, mutta eiköhän tämäkin torpata niin kuin Tampereenkin vastaavat projektit ilmeisesti (?) torpattiin tai ainakin ollaan torppaamassa. Arkkitehdit kun eivät näistä klassisista hyvän näköisistä taloista pidä, kun ne eivät edusta"tätä aikaa" tai "ajan henkeä", joka koostuu tällä hetkellä samanlaisista valkoisista sarjatuotetuista taloista joka paikassa. Toista on esim Saksassa, Puolassa, Virossa tai jopa Ruotsissa, jossa arkkitehtikunta on kuin ihmeen kaupalla tullut miettineeksi kysymystä: "Miksi ajan hengen mukaiset talot ovat kaikki samaa 60-luvulta lähtien?"

Kyllä Suomessakin vielä todennäköisesti herätään tällaiseen arkkitehtuuriin mutta siihen menee se parikymmentä vuotta, kun ei uskalleta ja rakennusliikkeet eivät halua. Kyllä Virossa osataan kaupunkisuunnittelu paljon paremmin kuin täällä takapajulassa.

[JusuPetteri]

Kädet, sormet ja kaikki mahdollinen ristiin, että kuvan mukainen rakennus toteutuisi. Tämä voisi olla ensiaskel sille, että Turkuun rakennettaisiin enemmänkin tällaisia 1900-luvun alun tyylisiä rakennuksia takaisin. Nimenomaan Turun taudin vastaisku, niin kuin Risumies tuossa julkaisussaan hienosti totesi.

Villeimmissä unissani purkaisin Turusta pahimmat 60-70 luvun hökkelit ja rakentaisin tälläista Puistokadun tyylistä tilalle. Esim. Puutorin kulmaan, Aninkaistenkadun ja Maariankadun kulmaan As Oy Kipinäkankareen hirvityksen tilalle sopisi jugend-tyylinen rakennus kuin nyrkki silmään. Eerikinkadun ja Aninkaistenkadun päästä puhumattakaan, missä sijaitsee molemmin puolin DDR-henkiset Neuvosto-mörskät. Kunhan grynderit nyt innostuisi tästä tyylistä.

Noh, unelmoida saa... Toivotaan nyt ensin, että tämä Puistokadun rakennus toteutuisi lähes tuollaisenaan.

[bonk]

Sanot, että tampereen projeksti on torpattu tai tullaan torppaamaan? Miten sellaistya tehtäisiin? Eikö yksityiselle tontille voida rakentaa sellainen talo kun haluaa, kunhan ei riko mahdollisia asemakaavan määräyksiä? Voi olla, että kerrosluku tai kattomuoto on määrätty, joskus on julkisivu materiaaleja ja sävyjä haluttu alueelle yhtenäisiksi. Mutta, jos tekee muuten määräysten mukaisen suunnitelman, niin miksi ei saisi rakentaa joidenki parjaamaa uusvanhaa? Millä perustein kaupunginhallitus voisi edes kieltää rakentamasta?

Voisiko joku fiksumpi sivistää minua asiassa.

Se, että näitä projekteja ulkopuoliset arvostelevat julkisuudessa, ei pitäisi vaikuttaa kunhan rakentaa turvallisen ja sääntöjen mukaisen rakennuksen.
Vaikken itse uusvanhasta tyylistä pidä, sen kun vaan rakentavan omille tonteilleen.

[Aboa]

Jonkinlainen kaupunkikuvatoimikunta tai vastaava on ainakin suurissa kaupungeissa joka antaa lausuntonsa rakennusvalvonnalle.

Aika harvoin nämä täydennysrakentamiset ovat asemakaavan mukaisia vaan yleensä laaditaan tontille tai kortteliin uusi asemakaava jonka osana laaditaan jonkinlainen alustava suunnitelma tulevista rakennuksista joka sitten ainakin jossain määrin ohjaavat lopullista suunnitelmaa.

[hylje]

Suomessa on noin ylipäätänsä tapana kaavoittaa poissulkevasti, ei sallivasti. Eli rakennettava määrä päätetään kaavoitusvaiheessa, ja kaikki likenevä rakennusoikeus käytetään heti. Siinä pitää aloittaa kaavoitus alusta, jos haluaa täydennysrakentaa sillä täydennysrakentaminen on poissuljettu jo aikaisemman kaavoitusprosessin mukaan. Koska kaavoitus on pitkä ja epäluotettava prosessi, tämä käytännössä estää kaiken täydennysrakentamisen muualla kuin kaikkein kuumimmilla kaupunkiseuduilla ja pahentaa paikallista asuntopulaa.

Mikään laki ei estä sitä, että päinvastoin kaavotettaisiin lähtökohtaisesti huipputehokasta korttelikaupunkia ja rakentajat sitten päättävät, tuleeko oikeasti omakotitaloja, lähiökerrostaloja vai ihan oikeaa kaupunkia. Ja vuosien saatossa täydennysrakentaminen jatkuu pikkuhiljaa tarpeen noustessa, ei aiemmin, ei myöhemmin.

[hmikko]

Olisiko tässä se kauan kaivattu vastaisku Turuntaudille?

Turun taudissa ei ollut kyse sinänsä arkkitehtuurin tyylistä, vaan siitä, että Turun keskustaa rakennettiin pitkään ilman laajempaa kaavoitusta, tontti kerrallaan ja niin, että vanhat (puu)talot purettiin tai ne sattuivat palamaan ennen kuin purkamiseen oli annettu lupaa. Kaavat ja luvat uusille kerrostaloille junailtiin tontti kerrallaan. Kuvioon kuului se, että rakennuttajilla oli hyvät ja luottamukselliset suhteet poliitikkoihin. Lopputulemana menetettiin paljon vanhoja rakennuksia ja syntyi rikkonaista katukuvaa, varsinkin koska katuja pyrittiin leventämään autoliikennettä varten, ja tämä tapahtui pätkittäin kortteli kerrallaan (näkyy edelleen esim. Humalistonkadulla).

Tuon Strusin suunnitelman paikalla ei tällä hetkellä ole rakennusta. Muutenkaan Turun tautia, sellaisena kuin se 60- ja 70-luvuilla ilmeni, ei ole ollut enää aikoihin. Nykyään kaavoitus on paljon paremmissa kantimissa, selvitykset historiallisista rakennuksista vaaditaan, kansanliikkeet vaativat rakennusten suojelua, eikä hyvävelikerhon hankkeet mene valtuustossa läpi automaattisesti, kuten esim. tapaus Kauppatorista voi havaita.

Itse en pidä Strusin tyylistä. Tuossakin naapurin jugend-talo on paljon kauniimpi.

[Risumies]

Oli vähän provakatiivisella vitsillä höystetty tuo Turun tauti juttu.

Vaikkei tuo Strussin piirtämä rakennus ole mikään mestariteos, niin kyllä se kunnioittaa hienosti mielestäni vieressä olevaa Jugend taloa. Ainakin paremmin kuin moderni möhkäle, missä on haulikolla ammutut ikkunan paikat jne...

Ja kyllä tuo Jugend talo on kauniimpi. Mutta on tuo Strussin talo huomattavasti kauniimpi, kuin vasemmalla oleva nauhaikkunainen 60-luvun betonilaatikko.

[hmikko]

Vaikkei tuo Strussin piirtämä rakennus ole mikään mestariteos, niin kyllä se kunnioittaa hienosti mielestäni vieressä olevaa Jugend taloa.

En nyt tuota kunnioittamiseksi sanoisi, klöntti epämääräistä historiasoossia. Provoilun linjalla jatkaakseni, miksi ei vaadita mestariteosta?

[Raksa]

https://en.wikipedia.org/wiki/Kitsch

[Tipi]

En pidä Strusin rakennuksia kitschinä. Termillä on vahva naivistinen leima. "naurettavaksi meni". Kitschiä tuosta saisi betonielementeillä, tarkoitus olisi kuitenkin varmasti paikallamuuraus ja rappaus.
Käy vilkasemassa strusin kotisivut, ei hän näitä kieliposkessa suunnittele. Ihan ammattimies on.

Tyylillisesti on varmaan vieras Suomessa joo, tuntuu sekamelskalta. Stalinistinen arkkitehtuuri ammensi klassismista ja muista tyyleistä elementtejä ja lisäsi siihen voimaa ja mahtipontisuutta. Struss on virolainen ja siellä tuo tyyli ja tapa on luontevampaa. Olen muutaman suomalaisen arkkitehdin kuullut myös ihailleen stalisnistisen arkkitehtuurin "äijämäisyyttä"
Suomessa uusvanhaa pidetään usein (turhaan?) taantumuksellisena. Olen kuitenkin aika varma että tasokas sellainen myisi ja kansan keskuudessa suunnittelija tulisi suosituksi ja tunnetuksi (kuten tämä Struss).

Itse olen tyylien suhteen melko avoin, en poissulkisi uusvanhaa tyyliä sopivassa yympäristössä. Toivoisin myös suunnittelijoilta ja virkamiehiltä vähän rennompaa otetta, vois hiukan sitä kravattia tai hiusnutturaa avata tämän suhteen. Pääasia on laatu, oli kyseessä moderni tai vanhempi tyyli.