Taloforum.fi

[Xerdoz]

Aika järkyttävä bunkkeri. Konekiväärit vaan kulmiin.

[Urbaani]

Ainakin HS diggaa... Loppujen lopuksi tuskinpa vaikka Pasilan Harwall Arenaa moni pitää arkkitehtuurin suurteoksena, mutta niin vain sekin on palvellut toimivana jäähallina ja ison skaalan tapahtuma-areenana jo neljännesvuosisadan. Parempaa kaupunkiarkkitehtuuria tietysti ihan ohikulkijana olisi voinut toivoa, mutta jos itse käyttäjät ovat tyytyväisiä, niin fine.

[pallo]

Käsittämättömän hieno rakennus, erityisesti sisältä. En ole aikoihin nähnyt noin veistoksellista rakennusta, jossa on viimein uskallettu kyseenalaistaa nykytrendejä ja tajuttu "hukkatilan" merkitys. Valtaosa keskusteluista, kohtaamisista, oivalluksista yms. syntyy juurikin jossain muualla kuin siinä omalla supertehostetulla työpisteellä. Lisää tätä.

[bonk]

Hieno rakennus minusta. Julkisivun hyvin säännöllinen aukotus on hyvä kontrasti sisäaulan monimuotoisuudelle. Kivasti nyökkäys betonilla ja teräksellä alueen teollisuushistoriaan.

Ja ymmärrän hyvin miksi edustalle ei ole tehty mitään hengailupaikkoja. Kun Sörnäisten Rantatien linjaus muutetaan Lintulahdenkujan kaaren mukaiseksi, tulee rantatie kulkemaan suoraan tuon rakennuksen edestä. Oleskelua varten on sitten kattoterassi.

Ja jos et pidä rakennuksesta, niin myöntäkää nyt sentään, että on parannusta entiselle rapistuvalle teollisuusrakennukselle?
https://www.google.com/maps/search/s%C3 ... !1e3?hl=fi

[veka]

Ja jos et pidä rakennuksesta, niin myöntäkää nyt sentään, että on parannusta entiselle rapistuvalle teollisuusrakennukselle?

Sen myönnän kernaasti. Paitsi tuon Pasila-lookin, joka kertoo lähinnä suunnittelijan laiskuudesta. Ja jos tämä talo olisi jotain muuta kuin taiteentekijöiden Alma Mater, saattaisin jopa innostua sisätilojen paikoin havaittavasta veistoksellisuudesta yms. Jopa ala-aulan pääportaikosta. Mutta kun tämä nyt sattuu olemaan uusi taideyliopisto.

[Pyöröovi]

Ja ymmärrän hyvin miksi edustalle ei ole tehty mitään hengailupaikkoja. Kun Sörnäisten Rantatien linjaus muutetaan Lintulahdenkujan kaaren mukaiseksi, tulee rantatie kulkemaan suoraan tuon rakennuksen edestä. Oleskelua varten on sitten kattoterassi.

Nykyaikaisessa kaupunkisuunnittelussa katu yleensä nähdään mahdollisuutena pysähtymiselle ja ajanvietolle muiden kanssa. Kattoterassi on suunnattu pelkästään rakennuksen käyttäjille ja tuskinpa hekään sinne jatkuvasti edes haluavat kiivetä. Mielestäni on aina harmillista, kun rakennus palvelee pääasiassa vain sisäistä toimintaa, eikä juuri kannusta keskusteluun muun kaupungin kanssa.

Ja jos et pidä rakennuksesta, niin myöntäkää nyt sentään, että on parannusta entiselle rapistuvalle teollisuusrakennukselle?

Jos joku vastustaa uuden rakennuksen tyyliä, tuskinpa hän kannattaa rappion jatkumista samalla paikalla. Hyvälle sijainnille olisi voinut keksiä mitä tahansa ja itse olisin mieluusti esimerkiksi säilyttänyt pienen palasen vanhan julkisivusta.

[Tipi]

Yllättävän paljon kritiikkiä Kuvataideakatemia herättää. Mitä olen ymmärtänyt niin kuvataiteilijat arvostaa väljiä tiloja joita esim. vanhoissa teollisuusrakennuksista perinteisesti löytyy. Riittäviä tiloja missä maalata hehtaarikokoisia teoksia. Robusteissa tiloissa ei oo niin nöpön nuukaa jos rapatessa roiskuu… Sisäkuvat välittää juuri tämänlaiseen rouhean mielikuvan. Materiaalit on selkeitä ja ”teollisia”: tiiltä, betonia, raakarautaa.

Ainakin nuo JKMM sivujen kuvat on mielestäni pääosin vaikuttavia. Tuloaulan lasiseinän keveys yhdistettynä raskaaseen, mustaan tuulikaappiin: vaikuttavaa kontrastia. Yläosan videossa hieno alaviisto näkymä rakennusmassojen väliin valkoiseen siiloon jne.

Ymmärrän kyllä kritiikin. Minimaalisuus ja pelkistetty niukkuus ”raffisti” muuratussa uudessa julkisivussa on se joka mietityttää. Se on tavallaan linjassa kokonaisuuteen, mutta onko se tyylikäs vai karu? Tunnistaako rakennuksen taideakatemiaksi? Ajatuksia pylväistä tai muusta jo kommenteissa heitettiin.
Aarhuusin uudiskohteissa (asuntoja tosin) oli samaa modernia raffiutta, mutta muotona oli kartioita ja puolipyramideja. Olisko taideakatemia kohdalla voinu julkisivun osalta vähän taiteellisemmaksi heittäytyä?

[bonk]

Olisko taideakatemia kohdalla voinu julkisivun osalta vähän taiteellisemmaksi heittäytyä?

Pitää muistaa myös, että myös karu ja minimalistinenkin ulkoasu on taiteellista. Miten tehdä julkisivusta enemmän taiteellista? Tarkoitat varmaan, että tehdä siitä erilailla taiteellista. Rakennustaiteen kirjo on suuri ja se tiedettävästi jakaa meitä usein. Siksi onkin hyvä, että näistä asioista keskustellaan

Kuitenkin tulee muistaa, että rakennus on koulurakennus ja paikka missä opetetaan ja tehdään taidetta. Siihen sen pitäisi parhaiten soveltua. Näyttää siltä, että kun on saatu alusta asti suunnitella rakennus tuohon tarkoitukseen, ovat tilat selvästi siihen soveltuvia. Suuri tavarahissi, eri työvaiheiheille soveltuvat nykyaikaiset laajat tilat, työpistekohtainen ilmanvaihto tarvittaessa ja suuret ikkunat joista tulvii luonnon valoa.

Olen ollut itse opiskelemassa koulussa, joka ei soveltunut työskentelyyn yhtään. Pieniä matalia pimeitä sokkeloisia tiloja, joissa oli hankala liikkua puhumattakaan työskennellä häiriöttä. Ei ollut hyvä

[highrisejonne]

Olenkohan mielikuvitukseltani köyhä kun en muuta tuohon paikalle odottanutkaan, punatiiltä kun jokatapauksessa olisi tullut aikakaudelle tyypillisessä muodossa, Merihakalaisetkin vaan itkee kun puluhelvetin bruutaalius on tiessään.

[TurkuCubed]

Yli 2500 rynnisti varaamaan Helsinkiin tulevia luksusasuntoja, erikoisen rakennuksen taustalla Kiasman suunnitellut arkkitehti – asukkaiden käyttöön oma elokuvateatteri ja viinikellari



Töölöön Taivallahden rantaan rakennettava Meander-niminen talo on herättänyt suurta kiinnostusta.

ENNAKKOVARAAJIEN listalle on rekisteröitynyt jo yli 2500 henkilöä, kertoo rakennuttaja Newil & Bau.

Meanderin asuntopohjat julkaistaan torstaina ennakkovaraajiksi rekisteröityneiden kesken.

MEANDERIN on suunnitellut Kiasmastakin tuttu huippuarkkitehti Steven Holl. Suomessa kumppanina toimii Ark-House Arkkitehdit.

UUDISRAKENNUKSEN julkisivu verhoillaan puulla ja sitä täydentää julkisivua kiertävä lasitus. Arkkitehti sanoo muodon muistuttavan mutkittelevaa jokea.

– Idea oli tehdä kaikkea muuta kuin laatikkomainen talo, joten valitsin muodoksi meanderoivan joen, jossa kaartuva runko muodostaisi tiloja sekä sisälle että pihalle. Toinen ajatus oli nostaa talon mittakaavaa matalasta päädystä hitaasti ylös naapuritalon korkeudelle, aina merinäkymiin asti. Se loi mahdollisuuden myös erilaisille asuntotyypeille, Holl kertoo tiedotteessa.

MEANDERISSA on neljää erilaista asuntotyyppiä: kompaktit kaupunkiasunnot, tilavat perheasunnot, edustusasunnot ja jopa kuusi metriä korkeat loft-asunnot omalla asuntopihalla.

– Pidän siitä, että asuntovalikoimaan on tehty myös eri kokoluokkien asuntoja. Ei vain luksusasuntoja, Holl sanoo.

TALON pihakansi on autoton ja tontille louhitaan 76-paikkainen, sähkölatausvalmiudella varustettu autohalli yhteiskäyttöautoineen. Maan alla sijaitsevat myös taloyhtiön oma elokuvateatteri sekä viinikellari.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4295231

[arkkinikkari]

Ennakkovarausten suuri määrä on hyvä uutinen tulevaisuuden kannalta. Ehkä tämä viestii muillekin gryndereille että laatuun kannattaa panostaa ja arkkitehtuurin kanssa voi ottaa myös riskejä.

[veka]

Jopa valtalehti HS on liittynyt kuoroon ja välittää tuoreessa jutussaan samaa ilosanomaa:

Töölöön suunnitellussa kerrostalossa on asukkaiden oma leffateatteri ja viinikellari – Taloon on jo 2 500 ennakkovaraajaa

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008270490.html

Tässä olisi kuitenkin ollut paikka tutkivalle journalismille. Nimittäin (ja itsekin tajusin asian vasta huomattuani erään kommentoijan kirjoituksen), kyseessä taitaa olla vain taitavasti hoidettu markkinointioperaatio, johon on lehtiäkin saatu koplatuksi mukaan. Rakennuslehdessä oli nimittäin jo 2016 juttua tämän talon käynnistymisvaikeuksista, kun kiinnostusta sen asuntoihin ei oikein ollut. Nyt on sitten menossa uusi lanseeraus paremmassa markkinatilanteessa. Rakennuttajakin näyttää vaihtuneen.

Jos oikein ymmärsin, kuvio menee suunnilleen näin: Edes asuntopohjia ei ole nähtävänä. Jos haluat nähdä ne, on ilmoittauduttava ennakkomarkkinointirekisteriin. Lehtijuttujen mukaan jo 2500 on halunnut tehdä niin, ja ehkä heitä on nyt jo enemmän mahtavan julkisuuden ansiosta. Tässä välissä kerrotaan sitten lehdille, että "Taloon on jo 2500 ennakkovaraajaa" tms. Erinomainen julkisuus on tästä eteenpäin taattu.

Asuntopohjista tai talosta kiinnostuminen on kuitenkin eri asia kuin ennakkovaraus. Mutta ehkä tästä talon tiedoista kiinnostuneiden joukosta löytyy löytyy lopulta tarpeeksi niitä, jotka myös tekevät varauksen, kun on tarjoutunut näin ainutlaatuinen mahdollisuus. Sehän olisi vain hyvä uutinen, jotta saataisiin tämäkin talo viimein liikkeelle.

https://www.rakennuslehti.fi/2016/11/st ... 000-euroa/

[veka]

^Eikä tuossa vielä kaikki (pahoittelen tämän kirjoituksen pituutta). Jo muutama viikko sitten Hesari ilahdutti lukijoitaan räväkällä klikkiotsikolla:

Uuden kerrostalon asunnot varattiin kolmessa minuutissa lähes loppuun Lauttasaaressa

Siinä kesti kolme minuuttia, kun lähes kaikki 76 asuntoa uudesta kerrostalosta olivat varattu.

”Sillä hetkellä, kun kello löi 13 ja varauksia pystyi alkaa tekemään, meillä pamahti varausjärjestelmä täyteen”, kertoo Pohjola Rakennus Oy Suomen hankejohtaja Hannu Hirvensalo.

Kyseessä on Lauttasaareen, Vattuniemen kärkeen rakennettava uudiskohde Asunto Oy Helsingin Särkiniemenpuisto, josta ennakkorekisteriin liittyneet asiakkaat pääsivät varaamaan tiistaina asuntoja.

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 34033.html

Samassa jutussa kerrotaan myös, että Pohjola Rakennuksen toinenkin uusi kohde Lauttasaaressa Gyldenintiellä kelpasi ennakkovaraajille pari viikkoa aikaisemmin: ”Gyldénintielle tulevat asunnot varattiin jo samana päivänä, kun ennakkorekisteri avattiin."

Nämä uutisoinnit liittyvät nähdäkseni asuntojen myynnin uusiin käytäntöihin. Porukka on jo oppinut, että varauksia voi nykyään jättää huoletta ja samaankin taloon useita. Ne eivät velvoita vielä mihinkään. Monen vaiheen jälkeen päädytään siihen, että jonon ykkösen varaus vahvistetaan maksamalla varausmaksu eli käsiraha. Senkin saa nykyään yleensä takaisin, jos kuitenkin tulee toisiin ajatuksiin. Lopullinen totuuden hetki tulee vasta sitten, kun tehdään kauppakirja ja maksetaan ensimmäinen maksuerä.

Moniportaiseksi muotoutunut uusi normaali käytäntö on hankala rakennuttajalle, joka on kuivilla vasta kauppakirjan tekemisen jälkeen. Ymmärtääkseni uudet koukerot sitä ennen ovat kuitenkin tärkeitä, koska ne sitouttavat varaajia hankkeeseen, vaikka rahaa ei vielä olisikaan mennyt. Mitä vahvempi on uskoni siihen, että jonon ykkösenä olen onnekas ja taitava menestyjä, sitä varmemmin en luovu paikastani.

Rakennuttaja joutuu kuitenkin tekemään päätöksen talon rakennustöiden aloittamisesta usein tilanteessa, jossa varmoja asuntokauppoja ei vielä ole tarpeeksi. Silloin on tärkeätä, että varausjonoissa olevat ovat sitoutuneet varauksiinsa mahdollisimman tiukasti. Lehtiuutisten saaminen mukaan luomaan positiivista tunnelmaa on varmaan arvokasta.

Kävin vilkaisemassa varaustilannetta Lauttasaaressa tänään. Molemmissa taloissa on vielä vapaita asuntoja. Särkiniementiellä 76 asunnosta on vapaana vielä 15. Lisäksi ’alustavasti varattuja’ on 25. Loput ovat ’varattuja’. Gyldenintien talossa 51 asunnosta on vapaana vielä 5 ja alustavasti varattuja 4. Hyvä tilanne.

Saas nähdä, mitä kaikkea asuntokauppiaat vielä keksivätkään alustavien sitoumusten lujittamiseksi.

Helsingin Särkiniemenpuisto

[bonk]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008274591.html

"Helsingin Sörnäisiin halutaan rakentaa 1,6 kilometrin tunneli, joka lisäisi yksityis­autoilua ja vähentäisi joukko­liikenteen käyttöä"



Kommenttiosuudessa on ollut mielenkiintoista seurata kuinka autoilijat ovat hyvin kiinnostuneita kalasataman pyöräily-ympäristöstä.

Kyllä nuo 190m rampit estevaikutuksineen mietityttää. Ehkä se on hinta rauhallisesta kalasataman ja redin ympäristöstä

[Pyöröovi]

Aiemmin aivan luulin, että Helsinki haluaa tehdä rantatiestään kaupunkibulevardin. Nähtävästi Merihaan edusta on kuitenkin pyhitetty autoliikenteelle vähintään 40-60 vuotta tulevaisuuteen. Mieluummin kehitys kulkisi Hämeentien suuntaan kohti joukkoliikennekatua, jossa voisi olla vielä leveät jalkakäytävät molemmin puolin puiden katveessa. Ilman tilan ottamista autoilta keskustaa on kovin hankala rakentaa tehokkaammille liikkumismuodoille.