Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Iggy.P
#13542
Kajaani on Kainuun "pääkaupunki" ja Suomen mittapuun mukaan jo ikivanha kauppapaikka. Kaupunki perustettiin 1651. Täältä löytyy mm.merkittävän vanhan linnan rauniot. Kainuu tunnetaan nykyään erittäin harvasta asutuksesta ja kuivasta havupuuvoittoisesta erämaasta. Kajaani itse on kuitenkin 38 000 asukkaallaan ihan kohtuullisen mukava pikkukaupunki. Keskustasta löytyy yllättävän monia ennen sotaa rakennettuja funkis-taloja, melkein kuin Jyväskylästä ikään. Kajaani kuuluu ehdottomasti niihin pikkukaupunkeihin jotka ovat ansainneet kaupunkinimityksen.



Raatihuone 1831. Carl Ludvig Engelin johdolla suunniteltu rakennus.
Kuva




Osittain kävelykaduksi muutettu pääkatu.
Kuva






Kuva







Kuva







Kuva







Kuva







Kuva








Kuva







Taidenäyttely.
Kuva







Kuva








Kuva









Kuva







Kuva








Kuva









Kuva







Kuva








Kuva










Kuva









Kuva







Torielämä vaikutti melkoisen verkkaiselta Ouluun verrattuna. :D
Kuva








Kuva





Kuva







Kuva






Kuva







Kuva







Kuva







Kuva








Kuva








Kuva


Tällainen kierros! Kuvat otin joskus kesäkuussa.
Viimeksi muokannut Iggy.P, 01.03.21 21:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä Clepe
#13543
Iggy.P kirjoitti:Kajaani kuuluu ehdottomasti niihin pikkukaupunkeihin jotka ovat ansainneet kaupunkinimityksen.
Mielestäni kaikki ennen vuoden 1977 lakimuutosta perustetut kaupungit ansaitsevat kaupungiksi kutsutuksi tulemisen.
Entiset kauppalat olisi pitänyt muuttaa kunniksi.
Avatar
tekijänä grendy
#13545
Yllättävän kaupunkimaisen olonen! Kiinnostavaa :)
tekijänä Aboa
#13546
”Kiva pikkukaupunki” voisi olla aika diplomaattinen luonnehdinta Kajaanista. Rakennuskanta ja ympäristö näyttää olevan hyvässä yleiskunnossa mutta tietty persoonallisuuden puute kaupunkia ehkä pikkaisen vaivaa. Ihan normi perussuomalainen kaupunki siis. :D

http://i79.photobucket.com/albums/j154/ ... ajaani.jpg
Aika oudon oloinen rakennus Engelin suunnittelemaksi... Engel kun ei ymmärtääkseni paljoakaan puutaloja suunnitellut.

http://i79.photobucket.com/albums/j154/ ... jaani7.jpg
Aikas mielenkiintoisen näköinen kirkko. Otitko Iggy tästä lisäkuvia?
Avatar
tekijänä OlliMolli
#13547
Minustakin tavallaan puuttuu persoonallisuutta, vaikka toisaalta melko kaupunkimainen keskusta näyttää olevankin. Funkkistalot ovat kyllä aina parempia, kuin 60-70 lukujen nauhaikkunat, mutta ovat ne silti niin kliinisen harmaita/valkoisia/beigejä, että tulee vähän sairaala mieleen. Suihkulähden kävelykadulla on kyllä vallan ihq idea, pelastaa paljon. Se, mikä helposti tekisi Kajaanista huomattavasti vetävämmän näköisen, olisi noiden seinärivien värjääminen ihan rohkeasti kirkkaammilla väreillä - on auttanut nimittäin täällä Jyväskylässäkin.
Avatar
tekijänä satama
#13551
Hirmu sympaattisen näköinen kaupunki ja pidän noista vaaleiden sävyjen muodostamista katunäkymistä. Sekaan voisi tosin heittää rohkeasti myös muitakin sävyjä. Se mikä eniten katukuvassa miellyttää on se kuinka ehyitä ne ovat.

Funkkistalot luovat paikoin suuren osan katunäkymästä, ja toisaalta....
http://i79.photobucket.com/albums/j154/ ... jaani4.jpg

keskustasta löytyy myös suht ehyitä 60-luvun rakennuskannasta muodostuvia alueita.
http://i79.photobucket.com/albums/j154/ ... aani12.jpg


Näin Lahtelaisen silmiin virkistävää, sillä täällä kaikki rakennusaikakaudet ovat mukkelis makkelis.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#13553
Aboa kirjoitti:Aika oudon oloinen rakennus Engelin suunnittelemaksi... Engel kun ei ymmärtääkseni paljoakaan puutaloja suunnitellut.
Kajaanin nettisivut kyllä kovasti väittävät sitä Engelin työksi. Ja kyllä Engel suunnitteli muutamia muitakin puurakennuksia, esimerkiksi Lieksan vanha 1979 palanut kirkko oli puuta, kuten myös jäljelle jäänyt kellotapuli. Näiden lisäksi vielä ainakin Oulun ja Lieksan pappilat ovat kummatkin Engelin suunnittelemia puurakennuksia.
Kajaani.fi kirjoitti:Raatihuoneen rakennuksen suunnittelu lähti liikkeelle vuonna 1825, kun kaupungille oli myönnetty avustus raatihuoneen rakentamista varten. Carl Ludvig Engelin johtama intendentinkonttori laati piirustukset, jotka saapuivat keisarin vahvistamina Kajaaniin jo 1826.

Valmistuttuaan 1831 raatihuone oli kaupungin komein rakennus. Rakennusta ei tehty juhlakäyttöön, vaan kaupungin hallintoa ja oikeudenkäyttöä varten.

Aboa kirjoitti:Aikas mielenkiintoisen näköinen kirkko. Otitko Iggy tästä lisäkuvia?
Tämmönen kuva siitä löytyy vielä. Melkoinen nikkarityylin taidonnäyte:)
Kuva


Muutama lisäkuva:


Kuva



Edellä mainittu vanha Raatihuone hieman kauempaa kuvattuna
Kuva



Loput kuvista ovatkin sitten siitä taidenäyttelystä josta oli jo muutama kuva. Satuin sopivasti paikalle ja räpsin kuvia parhaaksi katsomistani töistä. Kyseessä ei ollut aivan pelkkä näyttely sillä näitä "ovia" maalattiin parasta aikaa. Jonkinlainen tapahtuma siis.
Kuva




Kuva





Kuva





Kuva





Kuva





Kuva





Kuva





Kuva
tekijänä Aboa
#13554
^ ^ ^ Ok, my bad. :) Engel on tullut vain niin kuuluisaksi nimenomaan kivitalojen suunnittelijana ettei tullut lainkaan mieleen hänen suunnittelemia puutalokohteita. Tuo vanha raatihuone on muuten huomattavasti viehättävämpi kuin monet Engelin suunnittelemat kivitalot (esimerkkinä nyt vaikkapa ortodoksinen kirkko täällä Turussa josta en ole koskaan oppinut pitämään).

http://s79.photobucket.com/albums/j154/ ... kirkko.jpg
Tuo nikkarityylinen kirkko on kyllä aivan helmi.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101848
Ketjun täydennykseksi sopinevat kuvat kaupungin merkittävimmästä nähtävyydestä eli Kajaanin linnasta. Aina aika ajoin sitä ehdotetaan uudelleenrakennettavaksi.

Kajaanin linna

Kun savolaiset uudisasukkaat saapuivat Oulujärven seudulle 1500-luvun puolivälin jälkeen, he joutuivat toistuvasti rajantakaisten rapparien hyökkäysten kohteeksi. Turvatakseen Oulujärven erämaan heiveröisen uudisasutuksen Ruotsin keskushallitus lähetti alueelle sotilaita ja ryhtyi rakentamaan seudulle linnoitusta.http://www.reijoheikkinen.fi/vanha/Kaja ... 112006.htm

Rakentaminen aloitettiin v.1604. Nyt yli 400 vuotta myöhemmin linna on venäläisten räjäyttämä raunio keskellä Kajaanin kaupunkia. Ajan patinoimat rauniot kertovat karulla tavalla seudun melskeisistä varhaisvaiheista:
Kuva(wiki)

Kuva(wiki)

Rappasotien kauhuissa väestö pakeni metsiin ja lymyili Oulujärven erämaan piilopirteissä. Kuvan perinnerakennus lienee kuitenkin myöhempää tuotantoa. Se antaa silti viitteitä siitä millaisissa olosuhteissa välillä jouduttiin elämään:Kuva(Vuosilusto 13)


Pertti Juntusen tekemä kuva kertoo millainen nähtävyys linna voisi olla jos se rakennettaisiin tähän muotoon:
Kuvahttps://www.facebook.com/linnansuti/

Ruotsin sota-arkiston kokoelmissa on säilynyt rakennuspiirustuksia vuosilta 1729-1731 koskien silloista suunnitelmaa linnan uudelleenrakentamiseksi:
Kuva

Suunnitelma on varsin näyttävä kun ottaa huomioon että linna sijaitsi kaukana Ruotsin valtakunnan ydinalueilta tiettömien taipaleiden takana erämaiden keskellä:
Kuva

Kuva(wiki)

Tähän lopuksi voisi vielä todeta, että Kainuulla on tämän lisäksi tarjota myöhempääkin historiaa sekä pohjoisen olosuhteissa toteutetusta kaupunkimaisesta rakentamisesta että mm.piilopirteistä ja erämaaelämästä. 1800-lukua kohti tultaessa väkimäärä Kainuussa kasvoi koko ajan voimakkaasti, eivätkä entiset asumukset ja elinkeinot riittäneet kaikille. Monien oli muutettava muualle. Kruunun metsissä oli tilaa, rakennuspuuta ja riistaa. Kiusaus näiden yhteisten alueiden maksuttomaan hyödyntämiseen kävi usein ylivoimaiseksi, ja niinpä kruunun korpiin nousi 1800-luvun kuluessa tuhansia pieniä mökkejä pienine viljelyksineen, ilman että kukaan kertoi siitä mitään kruunun virkamiehille. Ja jos viranomaiset asiasta tiesivätkin, eivät he asiaan juurikaan puuttuneet.

Kajaanin kaupungin väkiluku vaihteli siten, että se oli 1650-luvulla noin 400 asukasta, ja taloja joitain kymmeniä. Vuonna 1815 väkiluku oli vieläkin pienempi 313 henkeä ja vuonna 1900 se oli 1 264 henkeä. (wiki)

https://www.luontoon.fi/tiaisentorppa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaani
16valve, Kantti tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101851
Vähän tiehistoriaa

Oulun ja Kajaanin korkeuksilla Suomen tärkeimmät maantiet olivat jo 1600-luvulta lähtien olleet rantamaantie, joka kiersi Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan, sekä Oulusta Kajaaniin kulkenut tie. Se oli tehty alkujaan kahden linnan välistä huoltoyhteyttä varten joskus 1600-luvun puolivälin tienoilla. Kajaanin tie eteni Oulujokivartta pitkin Utajärven kohdalle ja sieltä sisämaahan poiketen Säräisniemelle, josta yhteys jatkui venekyydillä Oulujärven yli Paltaniemeen.

Tutkija Raisa Maria Toivo tuo kuitenkin esille teiden olleen Pohjanmaalla pitkään vain ajatuksellinen käsite, eikä selkeä reitti pisteestä A pisteeseen B. Vielä 1600-luvulla tie oli maastoon merkitty reitti, jonka kululla oli useita eri vaihtohtoja. Lisäksi tiehen liittyi useita oikopolkumahdollisuuksia ja reitti muuttui vuodenajan ja luonnonmuutosten mukaan:
Kuva

Niitä pitkin kuljettaessa vaellettiin usein metsissä jotka olivat tuohon aikaan vielä ojittamattomia ja soisia aarniometsiä. Keväisin sulavat vedet pitivät niiden metsänpohjan märkänä pitkälle alkukesään. Säät vaikuttivat matkakokemukseen hyvin paljon:
KuvaMaalaus on oma. Akryyli v.2020.

1800-luvun alkuun asti vesireitit olivat yleisesti tärkeämpiä kuin maantiet. Kun Suomi vuonna 1809 liitettiin Suomen sodan seurauksena osaksi Venäjän keisarikuntaa keisari Aleksanteri vieraili myös Kajaanissa. Hän ihaili koskimaisemaa ja Kajaanin linnan raunioilta sekä tapasi alueen säätyläistön ja rahvaan edustajia. Matkalla oli myöhempää kehitystä ajatellen paljon merkitystä, sillä Kun keisari joutui kokemaan Kainuun surkeat kulkuyhteydet, hän antoi määräyksen rakentaa valtion varoin tieyhteyden Kajaanin ja Iisalmen välille. Tie valmistui vuonna 1828.

Kuvassa Venäjän keisari Aleksanteri I tervehtii Paltamon Haapalankankaalla kainuulaista valtiopäivämies Henrik Tervosta. Aleksanteri nousi keisariksi vuonna 1801 isänsä Paavali I:n murhan jälkeen. Hänet oli kasvatettu valistusajan hengessä, mutta hän oli myös taipuvainen romantismiin ja mystiikkaan. Hän oli ensimmäinen Venäjän hallitsija, joka toimi Suomen suuriruhtinaana:
Kuva

Lähteitä:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisP ... unkoteiden
https://agricolaverkko.fi/review/laaja- ... istumassa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_I
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paltaniementie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kainuun_historia
veka, 16valve, jfo tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101861
Tein vielä pienimuotoista lisätutkimusta siitä kuinka vaikeiden maayhteyksien takana Oulun ja Kajaanin linnat tosiasiassa olivat 1600- ja 1700-luvuilla. Vaikka suurin osa liikenteestä kulki vesireittejä pitkin niin maayhteydet - tai niiden puuttuminen - auttavat muutoin hahmottamaan maamme näiden osien kehitystä verrattain hyvin.

Kirja Suomen teiden historia 1 (Helsinki 1974) kertoo kuinka Korsholma oli vielä 1550-luvulla Suomen maantieverkon pohjoisin kiintopiste, vaikka Pohjanlahden ympäri vievää talvitietä oli käytetty jo myöhäiskeskiajalla. Pohjoinen rantatie oli siten vasta syntymässä. Saman kirjan mukaan Korsholman ja Oulun välinen ratsupolku pyrittiin 1610-1620-lukujen vaihteessa kunnostamaan vaatimattomaksi maantieksi. Kerrotaan myös että Ruotsin ja Suomen välinen maapostiyhteys kiersi 1640-luvulta lähtien Pohjanlahden ympäri Vaasaan saakka, joskin postinkuljetus oli paikoin vaivalloista taivaltamista. Korsholman ja Oulun välinen tie parannettiin vasta 1600-luvun jälkijaksolla yhtenäiseksi maantieksi.

Oulusta Kajaaniin vievän tien raivaus aloitettiin kirjan mukaan Kajaanin linnan rakennustöiden alettua. Ja se on saatu ajokelpoiseksi viimeistään 1700-luvun puoliväliin mennessä. Tie kiersi suuria suoalueita ja päättyi Säräisniemeen Oulujärven rannalle. Kajaanin linna oli kuitenkin vielä siitäkin verrattain kaukana eikä muuta kulkuyhteyttä 1700-luvullakaan ollut kuin vene tai talviaikaan jäinen järvenselkä. Jäiden ollessa heikkoja yhteys oli kokonaan poikki. Eikä Oulujärvi ollut muutoinkaan mikään pieni este. Matka Säräisniemestä järven keskellä olevaan Manamansalon saareen Niskanselän yli oli jo melkein 7 kilometriä. Sen jälkeen täytyi ylittää maata pitkin kulkemalla suuri Manamansalon saari jonka jälkeen vuorossa oli Ärjänselän ylitys. Ärjänselkä on Suomen suurimpia sisävesilakeuksia ja muistuttaa lähes merta. Voi siis hyvin sanoa että Kajaanin linna oli noina vuosisatoina erittäin vaikeakulkuisten etäisyyksien päässä. Kajaanin linna oli itseasiassa niin kaukana kaikesta että sinne mm. karkoitettiin ei-toivottuja henkilöitä kuten Johannes Messenius.

Tässä on edellä mainitussa kirjassa oleva kartta Oulun ja Kajaanin välisistä kulkuyhteyksistä. Siitä näkee hyvin kuinka haasteellinen Oulujärven ylitys on ollut:
Kuva

Tämä kartta kertoo kuinka soisia Oulun ja Kajaanin lähi-alueet olivat vielä 1960-luvullakin:
Kuva
veka tykkää tästä