Taloforum.fi

[hylje]

Kulttuurin ystävien tulisi aina kannattaa uusia kulttuurihankkeita, vaikka ne eivät ihan vastaisi omia preferenssejä. Jos vain linnoittaudutaan asemiin vastustamaan muka paremman toivossa, kaikki jäävät ilman.

Aivan samalla tavalla moni "yimby" sortuu vastustamaan mielestään vääränlaisia, liian bulkkia, yms. kohteita. Kyllähän vastustamiselle syitä löytyy.

[Xerdoz]

Olikohan tämä jo aiemmin, mutta Vallilaan on tulossa jotain uutta. Perus 14-kerroksinen ja pari matalaa tötteröä.

https://www.pohjolarakennus.fi/artikkel ... kinoinnin/

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006614816.html

https://goo.gl/maps/S4dVY8GvecnvdQ1L6

Saisi kyllä kokonaan tuon Karstulantien ja Mäkelänrinteen rajaaman pistetalohelvetin pistää matalaksi ja rakentaa uudet kadut, joihin rakennukset kiinni, elikäs oikeaa kaupunkia siis.

[hmikko]

Hesari vielä Urbaanasta: Helsingin keskustaan suunnitellun kritisoidun ”minikaupungin” isä uskoo yhä hankkeeseen: ”Aluehan on arkki­tehtuurillinen sekamelska”

[veka]

Hienoa että Hesari on antanut myös Urbaanan puuhamiehille tilaisuuden esitellä ajatuksiaan ja muutaman uuden havainnekuvankin. Suunnitelma näyttää jo muuttuneen maltillisemmaksi ja konkreettisemmaksi, nyt nähdystä päätellen. Yhä fiksummalta on alkanut tuntua alueen kehittäminen kokonaissuunnitelman avulla, ja siihen Urbaana-ehdotus on mielestäni oikein hyvä. Toinen ja valitettavasti todennäköisempi vaihtoehto on perinteinen vartoilu ja eteneminen pala kerrallaan sitä mukaa kun joku aktivoituu ehdottelemaan jotain. Tätä vaihtoehtoa päästään piakkoin ehkä testaamaan, sillä Hesari tietää kertoa, että LähiTapiola haluaa rakennuttaa Autotalon taakse toimistotalon ja on jo jättänyt hankkeesta kaupungille kehitysvaraushakemuksen.

kuvat: Lunden Architecture Co

[Urbaani]

Pitää toivoa, että ainakin osittain ja vaikka palanen kerrallaan Urbaana lähtisi toteutumaan ennen pitkää. Oikeasti Ihmettelen viimeisimpiä havainnekuvia katsellessani, miksi hanke on voinut herättää niin suurta vastustusta tähän mennessä. Änkyränimbyistä tuskin koskaan päästään eroon, mutta lausunnot, joiden mukaan kevyen liikenteen väylä Baana olisi "pyhä" ovat noh...

Mainittaneen vielä, että olen itsekin baanan päivittäinen käyttäjä, mutta alusta alkaen suhtautunut uudistukseen positiivisen opitimistisesti. Vähän taas näyttää tässäkin jupakassa nostavan päätä näkemys, jonka mukaan Pitkän sillan eteläpuolinen Helsinki pitäisi ikuisiksi ajoiksi museoida, mitä nyt pari julkisrahoitteista kulttuurilaitosta jonnekin.

[Raksa]

Hesari vielä Urbaanasta: Helsingin keskustaan suunnitellun kritisoidun ”minikaupungin” isä uskoo yhä hankkeeseen: ”Aluehan on arkki­tehtuurillinen sekamelska”

Jännä yrittää sovittaa yhteen tämän alueen suojelua vaativien ihmisten mielikuvia, ja sitten sitä todellisuutta mikä siellä on eli likainen junakuilu sekalaisen ja suoraan sanottuna ruman kaupunginosan läpi.

Mitään oikeita argumentteja suunnitelmien vastustamiselle ei tunnu löytyvän, pelkkä vastustaminen vastustamisen vuoksi. Aluehan on tällä hetkellä suorastaan luotaantyöntävä, mutta kaikki muutos on pelottavaa

[Urbaani]

Jännä yrittää sovittaa yhteen tämän alueen suojelua vaativien ihmisten mielikuvia, ja sitten sitä todellisuutta mikä siellä on eli likainen junakuilu sekalaisen ja suoraan sanottuna ruman kaupunginosan läpi.

Mitään oikeita argumentteja suunnitelmien vastustamiselle ei tunnu löytyvän, pelkkä vastustaminen vastustamisen vuoksi. Aluehan on tällä hetkellä suorastaan luotaantyöntävä, mutta kaikki muutos on pelottavaa

Juurikin näin. Sinänsä Baana ajaa asiansa kevyen liikenteen "suonena", jossa on mukava lenkkeillä ilman liikennevaloja ja autoilijoita, mutta kyseenalaistan väylän jo nopeasti saaneen liki myyttisen aseman. Urbaana-hankkeen myötä itse baana liikenneväylänä ei edes olisi katoamassa yhtään mihinkään, mutta kehityshanke toisi merkittävän määrän työtä ja arvokkaita kerrosneliöitä kaupungin parhaalle paikalle. -Todennäköisesti myös jalankulku- ja pyöräilykokemus kohenisi sinänsä kelvollisesta nykyisestä. Esitetyt väitteet, joiden mukaan Etu-Töölö ja Kamppi menisivät pilalle kokonaisuudessaan ovat hyvin heikolla pohjalla.

[hmikko]

^ Jos nuo havainnekuvissa näkyvät rakennukset toteutettaisiin, niin pyörätie olisi kyllä poikkeusreitillä työmaiden takia pari vuotta, noin niin kuin helsinkiläisen kokemuksen perusteella.

[Pyöröovi]

Mielestäni nyt esitetyt visiot ja kartat antavat tosiaan paljon uskottavamman kuvan hankkeesta. Väylää ei selvästi ollakaan kattamassa mistään kohtaa ja oikeastaan kaksi kolmasosaa Baanaa pysyisi täysin koskemattomana. Lisäksi suunnitellut rakennukset tulisivat vain eteläisen rautatiekadun puolelle, mikä on ihan järkevää liikenteen sujuvuuden kannalta. Havainnekuvien lopputulos varmasti tekisi alueesta huomattavasti viihtyisämmän, vaikka aika kauaksi jäädään keskiaikaisesta Sienasta, jonka tiiviyttä kehittäjät ihailevat.

Suhtaudun kuitenkin kovin moniin puoliin projektissa hyvin epäillen. Ensinnäkin havainnekuvat esittelevät huikeasti liiketoimintaa ja sisäänkäyntejä Baanan tasolle, mikä taitaa vaatia sekä rakennustekniikalta että ylläpidolta aikamoisia ihmeitä. Pitäisikö Baanaan jatkossa päästää myös pakettiautoja ja rekkoja tavaraa purkamaan, vai onko aikomuksena löytää joku erikoisempi systeemi? Toiseksi ihmettelen, kuinka liikkeiden ja sisäänkäyntien lisääminen Baanalle voisi kannattaa nykyisillä ihmismäärillä. Pyöräilijöillä on jo väylä, eikä Baana ole oikeasti järin suosittu kävelyreitti. En vastusta rakennuksia, mutta niiden yhdistämisellä Baanalle pitäisi olla jokin järkevä tarkoitus.

Nyt esitellyt visiot ovat pitkälle mietittyjä ja kauniisti toteutettuja. Silti pelkään kovin mahdollista toteutusta, joka voi olla äärimmäisen riisuttu versio nyt nähdyistä havainnekuvista. Hmikkon mainitseman vuosien rakennusprojektin lisäksi lopputulos saattaisi tuoda lähinnä tarpeettoman kauneusleikkauksen Baanalle. Mielestäni olisi hyvin tärkeää miettiä, voisiko vain keskittyä katutason kohentamiseen ja jättää jo erinomaisen Baanan odottamaan todellista tarvetta muutokselle.

[bonk]

Ei sinne baanalle mitään pakuja ja rekkoja tarvitsisi tuoda. Hyvin se nytkin tavarankuljetus toimii rakennukssa kellarista ylösliiketiloihin. Miksi ei voisi toimia toiseenkin suuntaan.
Ja kyllä sillä baanalla on varsinkin pyhäpäivinä paljonkin kävelijöitä. Ei ole noin ytimessä monta reittiä, jossa ei ole jalkakäytäviä katkomassa reittiä. Hyvin saattaisin kävelyllä ollessani pysähtyä kahville ja pullalle, jos sellaista vaan tarjottaisiin reitillä.

[tunppi]

Menee helposti useita vuosia ennen kuin tämä hanke lähtee toteutukseen. Nyt fiksuinta projektitiimiltä olisi jakaa tarkempia suunnitelmia mitä tämä hanke pitäisi sisällään. Näin Töölö-seura ja muut voisivat rauhoittua. Itse epäilen että hanketta ajetaan vain niiden uusien asuin- ja liiketila-kiinteistöjen myynnin toivossa. Baana on pakollinen "paha" mikä pitää sovittaa projektiin. Kannatan itse keskustan täydennysrakentamista mutta Baanan radikaalia muutosta en kannata. Helsinki on linjannut fillaroinnin tärkeäksi liikennemuodoksi joten Baana toivottavsti pysyy käyttäjien näkökulmasta nykyisellään myös jatkossa.

[veka]

Supon tuleva bunkkeri Fabianinkadulla etenee kuin junan vessa. Kaavamuutos on parhaillaan nähtävänä. Supo saa juurikin sellaisen talon kuin ansaitsee ja haluaa, mutta Helsinki ja kaupunkilaiset olisivat ansainneet parempaa, kuten jo aikaisemmin on todettu. Fabianinkadun alkupää Kasarmitorille saakka - kuten myös viereisen Unioninkadun alkupää - ovat merkillisen kuollutta aluetta lähes Helsingin parhailla paikoilla. Tuolta löytyy iso koulu, kirkko, laaja sairaala-alue, virastoja ja sulkeutuneen tuntuisia konttoreita, eikä noiden kulmien asukkaillakaan varmaan ole mitään rauhallista elämänmenoa vastaan. Kivijaloissa ei ole juuri mitään kiinnostavaa eikä pöhisevää. Ihan vieressä on kuitenkin ajankohtaiseksi noussut Eteläsataman länsiranta, jonka elävöittäminen varmaan sujuisi helpommin, jos saisi apuja naapurikortteleista.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2020-012530

[TurkuCubed]

Asunto, joka on lasikuutio – Katajanokalla tuli myyntiin arvotalon ullakolle piilotettu ainutlaatuinen miljoonakämppä
Katajanokan Luotsilinnan vuonna 2017 aloitettu saneeraus on saatu päätökseen. Kaupunginmuseo oli huolissaan, miten rakennuksen ullakolle käy. Siksi sinne tehtiin kummallinen asunto.



HELSINGIN Katajanokalla myydään nyt poikkeuksellista asuntoa.

Art nouveau -tyyliä edustavasta Luotsilinnasta on tullut myyntiin noin 200 neliön ullakkohuoneisto, jonka hinta on lähes kolme miljoonaa euroa.

Käden käänteessä historiallisen rakennuksen muutos toimistoista asunnoiksi ei kuitenkaan tapahtunut. Kaupunginmuseo seurasi tarkkaan, miten taloon kajotaan ja välissä tapahtui yksi konkurssikin.

––

ENSIMMÄISENÄ huomio kiinnittyy huoneiston epätavalliseen lasiseinäratkaisuun.

”En usko, että missään muualla Suomessa on tuollaista”, sanoo Paajanen.

Asunto on kuin lasikuutio ullakon sisällä.

Niin sanottu ullakkoterassi ulottuu lähes koko huoneiston ympäri. Sitä ei ole lämmitetty, vaan ilma siellä tuntuu yhtä vilpoiselta kuin millä tahansa vanhan talon ullakolla.

Sisälle asuntoon tulee valoa ulkoseinän lukuisista pienistä ikkunoista. Ullakon vanhat betoniset tukirakenteet ja raskaat puiset parrut ovat esillä.

”Tämä antaa asunnon modernin ulkoasun rinnalle hienosti rosoisuutta”, Paajanen toteaa.

Kaupunginmuseo vastusti aluksi ullakon lisärakentamista. Vaikka lasiseiniä käytetään yhtenä asunnon omituisista myyntivalteista, se on myös ratkaisu, jolla väistetään riitely viranomaisten kanssa, kun vanhoja rakenteita jää näkyviin.




https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 40904.html

[TurkuCubed]

Pieni mäki säästyi rakentamattomana yli sata vuotta keskellä rikkainta Helsinkiä – Nyt paikalle nousee marmorinen kerrostalo, joka sai naapuruston hätkähtämään



––

VUONNA 1993 Helsingin kaupunki tarvitsi rahaa. Kaupunki päätti myydä Kaivopuistosta omistamansa arvotontin 10,2 miljoonalla markalla Oy Etra Ab:lle. Nykyrahassa summa olisi Rahamuseon laskurin mukaan lähes 2,5 miljoonaa euroa. Tontin pinta-ala oli 2 427 neliömetriä.

Helsingin Sanomat kuvaili paikkaa tuolloin Kaivopuiston parhaaksi. Arvotontin myynti oli poikkeuksellista, sillä kaupunki oli pyrkinyt mieluummin vuokraamaan kuin myymään maata rakentajille.

Sitten kului 28 vuotta, ennen kuin tontilla alkoi tapahtua.

––

KIINTEISTÖ Oy Myllytie 4:n toimitusjohtaja Jouni Pelkonen vastaa puhelimeen.

”Siihen tulee korkealuokkainen asuinrakennus. Keskeisen ja merkittävän sijainnin takia olemme satsanneet paljon aikaa, että rakennus on tyylikkäästi kaupunkikuvassa”, Pelkonen kertoo.

––

Osoitteeseen rakennetaan kolmikerroksinen asuinkerrostalo, joka istuu maisemaansa porrastetusti. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Company.

Kiinteistöön tulee kuusi asuntoa ja 12 autopaikkaa. Asuinkerrosalaa tulee 1 820 kerrosneliömetriä, kokonaisala on 2 927 neliömetriä.

Rakennuspiirrosten mukaan rakennuksen julkisivun päämateriaaliksi tulee vaaleaa marmoria Portugalista. Pohjamuodoltaan rakennus on moninurkkainen. Pohjoisen suuntaan aukeava seinä on täynnä suuria ikkunoita. Lisäksi rakennukseen tulee viherkatto.

HS HELSINKI pyysi tekniikan tohtori ja kaupunkitutkija Kaarin Taipaletta arvioimaan Myllytie 4:n tulevaa rakennusta lupapiirrosten perusteella. Kuvia voi katsella osoitteessa https://kauppa.lupapiste.fi/#/?q=Myllyt ... 20Helsinki

Taipaleen huomion kiinnittävät marmorin käyttö seinissä sekä suuret ikkunat.

”Aavistuksen verran ihmettelen materiaalivalintaa ja hurjia isoja ikkunoita, jotka paistavat sinne näkösälle”, Taipale kertoo.

”Omassa sanastossani marmori liittyy arvorakennuksiin tai julkisiin rakennuksiin, esimerkiksi kreikkalaisiin temppeleihin tai Finlandia-taloon. Marmorilla halutaan heijastaa varallisuutta.”

––

https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 97446.html

[hmikko]

^ Tuossa on naapurustossa hyvinkin samantyyppisiä vaaleita kerrostaloja, ja melkein vieressä myös Eliel Saarisen suunnittelema marmoripalatsi (, jota Senaatti on ilmeisesti edelleen myymässä EDIT no ei ole). En nyt näe mitään ongelmaa tuon uudisrakennuksen sopimisessa paikalleen marmoreineen, tosin se ei noissa julkisivukuvissa näytä sen kummemmalta merkkiteokselta.