Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Eeros
#100524
Mielestäni ihan ihania viivoja...

:)

Pääsevät pikkuvelimaankin asukkaat nauttimaan puhtaasta suomalaisesta muotokielestä. Onnea sinne!
Kunpa koko Telluksen pinta täyttyisi meidän arkkitehtuuristamme. Olisi niin kaunista katsella.
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#100681
Noh ei voi ainakaan kunnianhimon puuttesta syyttää. Realistisuudesta voi sitten olla montaa mieltä.
Tallinnan edustalle suunnitellaan kolmen neliökilometrin laajuista kelluvaa saarta – tältä se voisi näyttää

Kuva

Jotkut uskaltavat ajatella ja puhua isosti näinä ikävien talousuutisten aikoinakin.

Tallinnan ja Helsingin välisen tunnelihankkeen keulakuva Peter Vesterbacka ja hänen yhtiökumppaninsa Kustaa Valtonen kertoivat torstaina solmineensa kahden kansainvälisen yhtiön kanssa yhteistyösopimuksen, jonka hedelmänä on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa tekosaari Tallinnan edustalle.

Suomalaiskaksikon Finest Bay Area Development -yrityksen tuoreet kumppanit ovat hollantilainen Blue21 ja japanilainen Shimizu Corporation.

Suunnitelmissa on 1,2 kertaa 2,5 kilometrin kokoinen kelluva saari, johon tulisi asuntoja, työ- ja koulutuspaikkoja sekä mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon.

Suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissään. Esimerkiksi hankkeen budjetti ja saaren rakennusmateriaalit ovat vielä avoinna.

– Hinta riippuu paikasta, toteutustavasta ja toiminnoista, mitä saarelle lopulta tulee. Joka tapauksessa puhutaan vähintään satojen miljoonien eurojen hankkeesta. Mahdollisesti budjetti asettuu miljardiluokkaan.

– Tekosaaren rakenteiden ydinmateriaalit ovat metallia, mutta sen tarkemmin rakennusaineista on tässä vaiheessa vaikea puhua. Ympäristöystävällinen toteutustapa on kuitenkin ehdoton edellytys, Valtonen toteaa.

Valtosen mukaan vastaavan tyyppisiä tekosaaria on jo olemassa.

– Esimerkiksi Singaporen edustalla on tekosaari, missä on tiloja muun muassa musiikin ja urheilun tarpeisiin. Blue21 on ollut mukana Rotterdamissa paviljonki-tyyppisen saariratkaisun suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Jos meidän hankkeemme valmistuisi nyt, se olisi lajissaan maailman suurin. Suurempiakin hankkeita on silti vireillä. Tekosaaret ovat nouseva ilmiö, Valtonen arvioi.

Kuva

Miten tekosaari kestää Suomenlahden jäätymisen, myrskyt ja muut luonnonolot?

– Ympyrärakenteella minimoidaan näitä vaikutuksia. Saari kiinnittyy pohjaan metallisilla ankkureilla. Tekniikka on hieman vastaava kuin öljynporauslautoissa. Shimizu Corporationilla on kokemusta arktisille alueille rakentamisesta.

– Jos käy niin, että merenpinta nousee seuraavan sadan vuoden aikana vaikkapa metrin tai kaksi, se otetaan kelluvan saaren tekotavassa huomioon.

Tallinnan tekosaarella on synergiaetuja Tallinna-Helsinki-tunnelihankkeen kanssa, vaikka ne ovat erillisiä projektejaan.

– Tunnelihanketta varten tarvitaan hätäpoistumisteitä sekä paikkoja savupoistolle.

Tunnelihankkeeseen liittyy myös saarihanke Helsingin edustalle. Se ei ole kuitenkaan kelluva.

– Siitä tulee kiinteä saari, joka rakentuu tunnelityömaalta tulevasta kiviaineksesta. Se tulee olemaan 3–5 neliökilometrin laajuinen eli samankokoinen kuin Lauttasaari.

Sekä Tallinnan että Helsingin saarien paikat ovat vielä auki.

– Tunnelille on olemassa kolme eri linjavaihtoehtoa. Saarien sijainnille on Helsingissä neljä ja Tallinnassa kolme mahdollista paikkaa lopullisesta tunnelilinjasta riippuen.

Mitä sanot heille, joiden mielestä tekosaaren rakentaminen kuulostaa epärealistiselta?

– Ei kelluvassa saaressa ole nykyään enää mitään ihmeellistä. Vastaavia hankkeita on vireillä ympäri maailmaa.

– Maata on rajallisesti ja rakentamiseen liittyy rajoitteita. Helsinkikin laajenee merelle: Hernesaari ja Jätkäsaari ovat uusia alueita, Koivusaareenkin yritetään saada mittavia rakennuskantoja. Kelluvien rakenteiden yksi idea on, että rantoja ei tarvitse rakentaa liian täyteen, eikä rantaviivaa muuttaa. Kun kelluva saari rakennetaan oikein, se on ympäristöystävällinen tapa edesauttaa kaupungin kehitystä ja kilpailukykyä, Valtonen arvioi.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/50485 ... si+nayttaa
tekijänä hmikko
#100687
Hei me kellutaan!

Maata on rajallisesti
... Singaporessa. Suomessa vika lienee siinä, että maa on Suomen verolainsäädännön piirissä. Hyvinkää verovapaaksi vyöhykkeeksi, niin sinne voi virittää noi toiminnot eikä tarvi tehdä saarta.
tekijänä Hmm
#100689
Shimizu on kyllä rakentanut useamman oikean suurprojektin (pilvenpiirtäjiä, siltoja, tunneleita jne.) mutta tunnetaan myös siitä että keksivät melko säännöllisesti fantasiahankkeita kuten kaksi kilometriä korkean pyramidin Tokioon (https://en.wikipedia.org/wiki/Shimizu_Mega-City_Pyramid ) ja koko Kuun kiertävän aurinkovoimalan (https://en.wikipedia.org/wiki/Luna_Ring ) sekä merenalaisia kaupunkeja ynnä muuta.
hmikko, veka tykkää tästä
tekijänä Tipi
#101381
Mukavia joulun välipäiviä Talofoorumiin!
Ihastusta tai närästystä aiheuttanut Tallinnan Skyon torni on saamassa verhousta pintaansa: https://www.skyscrapercity.com/threads/ ... 67/page-13
Mun mielestä kaukaa näyttää paremmalta, läheltä vaatii sulattelua että meneekö kuitenkin överiksi. Lopulta kuitenkin sanoisin että tuosta tulee yksi persoonallinen maamerkki lisää Maakrin alueelle. Voin kuvitella että iltavalaistuksella hyvinkin futuristinen näky tulee olemaan ja kamerat räpsyy :).
Torni on Tallinnalaisen koko architects:in piirtämä: http://www.koko.ee/en/. Katselin läpi heidän "works" sivunsa ja olin vaikuttunut. Sen jälkeen suomalaisten toimistojen projektit vaikuttivat sanotaanko, "latteilta".
Tampereella kun on rohkea ote Liebeskindin tornien myötä ja alue rakentuu erillisinä projekteina niin en näkisi mahdottomana että jotain tuollaista hiukan värien suhteen "kesytettynä" areenan ja tornihotellin tienoille joskus nousisi.
Viro on mielestäni muuttunut monessa suhteessa arkkitehtuurin "edelläkävijäksi". Muutamat asiat ovat sen mahdollistaneet ja palaan niihin myöhemmin...
Klazu, Biosphere, veka tykkää tästä
Avatar
tekijänä Urbaani
#101382
Ainakin tässä vaiheessa positiiviset fiilikset! Odotetusti "Karamellisävyt" eivät pomppaa silmille niin räikeinä, kuin havainnekuvissa, mutta riittävästi tuodakseen vähän maustetta sävyiltään Tallinnan vähän monotoniseen klusteriin. Mielenkiintoista nähdä ensi vuonna, miten värit toimivat iltavalaistuksessa.
tekijänä Tipi
#101391
Muutamia ajatuksia Viron projekteista ja arkkitehtuurista joka itseäni, ainakin tietyiltä osin miellyttävät. Yllättävän erilaista rakennuskantaa siellä tehdään niin asuin kuin toimisto/julkisten tilojen osalta. Tallinnassa vieraillessa on uudistuotannossa "silmäkarkkia" ollut mukavasti tarjolla. Miksi toteutus on sitten siellä selvästi erilaista?
Sodan jälkeen "idässä" rakennettiin yli 40 vuotta pääosin kaikkien tuntemia kommieblokkeja. Ja sitten kun vapaus viimein koitti, niin arkkitehtien kynät tuotti jokseenkin aiemman vastakohtaa, mentiin taiteen ja estetiikan ehdoilla. Etenkin julkisen ja liike-elämän rakennuskannassa on tuotettu paljon sellaista mitä pidän WAU:na. Esim. mainitsemani koko architektsien Fahle-haus, Rootermannin korttelit ja ehkä tuleva Skyon toimistorakennus (ellei sitten livenä olekin floppi?).
Aika mielenkiintoinen on myös Porto Franco: https://portofranco.ee/en/ . Massiivinen kuin Tripla, mutta piirretty "tarkalla kynällä" ja tilat aukeaa rantapromenaadille. Hyvät mahdollisuudet viihtyisään kaupunkirakenteeseen.
Asuntotuotannossa sama juttu, omaperäistä ja monimuotoista rakennuskantaa monilta toimijoilta.
Vaikutteet ja inspiraatiot ovat varmasti tulleet, ei niinkään Suomesta tai Ruotsista, vaan internet aikana globaalisti esim. Saksan ja Tanskan arkkitehtikilpailuista.
"SääntöSuomea" ei Virossa ainakaan samanlaisena tietääkseni ole? Suomessa kun Kaava määrää reunaehdot, niin niillä pelimerkeillä sitten mennään. Noblessnerin asuinrakennuksissa julkisivuissa näkyi olevan ainakin laattaa, metallilevyä, tiilltä ja kattotiiliä, aika liberaali kaava. Ikkunapintaa Viron rakennuksissa on mielestäni enemmän kuin meikäläiset energiadirektiivit sallii, hyvältähän ja moderniltä sellainen yleensä näyttää.
Pohjoismaisen arkkitehtuurin puhdasta suoraviivaisuutta usein kehutaan. Toisaalta kun on sitä itse koko elämänsä ammentanut niin kaipaan monimuotoisuutta. Otan tähän linkkinä parhaillaan rakennettavan Kalarannan: https://kalaranna8.com/en/
Tuo alue on sellaista kaupunkirakennetta josta pidän. Mittakaava on inhimillinen 5-6 kerrosta. Tällä tehokkuudella parkkitilat mahtuu yhteen kerrokseen pihan alle ja koko korttelitila jää maatasoon ja avoimeksi. Sisäpiha on avointa kävelytilaa mitä umpikortteli ei tarjoaisi. Jokainen rakennus on erilainen ja tarkemmin kuvia katsoessa detaljiikkaa on varsin paljon, ei mitään kenkälaatikkoa. Avoparveke voi olla näyttävämpi kuin lasitettu, toisaalta ainakin osittain lasitettu olisi paras. Jätkäsaaren reunoilla tehokkuus laskee joten tuollainen vois toimia? Ehkä myös Kalasataman ja Arabianrannan välillä.
Tulipahan tekstiä, toivottavasti joku luki koko roskan :). Yhteenvetona näkisin etelänaapurista paljon hyvää mitä voisi Suomeenkin omalla tavallaan "jalostua". Hotelleissa näkisin yhtenä WAU sijaintina jätkäsaaren terminaalin viereen tulevan kohteen ja toimitila WAU:ta esim. Pasilaan Trigonin ohella. Turun musiikkisali on potentiaalinen WAU kohde kuten myös Tampereen kannen alue keskeinen/näkyvä sijainti huomioiden.
luenmuttenkirjoita, Biosphere, veka ja 1 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä huopa
#101795
Myötäilen tätä näkemystä. Arkkitehtuurillinen kirjavuus on jonkun verran isompaa siellä Tallinnan puolella kuin lahden pohjoisella rannalla ja sopii omaan silmään ainakin loistavasti. Tosiaan, Suomessa on isoja hankekokonaisuuksia nyt viritteillä joten mielenkiintoista seurata taas mitä sieltä putkahtaa. Eittämättä myös oman viehättävyytensä Tallinnaan antaa se keskiaikainen kaupunkikin.
tekijänä Tipi
#102419
Kalarannan korttelien rakentamista on ollu ilo seurata youtubesta. Noin kerran kuukaudessa drone lentää alueen ympäri ja töiden etenemistä voi seurata vanhojenkin lentojen osalta:
https://www.youtube.com/watch?v=uO79TSodQpQ
Täytyy sanoa että upea kokonaisuus hienolle paikalle tulossa. Ja arkkitehtuuri on ainakin omaan makuuni huippua. Jokainen rakennus on erilainen, omaperäinen ja kokonaisuudesta vaan yksinkertaisesti paistaa hyvä suunnittelu ja korkea laatu, suuret ikkunat merimaisemiin jne. Tuntuu että rakennetaan sellaista kuin arkkitehti on kaikessa kunnianhimossa halunnutkin suunnitella.
Allekirjoitan myös paljon puhutun "kenen kaupunki" pamfletin prinsiippien puolesta. Kalarannan kortteleja ei ole Suunniteltu rakennusliikkeiden ehdoin, edullisesti ja ahtaen. Hinnat on "sinivalkoisin silmin" siitä huolimatta käsittämättömän edulliset:
https://kalaranna8.com/hinnad-ja-plaanid/
Vuosaari ketjussa ennustin hyperion tornitalon asunnoista tulevan edullisia. Tuollakohtaa rakennusliike aikoo ahtaa oikein tosissaan asuntoja useina, vierekkäisinä torneina. Mielenkiintoista nähdä hinnat (jos vapaille markkinoille tulevat) Kalarannaan verrattuna. Jos hintataso on sama niin jokainen voi itseltään kysyä kumpi kohde on viihtyisämpi tai kummasta ostaisi asunnon mieluummin? Vähän provoa joo, mutta sehän on hauskaa :)
Iggy.P, veka tykkää tästä
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#102421
@Tipi, onko jossain maan tasolta kuvia korttelista? Vähän vajaaksi jää oma ymmärrys alueesta, kun joutuu katsomaan yläilmoista. Hyvältä arkkitehtuurilta vaikuttaa, mutta tyypillisenä taloforum-kommenttina mietin eikö mukaan olisi mahtunut muutama korkeampi torni.
tekijänä Tipi
#102422
En tiedä löytyisikö jostain silmien tason perspektiivistä otettuja kuvia, se on totta että usein dronekuvissa voi vaikutelma olla maatasoa parempi. Heitin viestissä provokommentin vuosaaren keskuksen tehorakentamista kritisoiden. Kalaranna on kuitenkin rakennettu Tallinan käyntikortiksi mereltä saavuttaessa keskeiselle ranta-alueelle ja sopivampi vertailukohta olisi Eiranranta tai Jätkä/Hernesaari. Muistaakseni suunnitelmissa viisi kerrosta oli jo siinä rajamailla että häiritseekö vanhankaupungin siluettia. Itse pidän matalampia rakennuksia usein korkeamman elintason alueina kuin torneja, mutta en ole korkeaa rakentamista vastaan sopivilla kohdilla.
Korttelin alle on rakennettu yhteen kerrokseen parkkitilat. Koko alue on "kävelykatumaista" ja keskelle muodostuu piazzamainen aukio. kapeahkot välit rakennusten välillä mietityttää mutta kävelyreitteinä ne voivat muodostaa Juhana Rantavuoren höblanissa mainitseman "mukavan ahtauden" vaikutelman, tuosta juttua arkkitehtuurifoorumilla.

Ehkä tärkein pointti on mielestäni se että pikkuisen monimuotoisempaa arkkitehtuuria pitäisi kaavoilla tai jollain muulla tavalla edellyttää vaikka se nakertaisi rakennusliikkeen voittoa ja nostaisi hiukan hintoja. Esimerkkeinä hiukan suurempi huonekorkeus, suuret ikkunat, lasiset ikkunakulmat jne.
Pyöröovi, huopa tykkää tästä
  • 1
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10