Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Pyöröovi
#100401
hmikko kirjoitti: 29.06.20 22:45
Pyöröovi kirjoitti: 29.06.20 20:56 ilman todellista uutta funktiota on aika turha toteuttaa
Tuossa kyllä juurikin on käyttötarkoitus muuttunut.
Joo pahoittelut, kirjoitin ajattelemattomasti. Tietysti funktio rakennuksessa todella muuttui, olette aivan oikeassa. Tarkoitin julkisivua, jonka uusi muotoilu ei nähdäkseni tarjoa paljoa uutta rakennuksen käyttäjille, muuten kuin kait antamalla ikkunat lattiasta kattoon. En näe miksi moinen muutos oli välttämättä tarpeen, vaikka se ehkä helpotti asuntojen myyntiä.
Avatar
tekijänä markusvalo
#100404
Jos joskus tuntuu siltä, että Helsingissä on paljon asioita tekeillä tai vireillä niin se on kyllä aika todellinen tunne. Tähän karttaan on koottu kaikki vireillä/suunnitteilla/rakenteilla olevat tasot karttapalvelusta. Tavaraa on niin, että heikompaa hirvittää. Yksittäiset asiat kumminkin näkee hiiriosoittimen alta klikkaamalla avautuvaa listaa.
Kartta täällä.
Kuva
veka, Jary, jfo tykkää tästä
tekijänä Punavuori
#100432
veka kirjoitti: 29.06.20 20:09 Jäin tätä miettimään. Aallon punatiilinen nauhaikkunatalo oikeastaan avasi uuden aikakauden Helsingin keskustan rakentamisessa Sotien aikana ja niiden jälkeen uudisrakentaminen oli olematonta tai vähäistä. Aallon talo rakennettiin 1950-1951 ja sai nopeasti seuraajia. Suurimmassa osassa niistä punatiilivuoraus on saanut antaa tilaa valkoisille levyille. Tällaisia rakennuksia on Helsingin keskustassa kymmeniä 1950-luvulta ja 60-luvun alkupuolelta, erityisen paljon mm. Punavuoressa. Niihin verrattuna Aallon työ tuntuu nyt uniikilta ja jopa virkistävältä.

En tarkoittanut, että sen paikalla pitäisi olla jonkin sortin vanhahtava jäljitelmä tms. Sen sijaan Aalto olisi voinut osoittaa suuruutensa tekemällä paikalle aikansa uutta arkkitehtuuria, joka olisi ottanut paremmin huomioon ympärillä olevat rakennukset. Sitä hän ei halunnut tehdä eikä siksi ansaitse kunnioitustani tällä työllään.

Edellä olevat kuvat ovat runsaan viikon takaa. Kävin nyt uudestaan haistelemassa tunnelmia Ratakadulla. Asun lähellä, mutta jostain syystä Ratakatua ei tule juuri käytetyksi. Vieressä on tietty houkutteleva Iso Roba ja koulun eteläpuolella kivempia kulkureittejä, mutta jokin myös Ratakadun tunnelmassa vähän mättää. Kivijalkakauppojen yms. puute on varmaan yksi syy. Iso koulu (jota itsekin aikoinaan kävin) ja Supo Ratakadun länsipäässä eivät ole omiaan luomaan eläväistä tunnelmaa. Valitettavasti Aallon Insinööritalo tuntui edelleen olevan väärässä paikassa.

Korttelin verran pohjoisempana Isolla Roballa rempattiin pari vuotta sitten valkoinen 1961 valmistunut nauhaikkunatalo Lumo-vuokrataloksi, joka sai myös täysin uuden ulkoseinän. Masentavan ei onneksi tarvitse olla ikuista. Yhä vain uudistuneen talon moderni ilme tuntuu oikein mukavalta. En nyt halua toivoa, että Aallon rakennukselle tehtäisiin jotain vastaavaa (eikä se tietysti olisi edes mahdollista), mutta Aallon monien seuraajien kohdalla sellaista voi jopa vaatia. Seuraava kuvapari julkaistiin runsas vuosi sitten Täydennysrakentaminen-ketjussa ja sopinee toistettavaksi myös tässä keskustelussa.

Iso Roba 30 (1961-2019), kuva Finna, Helsingin kaupunginmuseoKuva

Iso Roba 30 (2019-), kuva: arkkitehtitoimisto Stefan AhlmanKuva
Samaa mieltä.

Kun asiaa tarkemmin miettii, on Ratakadun ”Insinööritalo” oikeastaan aika kiinnostava. Talo on suunniteltu ja rakennettu aivan 50-luvun alussa, mutta eroaa merkittävästi esim. samanikäisestä Ratakatu 21:n talosta. Ideoiko Aalto 60-luvun ihanteena pidetyn nauhaikkunamallin kymmenen vuotta ennen, kuin rakennustyyli tuli muotiin (esim. Ratakatu 23-25 ja Keijo Petäjän suunnittelema asuintalo Iso-Roban ja Albertinkadun kulmassa)?

Näin maallikkona pidän mainittua Lumon vuokrataloa Iso-Roballa yhtenä onnistuneimpana ”mittavana korjausrakentamisprojektina” Helsingin keskustassa viime vuosina. Vastaavaa yritettiin Albertinkadun ja Lönnrotinkadun kulmassa sijainneelle 60-luvun toimistotalolle. Lopputulos, jossa valtavat, epäsymmetriset ikkunat hävittävät täysin alkuperäisen, linjakkaan toimistotalon fiiliksen, on omaan silmääni erikoinen ja muotopuoli.

Toki esim. Ohranan talon entisöinti on hatunnoston arvoinen suoritus. Saa nähdä, yltääkö Insinööritalon projekti samalle viivalle: odottelemaan aikaa, jolloin 60-luvun arkkitehtuuri alkaa tuntua hienolta.
Avatar
tekijänä veka
#100450
Erittäin hyvä uutinen. Samalla tietysti toivoisi kerroskorkeutta reilusti lisää, kun vihdoinkin päästään toteuttamaan usein toivottua radanvarren 'unohdetuille' asemille rakentamista. Kaikki menisi kyllä kaupaksi noin hyvällä paikalla. Kun karttaa katsoo, noilla kulmilla on kasvumahdollisuuksia paljon.
Avatar
tekijänä Urbaani
#100453
veka kirjoitti: 14.07.20 21:43 kun vihdoinkin päästään toteuttamaan usein toivottua radanvarren 'unohdetuille' asemille rakentamista.
Juurikin näin. Lisärakentamispotentiaali kaupunkiratojen varrella on miltei rajaton. -Epämääräisiä ryteikköjä ihan asemien vieressä, puoliautioita teollisuus-/varastoalueita ja erittäin vajaatehoisesti rakennettuja pienkerrostalokortteleita. Pientaloalueiden saneeraaminen kerrostalojen tieltä ei ole poliittisesti realistista tällä hetkellä, mutta myös tämä mahdollistaisi tuhansia uusia asuntoja ihan raskasraideaseman vieressä.

Yhtäältä kannatan pikaraidehankkeita, metron laajentamista jne. Mutta Helsingin, Espoon ja Vantaan passiivisuus ottaa kaikkea irti jo olemassa olevista erittäin toimivista raiteista harmittaa.
Sieni tykkää tästä
Avatar
tekijänä Masoko
#100473
veka kirjoitti: 14.07.20 21:43 Erittäin hyvä uutinen. Samalla tietysti toivoisi kerroskorkeutta reilusti lisää, kun vihdoinkin päästään toteuttamaan usein toivottua radanvarren 'unohdetuille' asemille rakentamista. Kaikki menisi kyllä kaupaksi noin hyvällä paikalla. Kun karttaa katsoo, noilla kulmilla on kasvumahdollisuuksia paljon.
Minä taas toivoisin parempaa arkkitehtuuria. "Lisää kerroskorkeutta" ei ole mikään universaaliratkaisu, varsinkin jos kyseinen alue on tuttu. Pitäjänmäentie on kapea ja sitä reunastaa pohjoispuolella 1900-luvun puolivälin kolme kerroksiset talot ja etelässä vanhat puutalot. Kävelysillan länsipuolella voi sitten rakentaa jotain korkeeampaa.
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#100505
Vallilassa on käynnissä (purkavaa) täydennysrakentamista. Vallilan puiston reunalta on menossa purkuun yksi 60-luvun kerrostalo ja tontille rakennetaan kaksi tornin tynkää. Ensimmäisen rakennuksen ennakkomarkkinointi on jo alkanut Vallilan Monumentti nimellä. Ympäristöön on ripoteltu muutama muu matalampi pistetalo täydennykseksi ja puistossa oleva kenttä laitetaan uusiksi ja sen alle rakennetaan pysäköintihalli.

Kuva
Kuva
Kuva

Rakennuksen edusta onkin jo päässyt hieman metsittymään :)

KuvaDSC09081 by TurkuCubed, on Flickr
KuvaDSC09084 by TurkuCubed, on Flickr
KuvaDSC09087 by TurkuCubed, on Flickr
KuvaDSC09088 by TurkuCubed, on Flickr

Vieressä rakentuu opiskelija-asuntoja

KuvaDSC09080 by TurkuCubed, on Flickr
KuvaDSC09082 by TurkuCubed, on Flickr
KuvaDSC09077 by TurkuCubed, on Flickr
KuvaDSC09111 by TurkuCubed, on Flickr

Sen takana rakentuu Urhea-kampus ja sen yhteydessä opiskeleville urheilijoille tarkoitettu asuinrakennus, joka ainakin arkkitehtuurinsa puolesta valmistuu noin 50-60 vuotta myöhässä.

KuvaDSC09108 by TurkuCubed, on Flickr
veka, hmikko, Domo tykkää tästä
Avatar
tekijänä Urbaani
#100508
Hyvin maltillinen mittakaava, mutta erittäin hieno hanke kerta kaikkiaan. Vanhan kantakaupungin ulkoreunoilla riittää täydennysrakentamispotentiaalia useille tuhansille asunnoille. Koko Vallila-Kumpula-Käpylä-Oulunkylä -akseli tuntuu miltei unohdetun vuosikymmeniksi, vaikka sijainti on hyvä. Sama tietty Etelä- ja Pohjois-Haagan suhteen.

Vähäistä pienen mittakaavan lisärakentamista on luonnollisesti tehty, mutta kaupunki tuntuu jollain tapaa unohtaneen, että nämä ovat oikeastaan helpoimmat alueet kantakaupungin laajentamiselle, niin täyttämällä vähäisellä virkistyskäytöllä olevia ryteikköjä, kuin tarpeen vaatiessa (tabu tai ei) vanhojen asuinrakennusten korvaamista tehokkaammilla. -Tämä liike ei edes vaadi mittavia bulevardi-investointeja ja voi tapahtua vähitellen kohde kerrallaan. -Jonkinlaiset peruslinjavedot alueiden mittavalle kehittämiselle toivoisin kaupungin kuitenkin selvittävän.

Kaupunginosa-aktiivit yms. oletettavasti tulevat olemaan takajaloillaan ko. skenaariossa, mutta ainakin itse näen tämäntyylisen kaupunkirakentamisen parhaana vaihtoehtona toimiessa Helsingin rajojen sisäpuolella tulevina vuosikymmeninä.
Pyöröovi, highrisejonne tykkää tästä
Avatar
tekijänä Masoko
#100746
TurkuCubed kirjoitti: 25.07.20 22:43 Vallilassa on käynnissä (purkavaa) täydennysrakentamista.
Fiksumpi ratkaisu olisi ollut Vallilan perinteisen korrtelirakenteen jatkaminen.
Avatar
tekijänä Urbaani
#100747
Vaikka yleisesti kannatankin klassisia umpikortteleita, olisi sellaisen asettelu kaavamuutosalueelle ollut kyllä varsin haastava prosessi, tiedostaen niin maastonmuodot, kuin ettei vanhoja rakennuksia olla purkamassa kuin yksi.

Jos jotain, niin toivottavasti hanke toimisi pelinavaajana laajemmalle täydennysrakentamiselle lähitienoolla. Siirtolapuutarhan korvaaminen asuntorakentamisella lienee tällä hetkellä mahdotonta, mutta Mäkelänrinne-Sofianlehto-Kumpula -välille mahtuisi paljon lisärakentamista. -Kumpulan kampuksen viereen onkin jo tulossa varsin miellyttävä alue ja samaa linjaa soisin jatkettavan, vaikka arvokkaimpia viheralueita jätettäisiin ennalleen.
  • 1
  • 174
  • 175
  • 176
  • 177
  • 178
  • 207