Taloforum.fi

[bonk]

Kiva modernin arkkitehtuurin lisäys ytimeen. Nyt on jo kampin kappeli , amos rex, kiasma ja oodi.
Onko kenelläkään tietoa Elielin aukion kattamisesta? Siitä haluttiin tehdä oikein mahtipontinen alue, mutta ei ole hetkeen mitään kuulunut. Nivoutuisi kivasti tähän muun modernin arkkitehtuurin ytimeen.

[veka]

Vanha keltainen rakennus 1830-luvulta ei ole Helsingissä mikä tahansa tönö. Sitaatti asemakaavan muutosehdotuksen selostuksesta:

Turun kasarmin talousrakennus on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas, suojeltu rakennus. Rakennukseen kohdistuvan kaavan suojelumääräyksen mukaan ”Rakennuksen julkisivuja, vesikattoa tai sisätilojen alkuperäisestä tai linja-autoasemavaiheesta säilynyttä tilarakennetta ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät niiden rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja”.

Minusta tämä kieltää esillä olevan muutosehdotuksen toteuttamisen. En osaa tulkita tätä muulla tavoin. Sen rinnalla on iha sama, kuinka onnistunut tai epäonnistunut ehdotus on. Virkamiesten ja suunnittelijoiden luova ratkaisu ongelmaan on "tarkistaa suojelumääräystä" (sitaatti muutosehdotuksesta). Huh huh.

[hylje]

Mun mielestä talon arvot vaan paranevat, kun sitä voimallisesti kehitetään, ja myös saavutetaan suojelun ajatus. Yksityiskohtia voi myöhemmin tarkistaa.

Historiaa ei saa lisää kuin tekemällä sitä, ja uuden tekemisen estäminen takaa sen että meillä on tulevaisuudessa entistä köyhempi ja yksitoikkoisempi historia, jota harvempi arvostaa.

[Urbaani]

Itsekin sitä mieltä, että toteutuessaan lisäkerros tuo vain uuden hyvin mielenkiintoisen lehden talon pitkään ja vaiherikkaaseen historiaan. Uudisosa on toteutettu hyvällä maulla, tuoden taloon kuitenkin modernin ulottuvuuden. "Helppo" ratkaisu olisi ollut lisätä vain nykyisen katon tilalle jokin lasiboksi. Korkea lisäkerros tasapainoittaa lisäksi Narinkkatorin/Salomoninkadun muilta sivuilta jo korkeampaa maisemaa.

[Pyöröovi]

Ympärillä olisi ollut vaikka millä mitalla vaihtoehtoja laajentaa muokkaamatta rakennuksen ulkomuotoa. Toisella puolella oleva Amos Anderssonin museo on hyvä esimerkki laajennuksesta, joka lasipalatsin julkisivun muuttamisen sijaan onnistui kaivautumaan maan alle ja päätyi samalla kohentamaan pihaa lennokkailla periskoopeilla. Kummastelen kovasti, miksi Narinkkatorin suuntaan ei tässä luotu mitään uutta, aivan kuin harmaa tori olisi jokin upea taideteos. Vaikka sinällään ehdotettu lisäkerros menettelee, rakennusten suojelusta tulee vähitellen aika kyseenalaista toimintaa, jos varta vasten suojeltuja rakennuksia voi aina silloin tällöin kuitenkin muokata. Periaate särkyy, kun sitä ei noudateta.

[JamoL]

Havainnekuvassa narinkkatorilta päin on saatu uuteen kerrokseen melkoinen läpinäkyvyys.

Löytyykö jostain noin heijastamatonta lasia?

[Ville]

Kiva modernin arkkitehtuurin lisäys ytimeen. Nyt on jo kampin kappeli , amos rex, kiasma ja oodi.
Onko kenelläkään tietoa Elielin aukion kattamisesta? Siitä haluttiin tehdä oikein mahtipontinen alue, mutta ei ole hetkeen mitään kuulunut. Nivoutuisi kivasti tähän muun modernin arkkitehtuurin ytimeen.

Muistelen että sillä suunnitteluryhmällä (S-ryhmä ja mitä kaikkia muita siihen nyt kuului) oli suunniteluvaraus joka oli loppumassa.... nyt kesäkuussa jos oikein muistan (?). Eli olettaisin että pian kuuluu jotain, ehkä.

PS. Tuo narinkkatorin suunnitelma on hieno! Toivoisi että keskustan kävelyaluesuunnitelu saisi tuulta alle, nytkin Rautatietorin ja Narinkkatorin henkinen etäisyys on aika pitkä vaikka aika lähellähän siinä ollaan.

[Hipardus]

Ruoholahden Tanssin talo -Formin työmaata tältä päivältä.

[veka]

Dramaattisia vaiheita kokenut arvotalo myllätään täysin uusiksi Etelä-Helsingissä – ”Koko kerroksen kattava asunto, jonne pääsee suoraan hissillä”

Juhannusviikolla Hesari kertoi, että ns. Insinööritalo eli Ratakatu 9 muuttuu asuintaloksi "arvoasuntoineen". Eipä uskoisi kun nauhaikkunatalon näkee, mutta koska rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto, kaikki on mahdollista. Jos Aallon tuotannosta järjestettäisiin kansanäänestys, Ratakatu 9 ei varmaan olisi rakastetuimpien joukossa.

Insinööritalo vaurioitui pahasti tulipalossa 1997. Mm. Ratakadun puoleinen alkuperäinen tiilijulkisivu menettiin. Sisätiloissa on muutenkin tehty monenmoisia remontteja. Helsinkiläisille paikka on käynyt tutuimmaksi kellarikerroksen jos jonkinlaisten yökerhojen ansiosta. Talon historian muistettavimmat hetket ovat alkuvuosilta. 50-luvulla Insinööritalossa toimi tarunhohteinen Tesvisio. 60-luvulla paikalla oli Ylen studio, jossa mm. 1967 purkitettiin Helsingissä vierailleen Jimi Hendrixin esiintyminen Ylen ohjelmassa. Ihmiskunnan epäonneksi noita nauhoja ei ole löydetty.

Johanneksenkirkon pohjoispuolinen aukeahko alue, jota rajaavat Laivurinrinne, Ratakatu ja Korkeavuorenkatu, on Helsingin hienoimpia ja yhtenäisimpiä. Insinööritalo on se rakennus, joka ei kuulu joukkoon. Aalto toki tiesi mitä tekee, mutta ei välittänyt ympärillä olevista. Vastapäätä Ratakadulla on mm. yksi Suomen hienoimmista vanhoista koulurakennuksista.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006541222.html

20.6.2020

[Krio]

Tuosta voitaisiin repiä samalla julkisivu alas, kun kerta sisätilatkin rempataan. Mitään syitä säilyttää tuollainen raiskaamisesta syntynyt arpi muuten miellyttävässä miljöössä.

[Urbanisti]

taidan olla vähemmistöä mielipiteeni kanssa, mutta mielestäni yksi Helsingin vahvuuksia kaupunkikuvallisesti on se, että ajankuva & aikakausi näkyy rakennuksissa. Ei tuo rakennus ole mielestäni sen rumempi kuin viereiset rakennukset kun sen laittaa historian kontekstiin. Olisiko oikeasti parempi että tilalle laitettaisiin persoonaton vanhan näköinen ulkokuori? Mielestäni ei, sillä se ei kuvastaisi silloin mitään aikakautta

[veka]

Jäin tätä miettimään. Aallon punatiilinen nauhaikkunatalo oikeastaan avasi uuden aikakauden Helsingin keskustan rakentamisessa Sotien aikana ja niiden jälkeen uudisrakentaminen oli olematonta tai vähäistä. Aallon talo rakennettiin 1950-1951 ja sai nopeasti seuraajia. Suurimmassa osassa niistä punatiilivuoraus on saanut antaa tilaa valkoisille levyille. Tällaisia rakennuksia on Helsingin keskustassa kymmeniä 1950-luvulta ja 60-luvun alkupuolelta, erityisen paljon mm. Punavuoressa. Niihin verrattuna Aallon työ tuntuu nyt uniikilta ja jopa virkistävältä.

En tarkoittanut, että sen paikalla pitäisi olla jonkin sortin vanhahtava jäljitelmä tms. Sen sijaan Aalto olisi voinut osoittaa suuruutensa tekemällä paikalle aikansa uutta arkkitehtuuria, joka olisi ottanut paremmin huomioon ympärillä olevat rakennukset. Sitä hän ei halunnut tehdä eikä siksi ansaitse kunnioitustani tällä työllään.

Edellä olevat kuvat ovat runsaan viikon takaa. Kävin nyt uudestaan haistelemassa tunnelmia Ratakadulla. Asun lähellä, mutta jostain syystä Ratakatua ei tule juuri käytetyksi. Vieressä on tietty houkutteleva Iso Roba ja koulun eteläpuolella kivempia kulkureittejä, mutta jokin myös Ratakadun tunnelmassa vähän mättää. Kivijalkakauppojen yms. puute on varmaan yksi syy. Iso koulu (jota itsekin aikoinaan kävin) ja Supo Ratakadun länsipäässä eivät ole omiaan luomaan eläväistä tunnelmaa. Valitettavasti Aallon Insinööritalo tuntui edelleen olevan väärässä paikassa.

Korttelin verran pohjoisempana Isolla Roballa rempattiin pari vuotta sitten valkoinen 1961 valmistunut nauhaikkunatalo Lumo-vuokrataloksi, joka sai myös täysin uuden ulkoseinän. Masentavan ei onneksi tarvitse olla ikuista. Yhä vain uudistuneen talon moderni ilme tuntuu oikein mukavalta. En nyt halua toivoa, että Aallon rakennukselle tehtäisiin jotain vastaavaa (eikä se tietysti olisi edes mahdollista), mutta Aallon monien seuraajien kohdalla sellaista voi jopa vaatia. Seuraava kuvapari julkaistiin runsas vuosi sitten Täydennysrakentaminen-ketjussa ja sopinee toistettavaksi myös tässä keskustelussa.

Iso Roba 30 (1961-2019), kuva Finna, Helsingin kaupunginmuseo

Iso Roba 30 (2019-), kuva: arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman

[Pyöröovi]

Makunsa kullakin. Minusta juuri kyseinen kuvasarja kertoo hyvin, miksi purkavaa täydennysrakentamista ilman todellista uutta funktiota on aika turha toteuttaa. Nyt simppeli nauhaikkuna korvattiin moderneilla pystyikkunalla muuttamatta kuitenkaan kerroslukua ylöspäin. Toteutus vain korostaa entisestään julkisivun umpitylsää neliskanttisuutta, eikä tarjoa mitään uutta ja hohdokasta aikaisemman tilalle.

Ratakadun ongelma sen sijaan ei nähdäkseni ole sen varrella olevissa rakennuksissa, vaan puutteellisesti suunnitellussa katukuvassa. Luulisi Fredrikintorin kytkeytyvän oivasti Korkeavuorenkadun designkortteleihin, jos tahtoa vain riittäisi istuttaa puita ja asetella penkkejä sun muita leveän kadun varrelle.

[hmikko]

ilman todellista uutta funktiota on aika turha toteuttaa

Tuossa kyllä juurikin on käyttötarkoitus muuttunut.

[veka]

Tätä ei ehkä voi kutsua purkavaksi täydennysrakentamiseksi, sillä vanhasta talosta jäivät jäljelle runko, välipohjat ja sisältä ainakin kadunvarren liiketilat. Toimistotalo saneerattiin asuintaloksi, enkä osaa sanoa, mitä muuta sisältä tai esim. katon rakenteista, porraskäytävistä, hisseistä, kellaritiloista ja talotekniikasta säilyi. Kerrosluku jäi entiseksi, sillä katolle ei rakennettu lisää. Julkisivu tietysti muuttui täysin.

Roban tapaisen hurlumhei-kadun tunnelmaan talon uusi ilme sopii mielestäni erinomaisesti. Jossain toisessa paikassa se voisi näyttää omituiselta.