Taloforum.fi

[ultrix]

Postmodernismi oli suomalaisessa arkkitehtuurissa varsinkin 1975-95 vallinnut tyylisuuntaus, joka oli vastavoima siihen asti ja sen jälkeen vallinneelle modernismin hegemonialle. Postmodernismiin lasketaan kuuluvaksi varsinkin ns. "Oulun koulu", 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston arkkitehdit, jotka vaikuttivat etenkin pohjoisemman Suomen arkkitehtuuriin.

Oulun koulun esikuvana oli professori Reima Pietilä, joka ei pitänyt itseään postmodernistina, vaikka hänen myöhemmistä töistään on löydettävissä enemmän postmodernistisia kuin modernistisia piirteitä.

Oulun koulu oli lyhyesti sanottuna aitouteen ja paikan alkuperäiseen luonteeseen (genius loci) pyrkivää, tutkiskelevaa ja kriittistä arkkitehtuuria, joka ei sanonut "ei" ornamentille tai kansallisromantiikalle. Kahdella sanalla: Oulun koulu = kriittistä regionalismia.

Muita postmodernismin alalajeja oli ainakin söpö pastellisävyjen ja puhtaiden geometristen muotojen (varsinkin kartioiden, sylinterien ja ympyröiden) runsas käyttö ja jopa turhien, mutta hauskojen yksityiskohtien lisääminen. Tätä sanoisin naivistiseksi postmodernismiksi, josta tykkäsin pienenä ja tykkään taas. Minusta kaikki päiväkodit ja alakoulut pitäisi vieläkin rakentaa näin, Carneval-keksipaketti- eli muumitalotyyliin.

Postmodernina aikana oli myös geometrista futurismia, josta parhaana esimerkkinä pitäisin Tampereen Koskikeskusta. Se on joka kulmasta vähän eri näköinen, vaikka onkin periaatteessa muutaman kahdeksankulmion muodostama mutteristo. Jos Koskari rakennettaisiin tänään, siitä todennäköisesti tulisi kasa suorakulmioita (vrt. naapuriin joskus rakentuva Ratinan kauppakeskus).

Arkinen postmodernismi varsinkin 80-luvun kerrostalorakentamisessa oli punatiiliset Pohjois-Leppävaara-/Länsi-Pasila-tyylin punatiilikerrostalot viistetyin parvekkein, ysärille tultaessa tyyli oli vaihtunut teräsparvekkeiseen uusfunkikseen Miami Vice-värein eli pastellivärit olivat tulleet rakentamiseen, mutteivät jäädäkseen.

Huonoimmillaan postmodernismi oli kaupallista, mutta mautonta muka-wau-arkkitehtuuria (tyyliin drive-in mäkkärit ja Velj. Keskisen kyläkauppa Tuurissa), kulissielementtejä (à la irrallinen päätykolmio peittämässä näkymää ilmastointilaitteeseen; ditto @ Tuurin kyläkauppa), mutta keskimäärin pitäisin suomalaista postmodernismia varsin laadukkaana ja varsinkin postmodernismia edeltänyttä arkkitehtuuritonta rakentamista ja nykyistä jälkirationalismia parempana.

Kuvia postmodernismista tähän ketjuun.

[ultrix]

Aloitetaan algebralla. Pohjois-Leppävaara rakennettiin 1980-luvun parhaiden oppien mukaan, ja se on pysynyt varsin freesinä. Kuvauskalustona Nokia N81:n "neulansilmä", jos kuvanlaatu särkee silmiä niin käykää ite kuvaamassa parempi reel.

[ultrix]

Kouvolan Elimäeltä valtatie 6:n varrelta voi löytää aikansa erinomaisen edustajan, lasipyramideja fiittaavan SEO-bensis Alppiruusun, joka on jonkinlainen esi-ABC, sillä myymälässä oli kaikenlaista krääsää tarjolla vaan ei mitään auton huoltoon liittyvää.

[ultrix]

Humppilan rautatieasema (1983) muistuttaa hämäävän paljon Helsingin päärautatieasemaa ja tämän pikkusisarta, sodassa kaatunutta Viipurin asemaa. Mutta onko vinossa kamera vai kuvaaja, vaiko kenties lounaishämäläinen savimaa?

[ultrix]

Tampereen Verkatehtaan tilalle pitkin 1980-lukua rakentunut kokonaisuus, täydellinen aikansa edustaja ja jopa suojelukohdeainesta tulevaisuudessa.

Kaikki tietävät, miltä Hotel Ilves (1986) näyttää edestä päin. Tässä kuva sivuprofiilista:



Hitto noita pakkausartifakteja... Koskikeskuksen alkuperäiset piirrokset by arkkitehtitoimisto Tähti-Set:



Koskikeskus täytti 20 vuotta maaliskuussa 2008:









Tehtävä: laske kuvassa olevien kulmien määrä. Keskimääräinen kulman asteluku lienee 45°.


Verkarannan punatiilikerrostalot valmistuivat alueelle ensimmäisinä, noin 1983 paikkeilla.

[prepo]

Teollinen rakennustapa pilaa kyllä monet noista. Etenkin nuo selvästi elementeistä kootut asuinkerrostalot on kömpelön näköisiä, vaikka nuo ei ole edes kamalimpia esimerkkejä. Monesti postmodernismi on etenkin 80-90-luvun rakennuksessa lähinnä laikukasta tiilielementtiä ja pari hassua koristetta... pitäisi etsiä jostain esimerkkejä.

BePop -kauppakeskus Porin keskustassa on minusta kuitenkin ihan onnistunut aikansa kuva, etenkin sisätiloista pidän. Se on rakennettu 1986-89 ja näyttää edelleen "tuoreelta" moneen muuhun tuon ajan rakennukseen nähden.

http://poritieto.com/index.php?title=BePop

[ultrix]

Teollinen rakennustapa pilaa kyllä monet noista. Etenkin nuo selvästi elementeistä kootut asuinkerrostalot on kömpelön näköisiä

Eipä noita punatiilikerrostaloja oikein muuten voisi rakentaa kuin "teollisesti". Jos nykypäivän teollinen rakennustapa hyödyntäisi noita parhaita kikkoja (mm. viistetyt ja funkispyöristetyt parvekkeet, erkkerit, hienovaraiset päätykolmiot), voisin olla tyytyväinen suomalaiseen arkitehtuuriin (sic). Mutta ei, pitää kikkailla kattomuodon ja aukotuksen kanssa, vähintäänkin läiskiä standardiparvekkeita pitkin eri seiniä ilman logiikkaa ja sama (poikkeuksetta suorakulmaisten) ikkunoiden kanssa. Ja totta kai pitää olla pulpettikatto.

Hitto kun Polar meni sössimään bisneksensä viime lamassa, olisi vielä AHTI Rakennusosakeyhtiö, joka julkaisi 1990 kirjan, muistaakseni nimellä "Kohti parempaa tulevaisuutta". Suosittelen, se osoittaa suunnan kohti tulevaisuutta, jota ei koskaan ollut. Siinä tulevaisuudessa asumisväljyys olisi kasvanut reippaasti etenkin kerrostaloissa (viisiö ei olisi lainkaan tavaton perusratkaisu), muotokieli olisi erittäin rikasta ja kaikki olisi muutenkin viimeisen päälle hianoo kotikylpylöineen ja asuinkerrostalojen sisäisine valopihoineen.

Merkittävän osan Tampereen postmodernista on rakennuttanut nimenomaan Ahti, joka taitaa nykyään olla Polar-kaupan kautta osa Skanskaa.

[Kantti]

Pääosin samalla kannalla utrixin kanssa. Joissakin kohteissa on kuitenkin pientä yritystä, aika ehkei vain ole antanut mahdollisuutta parempaan vaikka kaikki ovat nähneet toteutusten kömpelyyden.

Noista kuvista tuli heti mieleen vanha 60 - 70 -luvulla rakennettu Raisio. Raisiosta pitäisi tehdä oma threadi, siksi ristiriitaisen kiinnostava ja jakautunut se on. Itse asiassa olen ajatellut tätä jo pari vuotta ja matskuakin on valmiina, en vain ole saanut toimeksi.

http://www.saunalahti.fi/kestinen/possu/algebra1.jpg
http://www.saunalahti.fi/kestinen/possu/algebra2.jpg
Nuo kuvat ovat kuin suoraan 60 -luvun Raisiosta. Painajaismaista vaikutelmaa lisää vielä kuvien (harkittu?) yleinen karseus. Myönnä utrix, käytit kuvien synkkämielistä harmaata sävyttömyyttä tietoisesti tehokeinona? ...

[Chae-chu]

Tuo Humppilan asema on ainakin noitten kuvien perusteella todella kaunis. Tuo puoliympyrän muotoinen pääovi on yksinkertaisen tyylikäs ja voimakas. Olen itse sitä mieltä että ainakin osaa näistä postmodernismin ajan tyylikkäimmistä tuotoksista saatetaan tulevaisuudessa kunnioittaa ihan eri tavalla kuin nykyään. Noissa sentään osassa on jotain sisältöä verratuna nykyajan Musiikkitaloihin, olivatpa sitten vain katon päälle tungettuja pyramideja tai muuta mukavaa...

[Kantti]

Humppilan asema ei kuulu karseiden joukkoon. Se on nätti ja tasapainoinen, juuri niin aseman näköinen kuin asema voi olla. Lasikartiot ja noin 45 asteen viisteytykset talojen räystäiden tienoilla nostaa ihoa kananlihalle.

[ultrix]

http://www.saunalahti.fi/kestinen/possu/algebra1.jpg
http://www.saunalahti.fi/kestinen/possu/algebra2.jpg
Nuo kuvat ovat kuin suoraan 60 -luvun Raisiosta. Painajaismaista vaikutelmaa lisää vielä kuvien (harkittu?) yleinen karseus. Myönnä utrix, käytit kuvien synkkämielistä harmaata sävyttömyyttä tietoisesti tehokeinona? ...

En oikeastaan, mutta joo, tuossa valossa ne ovat karseahkoja. Parhaimmillaan postmodernismi näyttää pirteältä jopa marraskuussa, sellainen pirteän kirkkaan (valokate + valkoinen betoni) tai hempeän värinen possutalo. Sattui nyt vain huhtikuussa olemaan tuollainen keli, kun aalbärjassa vierailin (Krtek-myyrämukia ostamassa).

Veikkaisin itse, että tuo aukio lähellä Leppävaaran asemaa on 70-lukulainen, päätellen klinkkerien väreistä.

Lasikartiot ja noin 45 asteen viisteytykset talojen räystäiden tienoilla nostaa ihoa kananlihalle.

Mikäs niissä riepoo? Ite oon fanittanut niitä jo kohta 20 vuotta. Makuasioita?

[Iggy.P]

Kiinnostava ketju. En ole aiemmin tiennytkään että näinkin monet rakennukset kuuluvat tämän kyseisen tyylilajin alaisuuteen. Ketju on auttanut näkemään nämä rakennukset uudella tavalla, kiitokset siitä Ultrixille. Monissa postmoderneissa rakennuksissa on omaan makuuni liikaa halpuuden tuntua, joka ainakin tällä hetkellä tuntuu häiritsevältä (tulevaisuudessa näkökulma voi ehkä muuttua), mutta muuten nämä rakennukset ovat aika hienojakin aikansa tuotteita. Elementtisaumojen näkymiseen tulee näissä rakennuksissa suhtautua mielestäni toisin kuin nyt 2000-luvulla rakennettaessa, jolloin saumoista pyritään jo tosissaan eroon, ja saumojen näkyminen kertoo enää lähinnä siitä että on yritetty päästä vain mahdollisimman halvalla. Postmodernit rakennukset ovat parhaimmillaan hyvin modernin, ja jopa futuristisen oloisia, joka tekee niistä kiinnostavia, ja joka saattaa merkitä sitä, että ne kestävät aikaa paremmin kuin nyt ajatellaankaan. Ehkä.

Toivottavasti ketju saa vielä paljon jatkoa.

Alla linkki Oulunseudulla sijaitsevan kauppakeskus Zeppeliinin wikipedia-sivuun. Se on seudun suurin postmoderni rakennus. =)

Kuva: Wikipedia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eteläkeskus_Zeppelin

[Kantti]

Minkäänlaista selkeää käsitystä postmodernismista arkkitehtuurissa ei itselläni ole ollut. Nyt haettuani netistä tätä koskevaa materiaalia, olen todennut postmodermismin, kuten monen muunkin arkkitehtoonisen suuntauksen, pitävän sisällään valtavan kirjon erilaisia toteutuksia joista jotkut ovat erittäin onnistuneita ja korkeatasoisia mielestäni, jotkut taas eivät. Ääripäissä ovat erilaiset lasikartiot, ja esimerkiksi Tampereen kirjasto, Raimo Pietilän Metso. En ole tiennyt Metson edustavan postmodernismia - en ole tiennyt mitä suuntausta se olisi mahdollisesti edustanut. Tampereen kirjasto Metso siis edustaa postmodernismiä! Loistava ja kiinnostava tieto. Metsossa tuli käytyä tässä keväällä, en kuitenkaan viitsinyt ottaa paikasta kuvia, yhtä lukuunottamatta. Koska Metsoa on kuvattu kovin paljon, päätin poiketa yleisestä linjasta ja tarkastella rakennusta vähemmin kuvatusta suunnasta. Niinpä kuvasin Metson miesten vessan jonka sininen valo kiinnosti senverran että päätin katsoa minkälaisen kuvan tilasta kaakeliseinineen ja peileineen saisi

Lasikartiot ja noin 45 asteen viisteytykset talojen räystäiden tienoilla nostaa ihoa kananlihalle.

Mikäs niissä riepoo? Ite oon fanittanut niitä jo kohta 20 vuotta. Makuasioita?

Varmasti kyse on makuasioista, koska postmodernismi pitää sisällään tyylikkäitä ja hyviäkin ratkaisuja. Lasikartiot ovat omissa silmissäni olleet jotekin halvahkon, ja virittelyn makuisia rakenteita, vähän kanttikoneella pokattuja terävine kulmineen, pikkasen helppoja. Kaikki lasikartiot eivät kuitenkaan kuulu tähän kategoriaan, vaan lähinnä tarkoitan tämäntapaisia juttuja http://www.saunalahti.fi/kestinen/possu/elim2.jpg
Joku Koskikeskus Tampereella, tai esimerkiksi Turussa Hansakortteli - jonka yhtäkkiä oivalsin edustavan posrmodernismia - painivat eri sarjassa koska ovat suuria kokonaisuuksia ja näyttävät paremmilta, lasikate näissä edustaa käytännöllistä luonnonvalon tuomista suureen tilaan. Koskikeskuksen kotamaiset valokartiot eivät silmissäni ole kuitenkaan erityisen kauniit vaikka ovat käytännöllisiä. Hansakortteli Turussa taas ei ole puhdas postmodernismin edustaja siihen integroitujen 1800 ja 1900 luvulla valmistuneiden rakennustensa vuoksi, mutta on juuri hisrtoriallisen läpileikkauksensa vuoksi kaikista kauppakeskuksista poikkeava Suomessa.

Tämä 45 asteen viisteytyksen pykiminen ihollani on saanu alkunsa Raision 1960 - 1970 luvuilla rakennetusta keskustasta jonka ideana oli pitää autoliikenne maan tasalla ja nostaa ihmiset, kaupat ja palvelut katutason yläpuolelle. Tämä oli äärimmäisen huono ja toimimaton idea ja Raisio onkin jo purkanut sen aikaisia rakenteitaan normaaliksi kaupunkiympäristöksi. Raisio on muuttunut - ja muuttumassa - tämän ansiosta edukseen!


Tässä Raision 70 -luvulla rakennettua keskustaa jonka tulkitsen postmodernismiksi, ja joka omissa silmissäni on harmaan kova, kivinen käsittelemättömän betoninen ympäristö, jota on somistettu yhtä kovilla klinkkeripäällysteisilla rakennuksilla. Vihreyttä tämä ympäristö kaipaa huomattavasti enemmän kuin sitä on tarjolla


Yritystä - ihan kohtuullisesti onnistunuttakin - on jossakin vaiheessa alkanut esiintyä. Tämä on "vanhan" Raision liikekeskustan uusimpia rakennuksia, 70 -luvun loppupuolelta. Yleisvaikutelman on tässäkin kovettanut käsittelemättömän betonin harmaus ja vähittäiset värjääntymät.


Tätä pikku aukiota on somistettu jälkeenpäin rakentamalla siihen puro ja allas. Ei paha, kuitenkin jos katsoo altaan taakse toisen kerroksen kävelytasanteen alle, näkee siellä suurista mukulakivistä rakennetun "kivipuutarhan" jonka eteen on rakennettu verkkoaita! Kävelytasanteen alla on kiellettyä tilaa?! Tässä on slummin maku aika lähellä mielestäni. Mitä tästä muut ajattelevat?


Muutama selkeyttävä kuva Raision kahden kerroksen eetoksesta, joka luullakseni on vähitellen poistumassa kokonaan - osittain jo poistunut.


katutaso autoille, toinen kerros ihmisille.






Tällaisia portaita jotka johtivat toiseen kerrokseen oli aikanaan runsaasti.


Pubi toisen kerroksen kävelytasolla




Nämä viimeiset kuvat eivät liene postmodernismia (?), mutta edustavat sellaista brutaalia urbanismia jota ei muualla Suomessa näe, ja ovat siksi kiinnostavia.

Edit. Tuosta Metsosta vielä. Lueskellessani uudellen kirjoitustani Metsosta, voisi ehkä saada kuvan että katson sitä jotenkin vinoon. Vielä kerrottuani kuvaneeni vain sen vessan . Metso on hieno rakennus!

[RV]

Mitä vikaa kahden tason rakentamisessa? Täysin oikein mielestäni että autot ja ihmiset erotellaan toisistaan. Autot häiritsevät ihmisiä ja ihmiset autoja.

[Chae-chu]

Kahden tason rakentaminen ei ole ainakaan vielä Suomessa luonut toimivia kaupunkitiloja, vaan aiheuttanut paljon tasoeroja, hämyisiä nurkkia ja yleistä tyhjyyttä. Omia kokemuksia itselläni on Merihaasta ja Itä-Pasilasta joissa molemmissa tuo autojen tasolle on syntynyt paljon pelottavia ja pimeitä töhryjen täyteisiä nurkkia kävelytasojen alle. Tuolla käveltasolla ei myöskään koskaan näe erityisemmin porukkaa mikä lisää turvattomuutta. Tietysti onhan kevyen liikenteen ja raskaan liikenteen erottamiseen varmasti muitakin tapoja, muttei ainakaan tämä jo kokeiltu tapa vaikuta mitenkään erityisen toimivalta.