Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
Tekijänä Kantti
#95609
Aurajoki. Jäitten lähtö 27 helmikuuta 1882. Jokivarren puut lienevät samoja jotka siellä tänäänkin ovat. Vähän suurempina.
Kuva
sw, Tlahti, veka ja 1 muut peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#95612
Leo Tolstoin Venäjä

Leo Tolstoi syntyi kreivilliseen Tolstoin sukuun ja kasvoi Jasnaja Poljanassa, sukutilalla, joka sijaitsee Venäjällä 200 kilometriä Moskovasta etelään. Hänen isänsä oli kreivi Nikolai Tolstoi ja äitinsä ruhtinatar Maria Volkonskaja.

Leo Tolstoi vanhassa värivalokuvassa. (Sergei Progudin Gorski)
Kuva

Kasvettuaan hän kirjoittautui Kazanin yliopistoon opiskelemaan itämaisia kieliä. Yliopiston kieltenopetus tuntui kuitenkin kaavamaiselta ja hitaalta. Hän vaihtoi kielet lakitieteeseen, mutta sekin kyllästytti häntä. Lait eivät vastanneet moraalin vaatimuksia ja opiskelu oli ikävää. Keskeytettyään opiskelunsa hän vietti jonkin aikaa kevytmielistä seuraelämää Moskovassa ja Pietarissa.

Pietarin verikirkko 1800-luvulla:
Kuva

Jouduttuaan pulaan suurien pelivelkojensa vuoksi Leo värväytyi Venäjän armeijaan ja osallitui Krimin sotaan. Tolstoin kirjoitukset Sevastopolin piirityksestä kertoivat venäläisten joukkojen urheudesta mutta myös sodanjohdon kyynisestä typeryydestä. Hän liikkui kirjallisissa piireissä ja teki kaksi matkaa Länsi-Eurooppaan, missä hänen jo ennestään kielteiset tuntemuksensa länsimaista kulttuuria kohtaan vahvistuivat.

Synnyinkoti Jasnaja Poljana. Kuva otettu vuonna 1965:

Kuva

Poliittisille näkemyksilleen hän sai innoitusta tsaarinaikaisen Venäjän maaseutuyhteisöistä, joiden elämälle Venäjän valtio näyttäytyi usein vain haitallisena, sekä Jeesuksen toiminnasta. Hänestä oli rikollista, että valtio hyväksyi köyhyyden.

Leo Tolstoi halusi tehdä ruumiillista työtä maaseudulla (Ilja Repinin maalaus):
Kuva

Totuuden etsinnässään Tolstoi hakeutui ortodoksiseen kirkkoon, mutta huomasi pian monien pappien tietämättömyyden. Hän käsitti, etteivät ulkoiset menot, tuoksuvat suitsutukset, loistavat kynttilät, vanhat ikonit ja välkehtivät mosaiikit tehneet ihmisestä kristittyä. Tolstoin kirkkoon kohdistama arvostelu johti siihen, että hänet julistettiin harhaoppiseksi ja erotettiin kirkosta. Hän perusti ajatuksensa Jeesuksen vuorisaarnaan ja näin kaikki väkivalta myös sodankäynnin muodossa oli syntiä.

Tuon ajan kaupunkiarkkitehtuuria. Alexanderin kappeli Pietarissa:
Kuva


Tolstoi asetti asemansa lukuisia kertoja alttiiksi taistellessaan ihmisten, sananvapauden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Hänestä oli kuitenkin tullut niin kuuluisa henkilö ja kirjallinen johtohahmo, etteivät viranomaiset uskaltaneet käydä häneen käsiksi.

Lähde: Nokkala, Armo: Tolstoilaisuus Suomessa: Aatehistoriallinen tutkimus. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Tammi: Helsinki, 1958.

..
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#95702
Öljyteollisuuden historiaa


Ensimmäinen öljykaivoksen käynnisti Ignacy Łukasiewicz 1854 Galitsiaan, nykyiseen Etelä-Puolaan lähelle Krosnoa. Yhdysvalloissa öljyntuotanto alkoi 1859 Pennsylvaniassa. Modernin öljynjalostuksen historia alkaa vuodesta 1852. Silloin keksittiin öljyn tislaus. Raakaöljystä tislasi petrolia ensimmäisenä puolalainen Ignacy Łukasiewicz.

Great Mexian öljykenttä 1920-luvulla:
Kuva

Nykyään öljy-yhtiöt ovat jättimäisiä ylikansallisia yrityksiä. Öljyn ympärille rakentunut teollisuus on maailman suurin teollisuuden ala.

- Jos eräisiin ennustajiin on uskomista, tullaan viidenkymmenen vuoden kuluttua pitämään hulluina niitä sukupolvia, jotka polttivat niin arvokasta ravintoa kuin öljyä.

(Erkki Tuomioja, kirjassa Öljypeli, Tammi 1970)

....
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#96057
Franz Kafkan Praha


Franz Kafka s.1883 – k.1924 oli modernismin tärkeimpiä saksankielisiä kirjailijoita. Hän syntyi juutalaiseen perheeseen Prahassa, joka oli tuolloin osa Itävalta-Unkaria. Hänen teoksistaan syntyi kafkamaisuuden käsite, jolla viitataan niin kutsuttuun kasvottomaan byrokratiaan ja sen aiheuttamaan yksilön vieraantumiseen yhteiskunnasta.

Nuori Franz Kafka:
Kuva

Kafkaa on luokiteltu modernistisen, surrealistisen, eksistentialistisen ja nimenomaisesti juutalaisen kirjallisuuden edustajaksi. Kirjailija Jorge Luis Borgesin mukaan Kafka on uskonnollinen kirjoittaja, jolla on "enemmän tekemistä Jobin kirjan kuin 'modernin kirjallisuuden' kanssa.

Kuva

Juutalaiset ovat asuneet Prahassa pitkään – ja heitä on vainottu kauan. Jo 1200-luvun jälkipuoliskolla juutalaisten asuinalue, ghetto, eristettiin muusta kaupungista muurilla, ja sen portit suljettiin yöksi.
Kuva

Kafkan kirjoituksilla oli niiden näennäisestä mahdottomuudesta huolimatta vahva yhteys arkitodellisuuteen. Juutalaisten elämä oli aina vaakalaudalla sen mukaan, miten suopeasti tai vihamielisesti kulloinenkin hallitsija heihin suhtautui. Juutalaiset karkotettiinkin kaupungista useaan otteeseen, mutta aina kuningas kutsui heidät takaisin, sillä Praha ei pärjännyt ilman juutalaisten taloudellista panosta.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Franz_Kafka
https://earthwormexpress.com/tag/origin ... ue-powder/
https://www.tripsteri.fi/praha/nahtavyy ... iskaupunki
http://www.praguecityline.com/prague-mo ... ish-town-2
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#96087
Jerusalem 1800-luvulla


Jerusalemin ja sitä ympäröivien alueiden väkimäärä on kasvanut kymmenkertaiseksi viimeisen sadan vuoden aikana. Erittäin korkeasta syntyvyydestä ja maahanmuutosta johtuva väestönlisäys koko Israel/Palestiina alueella tuottaa suuria haasteita infrastuktuurille ja on harvaan asuttuun Suomeen tottuneelle usein käsityskyvyn ulottumattomissa. Kehitys on nopeaa, mutta ei koskaan kasvukivutonta.

Seuraavat kuvat kertovat miltä kaupunki näytti ennen nopean kasvun alkamista 1800-luvulla.

Kuva

Haram al-Sharif
Kuva


Kuivaa kaupunkia. Jerusalemin alue oli vuosituhansia sitten huomattavasti vihreämpi ja ilmastoltaan raikkaampi kuin 1800-luvulla. Nykyiset metsityshankkeet ovat onneksi muuttamassa tilannetta:
Kuva


Profeettojen ja patriarkkojen, Abrahamin, Daavidin, Jeesuksen ja Muhammadin kerrotaan kävelleen näillä kivillä.


Al Aqsa:
Kuva

Kreikkalaiskatolinen osa Pyhän haudan kirkosta näytti 1800-luvulla tältä. David Robertsin maalaus:
Kuva


Kirkon sisäänkäynti:
Kuva

Tuhansia vuosia vanha Jerusalem (David Roberts 1841):
Kuva



Jerusalem v.1873
Kuva


1800-luvulla eläneen taiteilijan näkemys kaupungin tuhosta v.70 jKr:
Kuva

Rauhallista elämänmenoa vanhassa valokuvassa Damascus-portin luona:
Kuva

Jerusalemin näköala on maailman historiaa; enemmänkin: se on taivaan ja maan historiaa

(Benjamin Disraeli)



Jerusalem on kultainen pikari, joka on täynnä skorpioneja

(Mugaddasi)





https://imagefinder.co/photo/jaffa-gate ... em-israel/
Ruutukaava peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#96154
Jalmari Jaakkolan Suomi

Jalmari Jaakkola s.1885 Eurajoki – k.1964 oli suomalainen historiantutkija ja filosofian tohtori. Hän keskittyi tutkijantyössään Suomen keskiaikaan, sillä hän halusi kirjoittaa vasta itsenäistyneelle maalle ja kansalle kauas muinaisuuteen ulottuvan historian. Hän halusi myös sitoa Suomen historiallisessa idän ja lännen kamppailussa läntiseen kulttuuripiiriin sekä toisaalta korostaa Länsi-Suomen ja kotiseutunsa Satakunnan merkitystä.

Kuva

Jaakkola käytti usein teorioidensa todisteina historiallisten lähteiden ohella paikannimiä, eeppisiä kertomuksia ja kansanrunoutta. Hän uskoi niiden antavan luotettavaa tietoa todellisesta menneisyydestä.

Helsinki 1900-luvun alussa:
Kuva

Yksi Jaakkolan aikakauden merkittävimpiä episodeja oli vuoden 1905 suurlakko. Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Tapahtuma oli sekä suomalaisten yhteinen kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan että osa 1900-luvun alussa suomalaisten kesken käytyä sisäpoliittista valtataistelua.

Tampere suurlakon aikana:
Kuva

Suurlakkokomitean jäseniä yhteiskuvassa:
Kuva

Hän julkaisi vuosina 1935–1959 laajan viisiosaisen teossarjan, joka sisälsi hänen näkemyksiinsä pohjautuvan synteesin Suomen keskiajasta aina viikinkiajalta 1500-luvulle.

Kuva

Suomen kansa on hämärästä muinaisuudesta asti vapaasta tahdostaan kasvanut länsi- ja pohjoismaisen sivistyksen etuvartioksi. Suomen kansan varhaisimmassa henkisessä olemuksessa ei ole mitään syvällisiä heimoeroavaisuuksia. Suomen, Hämeen ja Karjalan asukkaat kuvastavat Suomen kansan yhtenäistä kasvua kohti itää. Taistelu idän ja lännen välillä on koko historiamme syvällisin ja selväpiirteisin ongelma.

- Jalmari Jaakkola -


Lähteet:
Ristin ja Olavin kansaa, Tampereen museot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalmari_Jaakkola
http://www.jukkajoutsi.com/viipuri.html
https://interactive.hs.fi/arkku/public/generated/1742/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_19 ... ampereella
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#96208
Pietarin kantakaupunki vanhoissa kuvissa ja kartoissa

Pohjoisen Euroopan suurin kantakaupunki on luonnollisesti Pietarissa. Kaupunkia rakennettiin pitkään koko Venäjän pääkaupungiksi joten siihen käytettiin aikanaan erityisen paljon varoja. Vanhoista umpikortteleista koostuva kaupunkialue on varsin laaja ja se tunnetaan hienosta palatsiarkkitehtuuristaan. Seuraavat kuvat ja kartat havainnollistavat millainen kaupunki oli yli sata vuotta sitten. Pietarin asukasmäärä kehittyi siten että se oli vuonna 1800 noin 300 000. Ensimmäisen miljoonan raja tuli täyteen vuosisadan loppupuolella ja kaksi miljoonaa juuri Ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä.

Näkymä vanhan Pietarin kattojen yli:
Kuva

Kartta v.1885. Näihin aikoihin ylitettiin ensimmäisen miljoonan raja:
Kuva

Tämä kuva on otettu vuosien 1890-1905 välisenä aikana. Toinen miljoona oli nopeaa vauhtia täyttymässä:
Kuva


Nähtävyydet turistikartassa:
Kuva

Palatsiarkkitehtuuria. Rakennuksen kerroskorkeus on varsin suuri.
Kuva

Vallankumouksellista liikehdintää Pietarin kaduilla. Ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut raaka ja kaoottinen vallankumous laskivat vähäksi aikaa kaupungin väkilukua. Kolmen miljoonan raja ylitettiin ennen Toista maailmansotaa:
Kuva

Kaupungin kadut ovat leveitä valtaväyliä:
Kuva

Lähteitä:
https://www.liveinternet.ru/users/43734 ... 289424759/
http://www.mappery.com/map-of/st-peters ... rist-map-2
http://lhistory.ru/statyi/poslednij-bal
Ruutukaava peukuttivat tätä
Tekijänä Pyöröovi
#96225
Jee, historiaa. Kävin Pietarissa kesällä, joten en malta olla tarkentamatta muutamia kohtia.
Iggy.P kirjoitti:
Tämä kuva on otettu vuosien 1890-1905 välisenä aikana. Toinen miljoona oli nopeaa vauhtia täyttymässä:
Kuva
Selvennykseksi kuva on siis otettu Iisakinkirkon huipulta kohti melkoisesti vähemmän tunnettua Mariinskin palatsia. Ensimmäisen (kivan) Nikolain ratsastajapatsas näkyy palatsin edessä matkien Iisakinkirkon toisella puolella olevaa yltiöpäistä Pietarin ratsastajapatsasta, Vaskiratsastajaa.
Iggy kirjoitti: Palatsiarkkitehtuuria. Rakennuksen kerroskorkeus on varsin suuri.
Kuva
Kyseessä Talvipalatsi siis, vaikka kuvan värit hämäävät.
Iggy kirjoitti: Vallankumouksellista liikehdintää Pietarin kaduilla. Ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut raaka ja kaoottinen vallankumous laskivat vähäksi aikaa kaupungin väkilukua. Kolmen miljoonan raja ylitettiin ennen Toista maailmansotaa
Merkittävä huomio sisällissodan lisäksi on tietysti Leningradin saarto toisessa maailmansodassa, mikä johti reilusti yli puolen miljoonan ihmisen kuolemaan ja valtavaan massapakoon.
Iggy kirjoitti: Kaupungin kadut ovat leveitä valtaväyliä:
Kuva
Pietari on varmaan Pariisin lisäksi yksi parhaita esimerkkejä yltiöpäisestä sädesuunnittelusta, jossa pääkadut jatkuvat loputtomiin vain yhdistyäkseen valtakunnan keskipisteessä palatsien luona. Suunnittelu varmasti toimii ydinkortteleissa, mutta hieman kauempana olo muuttuu pikemminkin ahdistavaksi. Onneksi metro toimii, ratikka tekisi kanssa terää.
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#96232
Kiitokset näistä lisätiedoista.

Mitä mieltä olet tästä Wikipediassa olevasta näkemyksestä:

<<<Muiden neuvostokaupunkien tapaan Pietarin rakennusten korkeus keskustasta ulospäin mentäessä on lähes päinvastainen kuin länsimaisissa kaupungeissa, koska suunnitelmatalouden aikana maan hinta ei ohjannut rakennusprojekteja (wiki).>>> https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_( ... nkirakenne

Mietin että tuo antaa harhaanjohtavan kuvan kaupungista sikäli että perinteisistä eurooppalaisista umpikortteleista koostuva kantakaupunki oli rakentunut valmiiksi jo ennen suunnitelmatalouden aikakautta, eikä suunnitelmatalous tuottanut esim. Moskovan keskustaan matalaa rakentamista. Sinnehän rakennettiin "seitsemän sisaren" nimellä tunnetut pilvenpiirtäjät: https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Sisters_(Moscow)

Ja eihän Varsovan keskustaakaan rakennettu matalaksi sosialismin aikana. Onko Pietariin sosialismin aikana rakentuneen matalemman rakennuskannan ideana ollut vain huomioida historiallinen kantakaupunki niin ettei uudempi pyri kilpaileman sen kanssa? Olen pidempään oudoksunut tuota näkemystä koska mielestäni se ei vastaa totuutta. Eikä tällaista "suunnitelmataloudesta" johtuvaa matalaa keskustaa ollut myöskään Itä-Berliinissä.
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#101610
Maantienkulkijan turvattomuus

Suomen tiestöltä ei kannattanut menneinä vuosisatoina odottaa suuria: suurin osa kulkuväylistä oli tuskin enempää kuin kinttupolkuja metsässä. Vain suurimpien keskusten välillä oli maanteitä.

Werner Holmberg, Postitie Hämeessä 1860.
Kuva
Matkustaessa oli syytä varoa rosvoja ja ryöväreitä. Etenkin suuret maantiet houkuttelivat maantierosvoja. Matkareittejä suunnitellessa tuli kuunnella paikallisten tietoja pahamaineisista väijymispaikoista. Rosvot saattoivat iskeä yhtä lailla yöllä kuin päivällä.

Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.
Kuva
Vaarassa ei ollut vain omaisuus, vaan sinut itsesikin voitiin kaapata. Novgorodilaiset tekivät aikoinaan hävitysretkiä Suomeen, etenkin Karjalaan mutta myös Uudellemaalle ja Hämeeseen. Kaapatut vietiin Novgorodiin ja sieltä jokia pitkin orjakauppakeskuksiin, joista tiet johtivat Mustallemerelle, Välimerelle ja Keski-Aasiaan islamilaisille orjamarkkinoille.

Berndt Lindholm, Ratsastavia kasakoita itäsuomalaisessa maisemassa, 1866
Kuva

Kansan suussa kiertelivät jatkuvasti tarinat myös susien surmaamista maantien kulkijoista. Mielikuvituksen siivittämät kertomukset antoivat oman värinsä matkalle lähdön tunnelmiin. Lisäksi tiedettiin olevan ns. hulluja susia, jotka vesikauhuisina syöksyivät suoraan varoittamatta ihmisten ja eläinten kimppuun puremaan.

Berndt Lindholm, Metsänsisusta, 1878
Kuva

Useissa kirjoitetuissa artikkeleissa korostettiin kuitenkin suden arkuutta. Se oli silti varsin suhteellinen käsite, sillä sitä voitiin soveltaa vain kylläiseen ja tyytyväiseen, ruokaansa sulattelevaan petoon. Kovalla pakkasella ja pyryilmalla tilanne oli toinen... silloin nälkiintyneet hukat tulivat asutusten keskelle ja jopa kaupunkien kaduille. Suomalaisilta ei liiennyt pitkämielisyyttä sudelle, joka oli yhtä kuin itse pahuus. Susien aiheuttamat karjavahingot olivat ajaneet monet köyhät perheet hirvittävään ahdinkoon ja mieron tielle. Vasta rautateiden rakentaminen päästi ihmiset susien pelosta matkustettaessa.

Frederic Remington - Kuunvalo, susi
Kuva

Karhu oli toinen vahva petoeläin. Karhua kunnioitettiin niin paljon, että sen henkeä täytyi lepytellä metsästämisen jälkeen. Siksi karhulle pidettiin peijaiset.

Theodor Kittelsen - Tikka, 1912
Kuva

Vaikka villieläimiä pelättiin välillä kohtuuttomasti, olivat verenhimoiset hyttyset luultavasti matkailijan kaikkein suurin ongelma. Niitä kannatti varoa siitäkin syystä, että ne levittivät malariaa eli horkkaa. Eniten horkkatartuntoja esiintyi soisessa Lounais-Suomessa.

Theodor Kittelsen - Köyhä mies, 1894-95
Kuva

Lähteitä:
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla, Helsinki 1977
Ilari Aalto & Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen, Atena kustannus 2019

Kuvat: wikimedia commons
veka, 16valve, Maeeeq ja 3 muut peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä Iggy.P
#101640
Suomalaisia maisemia

- Enimmäkseen tasankoa se oli, yksitoikkoista ja laakeaa, syksyisin harmaata, ehtoovalossa mustalta hohtavaa, vavahduttavan salaperäistä ja samalla alakuloista.
KuvaMagnus von Wright - Kumpulan kartano 1944

Kuin äänetön kirjava matto jokilakeus levisi joka puolelle etäisyyteen, ja kuin värinuotioina kohosivat syksyn lehtipuut sen pinnasta.

KuvaHjalman Munsterhjelm, Kuutamo 1885

Talviöiden ajattomassa tähtivalossa se taas oli valkea, juhlallinen, maailmankaikkeus sinänsä. Ja kaiken tämän keskellä vanhat kylät huokuivat omaa mykkää rauhaansa.

KuvaHjalmar Munsterhjelm, Talvimaisema Tuuloksesta 1874

Ja kun tuuli kävi humisten, soivat tasangon takaisissa suurissa metsissä kuin urut, tarun jättiurut, joiden pauhu kantautui kyliin asti. - Paholainen siellä soittaa, sanoivat vanhat akat silloin varoittaen lapsille, jotka melusivat leikeissään tuvissa ja kuumilla, savisilla kujilla.

KuvaFerdinand von Wright - Näköala Haminalahdelta 1853

Teksti: Eino Hosia, Tulipunaiset ratsastajat, Otava 1938
Kuvat: Wikimedia Commons
veka, 16valve peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä veka
#101694
Kohdassa 03:29 näkyy Kansallismuseo koko loistossaan. Nykyisin suurin osa siitä jää kookkaiden puiden taakse. Tuli kyllä mieleeen, että kannattaisi ainakin käydä keskustelua näkymän avaamisesta.
Maeeeq peukuttivat tätä