Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!

Vieläkö Turusta löytyy kauniita vanhoja rakennuksia?

Kyllä
47
90%
Ei
5
10%
tekijänä Aboa
#17967
Kuva

”Turusta on hävitetty kaikki vanhat kauniit rakennukset!” Turku on hävitetty lähes totalitäärisesti!

Siinä tuttuja hokemia, jotka elävät sitkeässä kuin anopin kieli. Onko asia todellakin näin? Onko Suomen vanhimmasta kaupungista enää mitään historiallista jäljellä?

Antakoot kuvien puhua puolestaan. Seuraavassa eräänlainen spin-off Suomen Turku-ketjusta, sekä hyvässä (=kuvat) että pahassa (=kuvatekstit). Tässä ketjussa et siis näe kuvia ICT-talosta, Airistontähdestä, uudesta pääkirjastosta tai vaikkapa Turkuhallista, vaan kaikki mitä näet on vanhaa ja historiallista, kaikkea mitä Turussa ei sitkeiden väittämien mukaan ole enää jäljellä.

Ensimmäinen kuvauspäivä

Turun tuomiokirkko, ikää yli 700 vuotta. Historiaa niin, että heikompia hirvittää. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkain rakennus. Merenpinnasta ristin huippuun vajaat 102 metriä. Kirkon hautakammiosta löytyy mm. Ruotsin kuningattaren Kaarina Maununtyttären sarkofagi...
Kuva

Åbo Akademin kortteli:
Kuva

Kuva Piispankadulta:
Kuva

Piispankadulla sijaitsee luonnollisesti myös arkkipiispan virka-asunto:
Kuva

Juseliuksentalo on vanhan suurtorin alueen rakennuksista nuorin, rakennettu vuonna 1892:
Kuva

Keskiajalta säilynyt Luostarin välikatu:
Kuva

Kuva

Turun palon raunioille rakennettu Katedralskolan eli ruotsalainen lyseo:
Kuva

Aboa Vetus & Ars Nova:
Kuva

Kaskenkatu 1, jossa sijaitsee monelle tuttu Vareksen kantakapakka, seurusteluravintola Uusi Apteekki:
Kuva

Bost Ab Pantern:
Kuva

Kuva

Päiväkoti hieman varttuneemmille:
Kuva

Jugendslottet Hjorten:
Kuva

Kurkistus sisäpihalle:
Kuva

Vanha kaupungintalo Aurasillan pielessä:
Kuva

Aurasillalta matka jatkuu Läntistä Rantakatua pitkin kohti kirjastoa:
Kuva

Kuva

Kuva

Bassin talo, nimetty suunnittelijansa Charles Bassin mukaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Bassi
Kuva

Ingmanin talo, arkkitehti Benito Casagranden mielitietty jo vuodesta 1979:
Kuva

Fredric von Rettigin vuonna 1903 Turulle lahjoittama pääkirjasto:
Kuva

Vuonna 1904 rakennettu ja vastikään peruskorjattu Turun taidemuseo:
Kuva

Näkymä Kaskenmäeltä taidemuseonmäelle...
Kuva

... ja sama tietenkin toisin päin:
Kuva

Puolalanpuiston (puisto keskellä kaupunkia) idylliä:
Kuva

Puolalanpuistoa edelleen...
Kuva

Aurakadun vanhaa rakennuskantaa:
Kuva

Kuva

Kuva

Nuorten taide-ja toimintatalo Vimman peruskorjaus on aivan loppusuoralla http://www.vimma.info/ :
Kuva

Vuonna 1839 rakennettu Åbo Svenska Teater on Suomen vanhin teatteri:
Kuva

Yli 100-vuotias Priman talo kauppatorin laidalla, kävelykadun alkupäässä:
Kuva

Yliopistonkadun kävelykatu:
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Hieno julkisivu vielä hienommin piilossa
Kuva

Aurakatua kauppatorilta joelle päin:
Kuva

Kuva

Kuva

Old Bank:
Kuva

Fritjof Strandellin suunnittelema Verdandin talo:
Kuva

110-vuotias Kauppahalli:
Kuva

Tervetuloa kauppahalliin, tietyin ehdoin:
Kuva

Turun Kansallinen Kirjakauppa aloitti toimintansa tässä Petreliuksen talossa jo vuonna 1899:
Kuva

Suomen Pankin Turun aluekonttori:
Kuva

1800-luvun lopulla valmistunut Säästöpankin toimitalo, edelleen pankkitalo kuten kuvasta näkyy:
Kuva

Katiskan talo Kristiinankadulla:
Kuva

Asuessaan ja pitäessään toimistoaan Turussa (1927-33) Alvar Aalto suunnitteli mm. tämän maalaistentalon Humalistonkadulle:
Kuva

Puutaloromantiikkaa keskustassa:
Kuva

Yliopistonkadun hillittyä charmia:
Kuva

Turun VPK:n talo, rakennettu 1892:
Kuva

Tukholmalaisen A.Wicanderin vuonna 1892 rakennuttama korkkitehdas Linnankadulla on nykyisin Turun kaupungin omistuksessa:
Kuva

Läntinen Rantakatu:
Kuva

Kuva

Kuva

1700-luvun alussa rakennetussa ja Turun palolta säästyneessä Qvenselin talossa sijaitsee nykyisin apteekkimuseo:
Kuva

Pilkahdus Turun silhuettia jokilaivojen välistä:
Kuva

1930 rakennettu Asunto Oy Borenranta:
Kuva

Kirjailija Göran Schildtin kuulu Daphne-vene Forum Marinumissa:
http://www.forum-marinum.fi/suomi/laivoja.php?id=23
Kuva

Turun linna perustettiin Aurajoen suulle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi.
Kuva

Turun linnan hevostallit sijaitsevat Linnankadun toisella puolella.
Kuva

Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista ja perusti valtakuntaan perintökuninkuuden 1500-luvulla. Kustaa Vaasa myös vieraili Turun linnassa useasti ja hänen toimestaan aloitettiin linnassa laajamittaiset korjaus- ja laajennustyöt.
Kuva

Kustaa Vaasan poika Juhana III, myöhempi Ruotsin kuningas, asui Turun linnassa 1556–1563. Kustaa Vaasa oli nimittänyt Juhanan Suomen herttuaksi 1556 ja hän muutti asumaan Turun linnaan. Juhana Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Juhana avioitui Puolan kuninkaan sisaren Katarina Jagellonican kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa Turun linnaan asumaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katarina_Jagellonica
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Toinen kuvauspäivä

Sirkkalan kasarmi valmistui 1830-luvulla. Puolustusvoimain lähdettyä kasarmialueelta on alueen valloittamassa Turun yliopisto:
http://www.utu.fi/media/ajankohtaista/k ... aiset.html
Kuva
Kuva

Turun silloista uusin, Tuomaansilta, tarjoaa aivan uusia kuvakulmia kaupunkiin:
Kuva

Parkin kenttä (joka toimii talvisin tekojääratana) jonka takana Verkahovi:
Kuva

Maakunta-arkisto:
Kuva

Aninkaistenkatu:
Kuva

Engelin suunnittelema ja lievästi sanottuna Helsinkiläisen arkkitehtuurin mieleen tuova Turun ortodoksinen kirkko kauppatorin laidalla:
Kuva

Cafe Noir kauppatorin laidalla.
Kuva

Turkulaista katukuvaa sen enemmittä kommenteitta:
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Börsin pöheikkö (vähän huonosta paikasta otettu kuva) on jo vuosikymmeniä ollut turkulaisten suosikkiterasseja:
Kuva

Vanha kunnon Börs:
Kuva

Hansa on (vuoden 2005 tilastoissa) Suomen seitsemänneksi suurin ostoskeskus (ja Turun alueen toiseksi suurin Myllyn jälkeen). Myynniltään Hansa on Suomen viidenneksi suurin, edelle menevät vain Helsingin seudun isot kappakeskukset (Itäkeskus, Sello, Jumbo ja Iso-Omena). Liikkeitä kauppakeskus Hansassa on yli 150 :
http://www.hansainfo.fi/index.htm
Kuva
Kuva

Läntisen pitkänkadun ja Brahenkadun kulmaus:
Kuva

Kuva

Kaupunkikuvaa Läntiseltä pitkältäkadulta Taidemuseonmäen rautatieaseman puoleiselta sivulta:
Kuva

Läntistä pitkäkatua Humalistonkadulle päin:
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Suuren Turkulaisen juoksijan Paavo Nurmen kotitalo. Tältä pihalta Nurmi lähti aikoinaan kuuluisille juoksulenkeilleen Ruissaloon sekuntikello kädessä.
Kuva
Kuva

”Lentävä Suomalainen” voitti Olympiakisoissa kaikkiaan 9 kultaa ja 3 hopeaa.
Kuva

Turun tuomiokirkko voi olla suurin mutta Mikaelin kirkko on ehkäpä kaunein. Turussa nuoruusvuotensa viettänyt arkkitehti Lars Sonck suunnitteli tämän kirkon vuonna 1894 ollessaan vasta 23-vuotias(!)
Kuva

Kuva

Port Arthur (kansankielellä Portsa) valittiin vuonna 2001 vuoden kaupunginosaksi Suomessa. Yli 4000 asukkaan kaupunginosa koostuu lähes täysin noin 100-vuotiaista puutaloista ja siitä on tullut yksi kaupungin halutuimmista asuinalueista.
Kuva

Kaupunkinäkymää Förin kyydistä:
Kuva

Samppalinnan tuulimylly jonka laella sijaitsee Samppalinnan kesäteatteri:
Kuva

Kuva

Turun biologinen museo on jo ehkä liiankin tehokkaasti puiden suojassa:
Kuva

Petreliuksen muistomerkki Samppalinnanmäellä:
Kuva

Luostarinmäen Käsityöläismuseo Vartiovuorenmäellä. Turun palolta säästynyt ja sittemmin kokonaan museoitu puutaloalue on aivan uniikki kohde ja ainoana Pohjoismaissa sille on myönnetty F.I.J.E.T.:n kansainvälinen matkailupalkinto, Kultainen omena vuonna 1984:
http://www.turkutouring.fi/public/defau ... ntentlan=1
Kuva

Kirjailija Volter Kilven kotitalo Käsityöläismuseon vieressä:
Kuva


Kuva

Kolmas ja neljäs kuvauspäivä

Aloitetaan reissu hyvinkin historiallisista maisemista. Ennen kuin Suomen piispanistuin siirrettiin vuonna 1290 nykyiselle paikalleen Turun tuomiokirkkoon, se sijaitsi Koroistenniemellä muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta.
Kuva

Kuva

Vanhan piispankirkon jäänteitä:
Kuva

650-vuotias Turun Pyhän Katariinan kirkko.
Kuva

1700-ja 1800-luvulta peräisin oleva Maarian Pappila.
Kuva

Kuva

1300-luvulla rakennetun Maarian kirkon vaivaisukko.
Kuva

Vuoden kulttuuriteko Turussa: uusi luontopolku historiallisissa maisemissa lähellä tuomiokirkkoa.
Kuva

Muutamia kuvia Turusta ilman sen kummempia kommentteja:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Turun hovioikeus sijaitsee Turun Akatemiatalossa. Vuonna 1817 vihitty rakennus kärsi pahoja vaurioita Turun palossa vuonna 1827 mutta se kunnostettiin nopeasti entiselleen ja jo vuonna 1830 se luovutettiin Turun hovioikeuden ja parin muun instanssin käyttöön.
Kuva

Kuva

Kerttulinmäki, joka ennen muinoin oli kaupungin hirttopaikka. Taaempana vuonna 1912 perustettu Kerttulin koulu jonka vanhoihin oppilaisiin lukeutuu mm. presidentti Mauno Koivisto.
Kuva

Näkymä ”hirttopaikalta” alas Kerttulinkadulle...
Kuva

... ja kaupunginosan viralliselle ajannäytölle.
Kuva

Kivilinna...
Kuva

... ja vaihteeksi hieman vähemmän onnistunut kuva.
Kuva

Kotikatu:
Kuva

Kuva

Uudempaa kokeellista rakentamista Luostarinmäellä:
Kuva

Turun korkeimmalla kohdalla sijaitseva Turun tähtitorni valmistui vuonna 1819 Engelin suunnitelmien mukaan.
Kuva

Vartiovuorenmäeltä löytyy kylttejä jotka kertovat meriveden korkeuden muutoksista vuosituhanten saatossa...
Kuva

Lintu ajan virrassa:
Kuva

Eikun eteenpäin: Linnankatu 3, väittäisin...
Kuva

Maan vanhin henkilömonumentti – H.G.Porthanin patsas 1864.
Kuva

Jokunen kuva ilman sen kummempaa kommenttia:

Kuva

Kuva

Kuva

Aamukaffe joen rannalla
Kuva

Suljettu.
Kuva

Uuden pääkirjaston sisäpiha. Taaempana vanha pääkirjasto remontin kourissa.
Kuva

Vuonna 1733 valmistuneessa rakennuksessa jonka turkulaiset muistavat parhaiten musiikkikirjastona on jokunen vuosisata sitten taitettu peistä Suomen kohtalosta Ruotsin kuninkaan ja Venäjän tsaarin välillä.
Kuva

Keltaiset portaat
Kuva

Vuonna 1910 Åbo Svenska Samskolanille valmistunut rakennus Puolalanmäellä
Kuva

Turun kenties ykkösarkkitehdin Frithiof Strandellin yksi taidonnäyte: AsOy Albatross vuodelta 1910
Kuva

Albatrossin ylimmän kerroksen ateljeessa ovat työskennelleet lukuisat taitelijat Wäinö Aaltosesta Theodor Schaliniin.
Kuva

Jälleen yksi jugend-helmi: 1907 valmistunut AsOy Wuorilinna. Suunnittelijana kukapas muukaan kuin Frithiof Strandell.
Kuva

Jugendia niinikään 1900-luvun alusta: Åbo Handelsinstitutille 1908 valmistunut rakennus.
Kuva

1906 valmistunut Betel-kirkko on takuulla Turun parhaiten kätketty kirkko jonka suunnittelusta vastasi, yllätys, yllätys, Frithiof Strandell.
Kuva

Betel-kirkon viereisen hotellin ja sen viereiset portaat suunnitteli vuonna 1927 Erik Bryggman, hänkin turkulaisen arkkitehtuurin suuria nimiä.
Kuva

Vuonna 1916 valmistunut Turun keskuspaloasema on Eskil Hinderssonin piirtämä.
Kuva

Tuomiokirkko puoliviralliselta postikorttipaikalta kuvattuna
Kuva

Miniretki Turun tuomiokirkkoon... aloitetaan sightseeing Pyhän Ruumiin kappelista
Kuva

Kuva

Kankaisten kuori. Kaarina Maununtytär on ainoa Suomeen haudattu Ruosin kuninkaallinen.
Kuva

Kuva

Pyhän Laurin kappeli. Ruotsin kuningas Eerik XIV:n tyttärenpojan, sotamarsalkka Åke Tottin (1558-1640) ja hänen puolisonsa Christina Brahen barokkityylinen hautamonumentti valmistui vuonna 1678
Kuva

Sielujen kuori
Kuva

Kuva

Kuva

Turun tuomiokirkko ei ole aivan tavallinen kirkko
Kuva

Hieman syrjäisempää puutalojugendia. Suunnittelijoina 1910-luvun alussa Thomanderin veljekset.
Kuva

Vanhan rautatehtaan kortteli Aurajoen rannalla muuntui vuonna 2003 kokonaisuudessaan Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan käyttöön. Vanhimmat korttelin rakennukset ovat 1850-luvun puolivälistä.
Kuva

Puutalo Piispankadulla
Kuva

Charles Bassin vuonna 1828 suunnittelema maaherranmakasiini
Kuva

Makasiinien takana näkyvä rakennus suunniteltiin vuonna 1861 hovioikeuden presidentti C.R.Procopen virka-asunnoksi
Kuva

Turun puutalojen ehdotonta aatelia:
Kuva

Aurajokirannan torstaista vilskettä:

Kuva

Kuva

Pizzeria Dennis sijaitsee Turun palolta (1827) säästyneessä puutalossa aivan kaupungin keskustassa
Kuva

Pari tuttua kohdetta jo viime vuoden kuvauskierrokselta eli kaksi Strandellin suunnittelemaa kohdetta vieri vieressä: Åbo Aktiebankin rakennus (vas.) vuodelta 1907 ja Verdandin talo vuodelta 1898
Kuva

Renessanssia edustava Verdandin talo on ehkä yksi tunnetuimmista Frithiof Strandellin Turkuun suunnittelemista taloista
Kuva

Satunnaisia kuvia kaupungista:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Turun terassielämästä leijonanosa keskittyy Aurajoen 12 ravintolalaivalle
Kuva

Linnankadun charmia
Kuva

Suurremonttia odottavan Pinellan (tai oikeastaan Gylichin) vuonna 1830 rakennetut pylväät ovat hieman huonossa hapessa.
Kuva

Speden spelit?
Kuva

Kaupunkia muurin takaa:
Kuva

Kuva

Paavo Nurmi kirmaa sujuvasti liikenteen seassa
Kuva

1865 rakennettu ravintola Samppalinna.
Kuva

Lisää jokivarren torstai-iltaista elämänmenoa:

Kuva

Lisää satunnaisia (lue= täysin summanmutikassa napsittuja) kuvia:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Ruotsalaisen kaupunginarkkitehdin Pehr Johan Gylichin suunnittelema ja vuonna 1849 valmistunut empire-rakennus jossa majaansa pitää nykyisin ravintola Herman
Kuva

Vanha telakkahalli uusiokäytössä
Kuva

Pari upeaa kerrostaloa kaupungin laidalla:

Kuva

Kuva

Kuva

Urbaanista kuvaketjusta jo tutuksi tullut kuva: Turussa talojen vajoaminen saviseen maahan alkaa olla paikoittain jo aika hurjan näköistä:
Kuva

Tämänkertaisen session viimeinen kuva:
Kuva
Jokivarsi on turkulaisten kaupunkiolohuone parhaasta päästä.

Kuva

Viides & kuudes kuvauspäivä

Kävin eilisiltana hieman kokeilemassa minkälaisia kuvia tällä kameralla saa syysillan hämärässä otettua:

Kuva

Kuva

Paraatipaikalta otettu kuva ei mennyt tällä kertaa ihan nappiin
Kuva

Vinossa
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Svenska Klubben
Kuva

Kuva

Park Hotel Puolalanmäellä:
Kuva

Kauppatorin rakennuksien parhaimmistoa: Affärscentrum
Kuva

Aurajokiranta ei menetä eleganssiaan loskakelilläkään.
Kuva

Vanhan suurtorin kellertävää tunnelmaa
Kuva

Luostarin välikadulla aika on pysähtynyt
Kuva

Kurkistus Brinkkalan talon sisäpihalle
Kuva

Oli kesä tai talvi, Aboan kuvausmatkat näyttävät päätyvän aina ravintolalaivoille.
Kuva

Kauniiksi lopuksi historiallinen näkymä joka hakee tässä maassa vertaistaan:
Kuva
Näkymä Aurasillalta tuomiokirkolle.

”Turusta on hävitetty kaikki vanhat kauniit rakennukset!” Turku on hävitetty lähes totalitäärisesti!

Vai onko asia sittenkään niin…? ;)

Kuva
tekijänä Walle
#17971
On Turussa tietenkin vanhoja hienoja taloja. Mutta todellinen vanha Turku tuhoutui vuoden 1827 tulipalon ja sen jälkeisen ruutukaavan takia. Ilman niitä Turussa olisi Tukholman ja Tallinnan vanhojen kaupunkien veroinen paikka. Turku oli keskiajalta 1700-luvulle Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki ja kaupunkirakenne oli sen mukaista.

Oikeastaan Engelin kaava oli vanhalle Turulle vielä tulipaloa pahempi isku. Turku oli palanut kymmeniä kertoja aikaisemminkin ja kivitalot oli kunnostettu aina entisille paikoilleen. 1800-luvun kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaisesti enemmän tai vähemmän vaurioituneet keskiaikaiset kivitalot jyrättiin maan tasalle ja niiden tilalle tehtiin tori ja puisto. Mielestäni myös tuomiokirkon 1700-luvulla tehty torninhuippu oli hienompi kuin nykyinen.

Kuva
Avatar
tekijänä RV
#17972
:evil: Jyrättiinkö upea keskiaikainen vanhakaupunki? Se jos jokin on rikos. Kuinkas vanhoja ne Luostarin välikadun varren talot ovat, ja löytyykö Turusta samanlaista keskiaikaista kujaa?
tekijänä Aboa
#17975
Se onkin yksi ikuisuuskysymyksistä, millainen Turusta olisi tullut ilman tuota paloa. Se nyt ainakin on varmaa, että ilman tuota paloa Helsingin yliopiston historiallinen kokoelma olisi tällä hetkellä huomattavasti suurempi. :) Pitää myöskin muistaa, että neljännes kaupungin rakennuksista selvisi tuosta palosta ja osa pahoin palaneista rakennuksista (kuten Akatemiatalo) kunnostettiin palon jälkeen entiselleen.

Turku vuonna 1808:
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkais ... 1827.shtml

Edit: RV, keskiaikaiseen Turkuun voit tutustua mm. täällä:
http://www.turku360.fi/360/museot/aboav ... avetus.htm
Avatar
tekijänä Kantti
#17976
RV kirjoitti::evil: Jyrättiinkö upea keskiaikainen vanhakaupunki? Se jos jokin on rikos. Kuinkas vanhoja ne Luostarin välikadun varren talot ovat, ja löytyykö Turusta samanlaista keskiaikaista kujaa?
Koko Turun keskusta paloi 1827 tapahtuneessa tulipalossa, Engel teki tämän jälkeen nykyisen ruutukaavan Turulle. Brinkkalan talo jonka seinusta muodostaa toisen seinän Luostarin välikadusta, on rakennettu paikalla olleen aikaisemman talon perustalle. Brinkkalan talo on se jonka parvekkeelta julistetaan joulurauha.

Muutama Sergey Gavrilovin akvarelli ennen Turun paloa.
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
tekijänä bitterfly
#17980
Aboa kirjoitti:Se onkin yksi ikuisuuskysymyksistä, millainen Turusta olisi tullut ilman tuota paloa. Se nyt ainakin on varmaa, että ilman tuota paloa Helsingin yliopiston historiallinen kokoelma olisi tällä hetkellä huomattavasti suurempi. :) Pitää myöskin muistaa, että neljännes kaupungin rakennuksista selvisi tuosta palosta ja osa pahoin palaneista rakennuksista (kuten Akatemiatalo) kunnostettiin palon jälkeen entiselleen.

Turku vuonna 1808:
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkais ... 1827.shtml

Edit: RV, keskiaikaiseen Turkuun voit tutustua mm. täällä:
http://www.turku360.fi/360/museot/aboav ... avetus.htm
Saatan olla itsekäs, mutta olen suunnattoman iloinen, että kaikista arvokkain materiaali tuhoutui eikä Helsinkiin ollut varastettavissa kuin kultaa ja portit.
tekijänä Walle
#17981
RV kirjoitti::evil: Jyrättiinkö upea keskiaikainen vanhakaupunki? Se jos jokin on rikos.
No tarkoitus oli kuitenkin hyvä, estää vastaavien tulipalojen toistuminen rakentamalla leveitä katuja. Valitettavasti se vain tarkoitti vanhan tiiviisti rakennetun keskustan jyräämistä. Voihan olla, että ilman tulipaloa yliopisto olisikin jäänyt Turkuun. ;) Se kun siirrettiin Helsinkiin vasta palon jälkeen.

Tuossa Aboan linkittämässä kartassa näkyy harmaana palossa tuhoutunut alue eli kaupungin tärkein osa. Reuna-alueet mm. Luostarinmäki säästyivät. Turun kaupungin kiinteistölaitos myy näitä historiallisia karttoja isolle paperille painettuna 7 eurolla.

Kantin viimeisessä kuvassa näkyy puinen Pennisilta, jonka keskellä olevassa kopissa myytiin mm. lihaa. Oikeanpuoleinen rakennus on keskiaikainen kaupungintalo.

http://www.helsinki.fi/museologia/arppe ... ihuone.jpg

Tässä kuvassa on vuonna 1736 valmistunut Samuel Bernerin suunnittelema raatihuone. Rakennus on vieläkin jäljellä, mutta ilman tornia ja muutenkin eri näköinen. Suurtori oli ennen vuoden 1827 paloa kivitalojen reunustama kapea aukio, jonka eteläpäässä oli raatihuone ja pohjoispäässä Pennisilta Aurajoen yli.

http://www.turunsrk.fi/ap-pics/kirkko_ep_pieni.gif

Kuva todennäköisesti Vartiovuorelta.

http://www.parkkinen.org/acerbi_turku.jpg

Satamasta.

http://www.tkukoulu.fi/~katedral/Abo%20brand.jpg

Palossa tuhoutunutta kaupunkia. Aivan maan tasalle eivät kaikki talot palaneet. Osa kunnostettiin empiretyylisiksi, mutta ne jotka eivät sopineet uuteen kaavaan purettiin.

Keskiajalla Tuomiokirkon ympärille rakennettiin muuri, jossa oli kiinni useita rakennuksia (näkyy Aboan linkittämässä kartassa). Niissä toimivat eri aikoina mm. katedraalikoulu, Turun akatemia ja saksalainen kirkko. Tuomiokirkon ja uuden akatemiatalon välinen osa muurista purettiin 1800-luvun alussa, loput palon jälkeen.
tekijänä bitterfly
#17982
Walle kirjoitti:
RV kirjoitti::evil: Jyrättiinkö upea keskiaikainen vanhakaupunki? Se jos jokin on rikos.
No tarkoitus oli kuitenkin hyvä, estää vastaavien tulipalojen toistuminen rakentamalla leveitä katuja. Valitettavasti se vain tarkoitti vanhan tiiviisti rakennetun keskustan jyräämistä. Voihan olla, että ilman tulipaloa yliopisto olisikin jäänyt Turkuun. ;) Se kun siirrettiin Helsinkiin vasta palon jälkeen.
Voi olla että olen hieman kyyninen, mutta epäilen tätä suuresti. Koko Turun palo oli varsinainen onnen potku imperiumille, jota varmasti harmitti, että Turku se vain tuntui sinnikäästi pysyvän Suomen suurimpana kaupunkina, jota se oli kyllä vielä kaupunkipalon jälkeenkin jonkun aikaa. Yliopiston siirtämiseen olisi varmasti joku toinenkin veruke ketsitty jossain vaiheessa.
Avatar
tekijänä Kantti
#17988
bitterfly kirjoitti:Saatan olla itsekäs, mutta olen suunnattoman iloinen, että kaikista arvokkain materiaali tuhoutui eikä Helsinkiin ollut varastettavissa kuin kultaa ja portit.
Palossa tuhoutui Turun Akatemian kirjasto, ja tämä aineisto muodostaa korvaamattoman menetyksen suomalaiselle sivistykselle. Näin olen jostakin - en nyt muista mistä - lukenut. Kirjoittaja kuvasi tuhoa merkittävämmäksi koskaan tapahtuneeksi suomalaista kulttuuria kohdanneeksi onnettomuudeksi,
tekijänä bitterfly
#17995
Kantti kirjoitti:
bitterfly kirjoitti:Saatan olla itsekäs, mutta olen suunnattoman iloinen, että kaikista arvokkain materiaali tuhoutui eikä Helsinkiin ollut varastettavissa kuin kultaa ja portit.
Palossa tuhoutui Turun Akatemian kirjasto, ja tämä aineisto muodostaa korvaamattoman menetyksen suomalaiselle sivistykselle. Näin olen jostakin - en nyt muista mistä - lukenut. Kirjoittaja kuvasi tuhoa merkittävämmäksi koskaan tapahtuneeksi suomalaista kulttuuria kohdanneeksi onnettomuudeksi,
Kyllä! Kyseisen aineiston palo kadotti monen vuosisadan ketjun suomalaisesta perimätiedosta. Eli kyseessä on todella korvaamaton menetys. Siitä huolimatta tai oikeastaan juuri siitä syystä en haluaisi, että Helsinki olisi päässyt moisen aarteen omimaan itselleen. On turha edes kuvitella, että sieltä olisi joskus meinaan jotain annettu takaisin päin, vaan kirjaston materiaalia haikailtaisiin täällä tänäkin päivänä. Ehkä Turun palo oli sinetti, vanhan Suomen katoamiselle.
tekijänä zeizei
#17999
Täällä bitterfly mairittelet jatkuvasti Turku-vihasta, mutta tuntuu että sulla on todella syvää Helsinki-vihaa. :roll:
tekijänä bitterfly
#18000
zeizei kirjoitti:Täällä bitterfly mairittelet jatkuvasti Turku-vihasta, mutta tuntuu että sulla on todella syvää Helsinki-vihaa. :roll:
On monia asioita Helsinkiin liittyen, joiden kanssa en ole sinut. Ja se on monesti heijastusta myös joidenkin ihmisten mielipiteistä. Eniten minua häiritsee se kunniattomuus, jolla kaupunki on asemaansa noussut. Monia pieniä asioita, joista ei ehkä pitäisi vetää hernettä nenään, mutta kaiketi johtuu omasta elämästäni, että tartun hanakasti asioihin, joiden en koe olevan oikeudenmukaisia. Helsingissä on myös paljon asioita joista pidän, ja näitä hieman eritelläkseni rautatieasema, metro, avoin meri, kantakaupungin tiiviys, mutta ne ovatkin asioita joista pidän muuallakin. Siellä on joskus kiva käydä, mutta se ei ole minun pääkaupunkini. Vuonna 2012 Helsinki juhlii ja ilmeisesti pakottaa Suomenkin juhlimaan, sen 200vuotista pääkaupunkiuttaan, itseäni oksettaa ajatus jo nyt ja mietin millä tavoin viettäisin turmiollisen vuoden poissa maasta. Tarvitsisin ehdottomasti muuta ajateltavaa = :smt061
Avatar
tekijänä Kantti
#18002
bitterfly kirjoitti:Kyllä! Kyseisen aineiston palo kadotti monen vuosisadan ketjun suomalaisesta perimätiedosta. Eli kyseessä on todella korvaamaton menetys. Siitä huolimatta tai oikeastaan juuri siitä syystä en haluaisi, että Helsinki olisi päässyt moisen aarteen omimaan itselleen. On turha edes kuvitella, että sieltä olisi joskus meinaan jotain annettu takaisin päin, vaan kirjaston materiaalia haikailtaisiin täällä tänäkin päivänä. Ehkä Turun palo oli sinetti, vanhan Suomen katoamiselle.
Duoda duoda.. eihän tällainen aineisto voi olla kaupunkien välisen arvovaltakiistan välineenä, kyse on siis koko Suomea koskevasta asiasta! Ei laivaa voi upottaa pelkästään siitä syystä ettei itse pääse mukaan.
tekijänä bitterfly
#18003
Kantti kirjoitti: Duoda duoda.. eihän tällainen aineisto voi olla kaupunkien välisen arvovaltakiistan välineenä, kyse on siis koko Suomea koskevasta asiasta! Ei laivaa voi upottaa pelkästään siitä syystä ettei itse pääse mukaan.
Olet ehdottoman oikeassa, mutta minä olenkin teatraalinen persoona. ;) Kyllä minä upottaisin laivan, jos näyttäisi siltä, että lasti joutuu vääriin käsiin.
tekijänä ÄmJii
#18005
bitterfly kirjoitti:...Siellä on joskus kiva käydä, mutta se ei ole minun pääkaupunkini. Vuonna 2012 Helsinki juhlii ja ilmeisesti pakottaa Suomenkin juhlimaan, sen 200vuotista pääkaupunkiuttaan, itseäni oksettaa ajatus jo nyt ja mietin millä tavoin viettäisin turmiollisen vuoden poissa maasta. Tarvitsisin ehdottomasti muuta ajateltavaa = :smt061
Helsingillähän on oikein juhlakausi edessä, kun 2027 päästään sitten juhlimaan yliopiston siirtymistä Helsinkiin. Ei sinun toki ole mikään pakko juhlia, mutta on se silti sinunkin pääkaupunkisi ja Helsingin yliopisto Suomen vanhin yliopisto, otan osaa.

Mielenkiintoista, että hyväksyt itseltäsi jotakin sellaista mitä muilta et (viha/kauna). Minä en muuten oikeastaan edes tiedä mistä se Turku-viha on tällekin palstalle kehitelty, kun en sitä itse ole havainnut - toisin kuin esimerkiksi sinun ja eräiden muidenkin Helsinkivastaisuuden. Ja ei se kyllä ole Helsingin tai helsinkiläistenkään vika, ettei Turku ole enää Suomen pääkaupunki. Helsinki nyt vaan sattui olemaan pieni muutaman tuhannen asukkaan kylä/kaupunki, johon Venäjä halusi Suomen pääkaupungin siirtää. Syytät Helsinkiä siitä, mihin se ei ole edes voinut vaikuttaa - ainakaan merkittävästi. Voitko vähän selventää tuota Helsinki-kaunaasi? Itse en löydä siitä mitään logiikkaa. Jos tuntisit kaunaa Venäjää kohtaan niin sen vielä jotenkin ymmärtäisin.
bitterfly kirjoitti:Saatan olla itsekäs, mutta olen suunnattoman iloinen, että kaikista arvokkain materiaali tuhoutui eikä Helsinkiin ollut varastettavissa kuin kultaa ja portit.
No hyvä, että edes ne saatiin pelastettua Helsinkiin. Entisillä sijoillaanhan nekin olisivat tuhoutuneet tautiin nimeltään Turku. Noh, kunhan vittuilin, en vaan voi sietää kaikkia kommenttejasi. Jos Turku todella on niin vihattu, kuin annat ymmärtää, niin ei varmaan kannattaisi enää itse lietsoa lisää vihaa.