- 19.09.06 21:46
#7301
Viime kesäloma tuli vietettyä pääosin entisessä synnyinkunnassa Juuassa
Tein pienen kävelykierroksen kirkonkylässä.
Kunnassa on ollut asukkaita enimmillään joskus sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, muistaakseni jotain 14 000. Sittemmin väkeä muutti paljon lähikaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja paljon myös Ruotsiin, mutta toisaalta myös kirkonkylän asukasmäärä kasvoi johonkin 90-luvulle saakka. Nykyisin asukkaita on alle 6000 tuhatta, kirkonkylässä ehkä luvusta puolet. Juuka sijaitsee 86 kilometriä Joensuusta Kajaanin suuntaan, eikä lähempänä ole kaupunkeja (ellei sellaisiksi lueta Nurmesta tai Juankoskea).
Kunnan kirjasto on rakennettu vuonna 1993.
Koulukeskuksen eräs vuosia homeen vuoksi tyhjillään ollut rakennus.
Liikuntahalli/lukio 80-luvun lopulta
50- ja 60-luvun koulurakennukset on hiljattain remontoitu perusteellisesti.
Rikotuista ikkunoista näkee, että entinen asuntola on ollut vuosia tyhjillään.
Vielä 80-luvulla kirkonkylä kasvoi, mm. nämä pienkerrostalot rakennettiin.
90-luvulla rakennettua kotiseututaloa voisi kai luonnehtia tyyliltään postmoderniksi
80-luvulla kylällä oli Säästopankki, KOP, Postipankki ja OP, nykyään on enää OP.
Puu-Juukaa. Oikealla olevaa entistä markettia alettiin peruskorjata joskus vuosia sitten, mutta homma jäi pahasti kesken jostain syystä.
1800-1900-luvun vaihteessa rakennettu Puu-Juuka on säilynyt varsin hyvin, sillä kylän läpi kulkenut maantie oikaistiin 60-luvulla peltojen poikki ja marketit on rakennettu sen varteen.
Tämä entien maalaistalo ja koulu (nyk. nuorisotalo) on vanhimpia rakennuksia, muistaakseni 1800-luvun puolivälistä
Entien suojeluskuntatalo tunnetaan Seurojen talona. Rakennuksessa toimii vieläkin elokuvateatteri.
Kansalaisopiston talo edustaa 20-luvun klassismia.
Kylänraitin vanhat liiketalot on rakennettu tiiviisti.
Vanha parakkikoulu on säilynyt suurten ikäluokkien kouluvuosilta.
Entinen pankkitalo 60-luvulta.
Myllymuseo ja vanha kunnostettu uittoränni.
Vanha paloasema lienee nykyään asuinrakennus.
Arkkitehtuurin aarteita 70-luvulta
Vanhassa meijerirakennuksessa on vuosikymmeniä toiminut avoavankila.
Kylän läpi kulkeville teille tehtiin joku kesä sitten muutostöinä mm. istutuksia, valaisimia, ympyrä, hidasteita ja nopeusrajoituksia (30-40 km/h). Tuo 30 km/h tuntuu läpiajotiellä jo kyllä liioittelulta.
Tämä jokivarren talo oli autiona jo kun olin lapsi. Näyttää vielä ihmeen ehjältä, piha vaan on kasvanut täyteen pusikkoa.
C.A. Gustavssonin piirtämä kirkko on rakennettu v. 1850-51.
Kellotapuli on vuodelta 1810, ja sitä on korotettu 1857.
Kotiseutumuseo on vanhassa lainaviljamakasiinissa.
Entiset pankkitalot ovat olleet pääosin tyhjillään.
Vanha postin talo remontoitiin vuosia sitten mutta ostajaa tai vuokralaista ei ole tainnut löytyä.
Kunnatalo on vuodelta 1984.
Yhteenvetona sanottakoon, että ei kovin hyvältä näytä tulevaisuus. Nuori väki muuttaa opiskelujen ajaksi muualle ja harva palaa, väkimäärä vähenee noin sadalla vuodessa. Kunnan pelastus on ollut vuolukivilouhos ja kiveä hyödyntävät tehtaat, jotka työllistävät satoja. Taitaa olla kuitenkin niin, että yhä useampi käy nykyään siellä töissä Joensuun seudulta käsin.
Tein pienen kävelykierroksen kirkonkylässä.
Kunnassa on ollut asukkaita enimmillään joskus sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, muistaakseni jotain 14 000. Sittemmin väkeä muutti paljon lähikaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja paljon myös Ruotsiin, mutta toisaalta myös kirkonkylän asukasmäärä kasvoi johonkin 90-luvulle saakka. Nykyisin asukkaita on alle 6000 tuhatta, kirkonkylässä ehkä luvusta puolet. Juuka sijaitsee 86 kilometriä Joensuusta Kajaanin suuntaan, eikä lähempänä ole kaupunkeja (ellei sellaisiksi lueta Nurmesta tai Juankoskea).
Kunnan kirjasto on rakennettu vuonna 1993.
Koulukeskuksen eräs vuosia homeen vuoksi tyhjillään ollut rakennus.
Liikuntahalli/lukio 80-luvun lopulta
50- ja 60-luvun koulurakennukset on hiljattain remontoitu perusteellisesti.
Rikotuista ikkunoista näkee, että entinen asuntola on ollut vuosia tyhjillään.
Vielä 80-luvulla kirkonkylä kasvoi, mm. nämä pienkerrostalot rakennettiin.
90-luvulla rakennettua kotiseututaloa voisi kai luonnehtia tyyliltään postmoderniksi
80-luvulla kylällä oli Säästopankki, KOP, Postipankki ja OP, nykyään on enää OP.
Puu-Juukaa. Oikealla olevaa entistä markettia alettiin peruskorjata joskus vuosia sitten, mutta homma jäi pahasti kesken jostain syystä.
1800-1900-luvun vaihteessa rakennettu Puu-Juuka on säilynyt varsin hyvin, sillä kylän läpi kulkenut maantie oikaistiin 60-luvulla peltojen poikki ja marketit on rakennettu sen varteen.
Tämä entien maalaistalo ja koulu (nyk. nuorisotalo) on vanhimpia rakennuksia, muistaakseni 1800-luvun puolivälistä
Entien suojeluskuntatalo tunnetaan Seurojen talona. Rakennuksessa toimii vieläkin elokuvateatteri.
Kansalaisopiston talo edustaa 20-luvun klassismia.
Kylänraitin vanhat liiketalot on rakennettu tiiviisti.
Vanha parakkikoulu on säilynyt suurten ikäluokkien kouluvuosilta.
Entinen pankkitalo 60-luvulta.
Myllymuseo ja vanha kunnostettu uittoränni.
Vanha paloasema lienee nykyään asuinrakennus.
Arkkitehtuurin aarteita 70-luvulta
Vanhassa meijerirakennuksessa on vuosikymmeniä toiminut avoavankila.
Kylän läpi kulkeville teille tehtiin joku kesä sitten muutostöinä mm. istutuksia, valaisimia, ympyrä, hidasteita ja nopeusrajoituksia (30-40 km/h). Tuo 30 km/h tuntuu läpiajotiellä jo kyllä liioittelulta.
Tämä jokivarren talo oli autiona jo kun olin lapsi. Näyttää vielä ihmeen ehjältä, piha vaan on kasvanut täyteen pusikkoa.
C.A. Gustavssonin piirtämä kirkko on rakennettu v. 1850-51.
Kellotapuli on vuodelta 1810, ja sitä on korotettu 1857.
Kotiseutumuseo on vanhassa lainaviljamakasiinissa.
Entiset pankkitalot ovat olleet pääosin tyhjillään.
Vanha postin talo remontoitiin vuosia sitten mutta ostajaa tai vuokralaista ei ole tainnut löytyä.
Kunnatalo on vuodelta 1984.
Yhteenvetona sanottakoon, että ei kovin hyvältä näytä tulevaisuus. Nuori väki muuttaa opiskelujen ajaksi muualle ja harva palaa, väkimäärä vähenee noin sadalla vuodessa. Kunnan pelastus on ollut vuolukivilouhos ja kiveä hyödyntävät tehtaat, jotka työllistävät satoja. Taitaa olla kuitenkin niin, että yhä useampi käy nykyään siellä töissä Joensuun seudulta käsin.