[16valve]

Loimaa on pieni n. 13100 asukkaan kaupunki Varsinais-Suomessa. Loimaa on kaupunkina melko nuori, kaupungin oikeudet se sai vuonna 1969. Tätä ennen Loimaa oli kauppala (vuodesta 1921). Ihme kyllä en ole juurikaan kuvaillut kaupungin elämää, vaikka olen täältä kotoisin.
No any way, tässä hieman kuvattuna torin ympäristöä.


Vanha talo Väinölänkadun ja Satakunnankadun kulmassa


Turuntietä




Turuntien ja Vesikoskenkadun risteys

Takapihoja..


Vesikosken- ja Heimolinnankadun kulmaa



Torin laitaa..

Entinen Säästöpankin, nykyinen Nordean talo

Kaupungintalo

Toripäivänä olisi vilkkaampaa


Keskuspuistoa

Kauppalankatu

Kauppalankadun ja Väinämöisenkadun kulma

Uusi kerrostalo Väinämöisen- ja Heimolinnankadun kulmassa


Loimihämeen talo 80-luvulta



Näin siis Loimaalla. Täytyy kuvailla lisää kun siellä käyn

[OlliMolli]

Mukavia kuvia. Eikös Loimaa ole näitä Suomen pahimpia muuttotappiokuntia, vai muistanko väärin? Ei tuo kyllä minusta kovin pahalta näytä, ainakin autot vaikuttavat ihan keskiluokkaisilta. Katujen kunto tosin ei vakuuta.

[16valve]

Mukavia kuvia. Eikös Loimaa ole näitä Suomen pahimpia muuttotappiokuntia, vai muistanko väärin? Ei tuo kyllä minusta kovin pahalta näytä, ainakin autot vaikuttavat ihan keskiluokkaisilta. Katujen kunto tosin ei vakuuta.

Niin en tiedä tuosta muuttotappiojutusta. Ainakin lehden mukaan Loimaalla on työvoimapula metallin alalla että luulisi ihmisiä työ kiinnostavan Väkiluku on pysynyt monta vuotta likimain samana. Viime vuoden väkiluku 13099 ja tämän vuoden alussa 13102. Jee, hirveä kansan ryntäys Muutamassa lähikunnassa, kuten Vampulassa on muuttotappiota tullut jonkin verran..
Turuntielle on kuulemma tulossa uusi päällyste ensi viikolla, siksi tie näyttää kuvissa niin surkealta

[16valve]

Kävin eilen Loimaalla ja kuvasin uudet viljavaraston valot. Valo on "elävää" ja vaihtuu eri sävyihin jatkuvalla ohjelmalla. Viljavaraston katolle on pystytetty tuulivoimala, josta valot saavat virtansa. Rakennuksen korkeus on n. 75 metriä.

Valaistusohjelmien kuvaukset:

* Arkiohjelma; hidas ja rauhallinen liike, värimaailma sinisen ja vihreiden sävyjen yhdistelmä, jossa nopeampi osuus tunnin välein.
* Viikonloppuohjelma; rauhallinen, värimaailma efektiivisempi kuin arkiohjelmassa.
* Liputusohjelma; sinivalkoinen värimaailma, rauhalliset värisävyjen vaihdot.
* Juhlaohjelma; rauhallinen, punaisen ja violetin sävyjen sekoitus.
* Show-ohjelma; värin ja liikkeen efektiivinen yhdistelmä.

Ajat ja ohjelmien lyhyet kuvaukset löytyvät myös osoitteesta http://www.loimaa.fi/kehittamishankkeet

[Klazu]

Hienot kuvat tuosta valaistuksesta. Mukavaa, että pienemmälläkin paikkakunnalla harrastetaan tuollaisia tempauksia.

[16valve]

Tässä kuvasatoa Loimaalta torstailta. Käytiin pojan kanssa pikku kävelyllä ja samalla tuli räpsittyä muutama foto.

Hotelli Seurahuone muutamasta kulmasta








Talo Satakunnantien laidalla




Satakunnantien laidalla on paljon vanhaa rakennuskantaa. Niistä moni on päässyt todella huonoon kuntoon.


Satakunnantietä..






Tämä rakennus on saanut purkutuomion




Loimaan musiikkiopisto


Satakunnantien ja Koulukujantien risteys


Tornikahvila




Ravintola Savikukko








Muutamia vanhoja rakennuksia on restauroitu onnistuneesti. Satakunnantie




Takapihoja..


Sisustustavaratalo Mikaela


Heimolinna Heimolinnankadun päässä

[zeizei]

Mukava nähdä kuvasarjoja pitkästä aikaa. Mutta sen enempää niihin kantaa ottamatta, ärsyttää minua valtava liikennemerkkien määrä kaupungeissa. Ne ovat ihan ok tiettyyn rajaan asti, mutta eivät tuo enää lisäturvallisuutta kun niitä on liikaa. Joissain pienemmissä eurooppalaiskaupungeissahan poistettiin lähes kaikki liikennemerkit, ja todettiin liikenneturvallisuuden nousseen kun autoilijat alkoivat kiinnittää enemmän liikenteeseen.

Muutenkin moni alue näyttäisi paljon siistimmältä ilman niitä. Onneksi katulamput on hienoja. Kuitenkin, tässä on yksi hyvä esimerkki liiallisista suojatiemerkeistä:

[16valve]

Jatkoa edellisille..

Vesikoskenkatu torin laidalla




Kaupungintalo








Kauppalankatu


Väinämöisenkatu


Osuuspankin talo


Leeviä kiinnosti kivet altaan pohjalla. Kirkkoherranviraston puistoa.






Loimaan pääkirjasto


Väinämöisenkadun vartta








Kalevalankadun varrella on pääosin 5-6 -kerroksisia kerrostaloja


Käsityöläiskatu. Taustalla valtion virastotalo










Tätä rakennusta kutsutaan kiinanmuuriksi. Vesikoskenkatu






Loimihämeen talo




Heimolinna






Tyytyväisenä voin todeta, että elementtisaumoja keskustan rakennuksissa on yllättävän harvoin. Ihan piristävää tutkailla entisen kotikaupungin keskustaa pitkästä aikaa

[16valve]

Mukava nähdä kuvasarjoja pitkästä aikaa. Mutta sen enempää niihin kantaa ottamatta, ärsyttää minua valtava liikennemerkkien määrä kaupungeissa. Ne ovat ihan ok tiettyyn rajaan asti, mutta eivät tuo enää lisäturvallisuutta kun niitä on liikaa. Joissain pienemmissä eurooppalaiskaupungeissahan poistettiin lähes kaikki liikennemerkit, ja todettiin liikenneturvallisuuden nousseen kun autoilijat alkoivat kiinnittää enemmän liikenteeseen.

Muutenkin moni alue näyttäisi paljon siistimmältä ilman niitä. Onneksi katulamput on hienoja. Kuitenkin, tässä on yksi hyvä esimerkki liiallisista suojatiemerkeistä:

Ihan totta se mitä sanoit liikennemerkeistä. Toisaalta perspektiivi hämää kyseisessä kuvassa, kun edessä on kolme risteystä ja Heimolinnalle on matkaa noin ainakin 200 metriä. Jalkakäytävien liikennemerkit taitaa olla lakisääteisiä, yksi per puoli. Eli ei niitä ole liikaa, vaan ihan oikea määrä

[T.M.]

Loimaa vaikuttaa kokoonsa nähden melko kaupunkimaisesti rakennetulta. Myös vanhempaa rakennuskantaa on mukavasti, toisin kuin monessa muussa Suomen pikkukaupungissa. Nykyisin väkiluku näyttäisi olevan 17 000 asukasta, mutta osa kasvusta johtunee kuntaliitoksista.

[Kantti]

Oli eilen asiaa Loimaalle.

16valven kuvia katsoessa on helppo huomata miten kesällä otetut kuvat ovat aina kauniimpia kuin tällaiseen rospuuttoaikaan näppäillyt, olipa kyse Turusta, Tampereelta, Kokkolasta tai Iisalmesta, jne. Huomasin myös miten kameran etsimessä näkyi paljolti samoja rakennuksia joista 16valvekin oli kuvia ottanut. Osa kaupunkien rakennuksista vain erottuu eri syistä muita enemmän.

Normalo, kaunis iso koristeellinen vanhan Loimaan puutalo oli rakennustelineiden ympäröimä. Ketään ei näkynyt, mitään ei tehty ja pattingeista tehdyt telineet näyttivät kuin olisivat olleet paikalla jo jonkin aikaa? Rempassa mutta rahat loppu?


Saman Satakunnantien varrella on muitakin vanhoja puutaloja vähällä hoidolla. Voimakulma, ei parhaissa voimissaan.


Voimakulman rakennuksen jälkeen Satakunnantiellä oli komea hienossa kunnossa oleva vanhempi tiilimuuri. Tällaisia taloja toivoisi Suomen kaupungeissa (Loimaan kauppala perustettu v1921.) olevan enemmän! Arvaisin rakennuksen olevan jostakin 1930 -luvun lopulta?


Asiallisen ja hyvin tehdyn näköinen toimistofunkkis, veikkaan 1950 -lukua. Hiotulla graniitilla vuoratut ovisyvennykset ja massiivitammiovet pikku-ikkunoilla. Eka kerroksen ikkunoiden päällä väliräystäs jossa näyttäisi olevan kuparin näköistä verhoilua? Liikennekoulu ainakin näyttää käyttävän talon tiloja.


Rikollisen rumaa keskustarakentamista! Vastenmielisen näköinen betonibunkkeri korttelin päässä Loimaan torilta. Miten tällainen on voinut tähän rakentua? Montaa pojoa ei heru vieressä olevalle postmodernistille liikerakennuksellekaan betonihirviön takana, ei sovi olemassaolevaan katukuvaan Loimaalla. Ei tosin muuallekaan! Jos pitäisi antaa pisteitä Loimaan kaavoittajalle tällaisten rakennusten hyväksymisistä kadunvarteen, antaisin 10:stä miinuspisteestä täyden kympin.


Torin puoleisen korttelin kulmassa, kadun toisella puolella on eri meininki. Arviolta 1950 -lukua? Liuskekiviverhoiltu kivijalkaosa, rapattu ja seinässä kaunis valkoinen reliefi miehestä ja naisesta! Hirviöliikerakennus pitkänään vasemmalla. Apuaaaaa...


Kuva on jo aivan keskustasta, torin kulmalta joka on kuvasta vasemmalle. Tyypillinen tilanne jossa vanhaan kaupunkirakenteeseen lisäillään erilaisia liiketiloja entisten rakennusten liitännäisiksi. Voisihan tätä kutsua kaupunkikuvalliseksi kerroksellisuudeksikin. Pidän näin suurta sekamelskaa rikkinäisyytenä. Sana kuvaa paremmin ja oikeammin asiantilaa, joka Loimalla on erittäin silmiinpistävä piirre koko keskustan alueella.


Vanhemmat rakennukset Loimaalla vetävät koko ajan lisääntyvää kaulaa kauneudessa ja miellyttävyydessä uudempiin taloihin verrattuna. Komea persoonallinen hoidettu rakennus. Alakerrassa Ravintola Torni.


Ravintola Tornin talo Satakunnantien puolelta. Kameran nokalla oli Sigman 8-16 laajakantti joka - kuten kuvista voi havaita - ei oikein sopinut tämän tapaisiin kuvailuihin. Mutta kuitenkin.
Kadun toisella puolella on hyvin persoonallinen ja näkyvä vanha rakennus jonka alakerrassa on myös rafla, aikaisemmin Savikukko josta talo ei ole oikein päässyt eroon. Nimi on irroitettu seinästä mutta takana oleva vanha vihreäksi aikaisemmin maalattu seinä paljastui.


Laitan vähän lisää kuvia myöhemmin.

[16valve]

Kiitos kuvista. Pitääkin kommentoida heti muutamiin seikkoihin, tai siis muutamien kuvaamiesi rakennusten historiaan.

Normalo, kaunis iso koristeellinen vanhan Loimaan puutalo oli rakennustelineiden ympäröimä. Ketään ei näkynyt, mitään ei tehty ja pattingeista tehdyt telineet näyttivät kuin olisivat olleet paikalla jo jonkin aikaa? Rempassa mutta rahat loppu?
http://s6.postimg.cc/5h36fw1fl/kuva.jpg
Itsekin olen ihmetellyt rakennustelineitä, ovat olleet siinä varmaan kolme vuotta tms. Toivottavasti hankkeelle löytyy jatkajaa, sillä kyseessä erityisen upea pitsihuvila. Kyseessä tosiaan vuonna 1889 valmistunut uusrenessanssivaikutteinen asuinrakennus. Rakennuksessa vasemmalla on toiminut kangaskutomovälineiden liike Normalo (perustettu 1927), muuten tämä onkin yksityinen koti. Tietääkseni Norrmanien omistuksessa. Dipl. insinööri A. E. Norrman suunnitteli ja valmisti kangaspuita ja niiden varusteita. Hänellä oli 40 erilaista patenttia näihin liittyen. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy tietoa näistä kangaspuista. Opus vuodelta 1933: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/344271

Voimakulman rakennuksen jälkeen Satakunnantiellä oli komea hienossa kunnossa oleva vanhempi tiilimuuri. Tällaisia taloja toivoisi Suomen kaupungeissa (Loimaan kauppala perustettu v1921.) olevan enemmän! Arvaisin rakennuksen olevan jostakin 1930 -luvun lopulta?
http://s6.postimg.cc/7qdilf681/DSC_4477.jpg
Rakennus on valmistunut vuonna 1939. Rakennus jatkui radalle päin puisella osalla, mutta se purettiin huonokuntoisena muistaakseni joskus 80-90 lukujen vaihteessa. Rakennuksen rakennutti Oskari Heikkilä, joka omaa yhden merkittävimmistä kauppiaan urista Loimaalla. Kauppaneuvos Heikkilällä oli myöhemmin useita muitakin kiinteistöjä Loimaan seudulla. Historiaa hänestä löytyy täältä: http://www.kustannushd.fi/kirjailijat-pietila-heikkila.htm

Asiallisen ja hyvin tehdyn näköinen toimistofunkkis, veikkaan 1950 -lukua. Hiotulla graniitilla vuoratut ovisyvennykset ja massiivitammiovet pikku-ikkunoilla. Eka kerroksen ikkunoiden päällä väliräystäs jossa näyttäisi olevan kuparin näköistä verhoilua? Liikennekoulu ainakin näyttää käyttävän talon tiloja.
http://s6.postimg.cc/xknbb7681/DSC_4480.jpg
Kyllä, rakennus on peräisin 50-luvulta. Tuli oikein muistot mieleen. Olen nimittäin ajanut autokoulun täällä, joskus 22 vuotta sitten. Rakennuksessa on ollut ainakin Yhdyspankki

Kyseisessä, ilmeisesti 60-luvun kuvassa Oskari Heikkilän rakennus oikealla, ja tämä funkkisrakennus heti sen vasemmalla puolella.

Kuva: Matti Pullin kokoelmat

Rikollisen rumaa keskustarakentamista! Vastenmielisen näköinen betonibunkkeri korttelin päässä Loimaan torilta. Miten tällainen on voinut tähän rakentua? Montaa pojoa ei heru vieressä olevalle postmodernistille liikerakennuksellekaan betonihirviön takana, ei sovi olemassaolevaan katukuvaan Loimaalla. Ei tosin muuallekaan! Jos pitäisi antaa pisteitä Loimaan kaavoittajalle tällaisten rakennusten hyväksymisistä kadunvarteen, antaisin 10:stä miinuspisteestä täyden kympin.
http://s6.postimg.cc/lo0a4gtoh/DSC_4481.jpg
Jep, tämä on valmistunut 1987. Rakennuskompleksin on rakennuttanut Kalevi Koivisto. Melkoinen monialan yrittäjä hänkin. By the way, tämä "rumiluksen" viereen vasemmalle rakentuu kolme nelikerroksista kerrostaloa jossain vaiheessa. Tällä hetkellä vireillä asemakaavamuutos.

[Kantti]

Jatketaan Loimaalla.
Kiitos 16valvelle rakennusten taustatiedoista!

Satakunnantien ja Kauppalankadun risteyksessä on tyylipuhtaan linjakas funkkistalo, 1950-luvulta veikkaan. Rakennukseen on panostettu laatuelementtejä. Graniittikivijalka, luonnonkiviset ovisyvennykset joissa massiivitammiovet ikkunoilla, tässäkin ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella väliräystäs. Ovikatoksen yläpuolella olevan ikkunan ympärillä ulkoneva koristekehys Kauppalankadun puolella. Tyylin kruunaa kulman viehättävä pieni parveke!


Musiikkiopiston rakennus pitsikoristeineen on edelleen siisti.


Edellisistä kuvista poiketen, tässä puolestaan näkyy se linjattomuus jolla Loimaan kaupunkikuvaa on "kehitetty". Erittäin sirpaleista ja epätasaista rakentamista!




Uudempi rakennus, ei pahaa sanottavaa, erkkeri päädyssä ja kaikki. Komea kaartuva lasiosuus porraskäytävän seinänä. Osa autopysäköinneistä näyttää tässä ratkaistun katutasossa olevilla erillisillä autotalleilla? Autotallihommaa tällaisissa rakennuksissa ei juurikaan nykyään tapaa, todella erikoista!? Lampputolppa on oikeasti aika vino, ei johdu laajakanttioptiikan vääntämisestä!


Siisti hyväkuntoinen Loimaalle tyypillinen puutalo oikealla, kauempana komea uudempi kerrostalo - no ainakin brutaalimpi kerrostalo - jossa maantaso on jätetty avoimeksi autoille. Raskaahko ja näyttää inan toimistolta. Veikkaan 1990-luvun alkupuolta?


Samanlainen Loimaa-tyyppinen hyväkuntoinen hoidettu puutalo kuin edellisessä kuvassa.


Viereisellä tontilla, edellisen kuvan talon takana on veli vähän huonommassa tilassa. Talossa ei vähään aikaan ole asuttu.


Tämäntapaisiin vanhoihin funkkistaloihin olen vähän pihkassa. Etenkin jos niissä on ollut autokorjaamo tai linja-autotalli, tai huoltamo, tai bensa-asema. Jotakin kummaa nostalgiaa niistä huokuu?


Hotelli Seurahuoneen rakennus Satakunnantiellä. Tai ehkä kaksi rakennusta yhdistettynä? Kulmaerkkeri oikeassa reunassa on aika kiva.


Kulissimainen jälkeenpäin tehty sisäänkäyntikammio Seurahuoneen toisessa päässä. On täysin ristiriidassa kaiken muun kanssa talossa, kuvanottosuunnasta katsoen näyttää kuitenkin eksoottisen kutsuvalta.


Seurahuoneen päädyn lähellä kadunvarressa, on jäljellä (jälkeenpäin jostakin tuotu?) kilometritolppa. Onko tuolloin matka Turkuun ollut 158 km ja Tampereelle 122km, vai mitä?


Loimaan torin reunaa. Vasemmalla pätkä Loimaan kaupungintaloa. Pakko tuomita kadunreuna kovin risaiseksi. Jotakin olisi hyvä tehdä, nyt näyttää kuin suusta olisi isketty useita hampaita ja korjaus on jäänyt keskeneräiseksi. On vaan tehty silloitus.


Samalta näyttää oikeassa reunassa. Vanhan rakennuksen päätyyn on ympätty pitkä matala myymälälaajennus. Tosihalvalla!


Loimaan vanha asemarakennus on todellinen helmi!


Ylväs sisäänkäyntikatos. Kaunis pitsihuvilamainen koristelu.



Sisällä on remppa meneillään. Mitäs tähän tulee?

[16valve]

Jatketaan Loimaalla.
Kiitos 16valvelle rakennusten taustatiedoista!

Seurahuoneen päädyn lähellä kadunvarressa, on jäljellä (jälkeenpäin jostakin tuotu?) kilometritolppa. Onko tuolloin matka Turkuun ollut 158 km ja Tampereelle 122km, vai mitä?

Kiitos itsellesi, mukava nähdä muidenkin ottamia kuvia vanhasta synnyinkaupungista. Tähän kilometritolppaan voisin sen verran kommentoida, että se on alkuperäisellä paikallaan. Tolppa on ainoastaan entisöity sellaiseksi, kuin se oli joskus. Kauan sitten ennen, kun nykyinen kakkostie (Pori - Helsinki) rakennettiin n. parikymmentä kilometriä pohjoisemmasta, oli Satakunnantie osa pääverkkoa Porista Helsinkiin. Tielinja kulki Porista Säkylän ja Alastaron kautta Loimaalle, Loimaalta Someron kautta Helsinkiin. Helsinkiin 158 km, Poriin 122km.

Kommentoit myös keskustan linjattomuudesta, sirpalemaisuudesta. Tämä on aivan totta. Vanhoista kuvista näkee hyvin, että jonkinlaista Turuntautia on tapahtunut Loimaallakin. Puutaloja on purettu jopa yksikerroksisten liikehuoneistojen tieltä varsinkin 60-80 luvuilla. Torin ympäristöön on tekeillä kaavamuutos, jolla pyritään elävöittämään keskusta-aluetta, ja yhtenäistämään ilmettä. Esimerkiksi yksikerroksisten liikehuoneistojen korotusta kolmeen kerrokseen jne.