Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
tekijänä Luukie
#61277
K-P kirjoitti:3-kerroksiset kerrostalot on ehkä maailman turhin asia.


No ehkä kun yksin asuin ja ei ollut vaimoketta, lapsia niin ajattelin samalla tavalla. Mutta jos nyt lähiöön muuttaisin niin mieluiten 3 kerroksiseen. Koska pienempi riski saada ns. huonoja naapureita. Tuossa kun Tiilentekijänkadulla(Martti,keskusta) asuin yksiössä 7 kerroksisessa niin oli bileet joka vkonloppu monessa kämpässä. Ehkä voisin muuttaa lähiöön koska nyt on autokin ollut pakko hankkia ja pyöräilen enää niin vähän, joka päivä kuitenkin. Vakken jotkut 10- kerroksiset ei ainakaan olisi listallani kärkipäässä jos mielummin vaihtoehtona olisi nuo 3-kerroksiset. Tosin wakkelle nyt kukaan uskalla muuttaa. Pitääkin tehdä sinne joku ilta uusi lenkki kun sain tuon valovoimaisemman linssin. Vkoloppuna saisi varmasti hyvin sitä lähiöelämääkin kuvattua.
Avatar
tekijänä Clepe
#63308
Jatketaan tätä Keilaniemiketjun semantiikkanysväystä täällä.
JR kirjoitti:
Klazu kirjoitti:mutta on kohtuullisen nysväämistä josko kyseessä on lähiö- tai radanvarsiasumisesta.

Onhan sillä selvä ero, onko kyseessä lähiöasuminen vai ei. Lähiöasumisessa peruspalvelut ovat lähes poikkeuksetta kävelyetäisyyden päässä.
Lähiö on suomen kielessä määritelty näin: ’taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen’. Tästä ilmenee selvästi ettei Keilaniemi ole määritelmällisesti lähiö (mikäli se jää ilman palveluita), mutta ei tässä myöskään voi poissulkea sitä etteikö Keilaniemi olisi osa suurempaa lähiötä (Tapiolaa). Tapiolan palvelut saavuttaa 1,5 kilometrin kävelyllä, eli kuitenkin aika lähellä jos vertaa moneen muuhun paikkaan. Muutenkin lähiö-sana on keksitty ennen merkittävää autoistumusta, joten olettaisin että Meurmann lähinnä tarkoitti että palvelut olisivat kätevällä etäisyydellä riippuen käytettävissä olevista kulkumuodoista. Kun huomioi miten Tapiolan alkuperäisten lähiöiden palvelut ovat hävinneet ja keskittyneet yhteen keskukseen on aivan luonnollista ettei Itäranta-Keilaniemessäkään ole palveluita.
Avatar
tekijänä RV
#63311
Mielestäni tulisi tehdä selkeä ero suurten aluekeskusten (Tapiola, Itäkeskus, Malmi, Leppävaara, Tikkurila, Myyrmäki, jne) ja "peruslähiöiden" (Pihlajamäki, Havukoski, Mikkola, Tapulikaupunki...). Kun esim. pikkuinen Pihlajamäen ostari palvelee vain Pihlajamäen asukkaita, Itäkeskus palvelee koko itäistä ja kaakkoista Helsinkiä.
Avatar
tekijänä JR
#63314
Clepe kirjoitti:Lähiö on suomen kielessä määritelty näin: ’taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen’. Tästä ilmenee selvästi ettei Keilaniemi ole määritelmällisesti lähiö (mikäli se jää ilman palveluita), mutta ei tässä myöskään voi poissulkea sitä etteikö Keilaniemi olisi osa suurempaa lähiötä (Tapiolaa). Tapiolan palvelut saavuttaa 1,5 kilometrin kävelyllä, eli kuitenkin aika lähellä jos vertaa moneen muuhun paikkaan.

Tämän vuoksi jätin kommenttiini hyvin pienen varauman. Mutta en kyllä laskisi Tapiolaa yhdeksi lähiöksi. Se taitaa koostua useammasta lähiöstä ja Tapiolan keskuksesta, joka ei palveluiden paljoutensa vuoksi ole lähiö.


Clepe kirjoitti:Muutenkin lähiö-sana on keksitty ennen merkittävää autoistumusta, joten olettaisin että Meurmann lähinnä tarkoitti että palvelut olisivat kätevällä etäisyydellä riippuen käytettävissä olevista kulkumuodoista.

Tässä lainaus Meurmanilta:
Asemakaavaoppi kirjoitti:Kaupungissa on asutus suunniteltava toisistaan erillisiksi osiksi hajakeskitysperiaatetta noudattaen. Kaupunki tulee siten kokoonpannuksi sellaisista asumakunnista (community), joita rakentamattomat metsä- ja viljelysalueet tai laajahkot puistot erottavat toisistaan siten, ettei viihtyvyys häiriinny eikä terveellisyys ja turvallisuus joudu vaaranalaiseksi. Asumakunnat puolestaan jakautuvat samalla tavoin erillisiin pienempiin osiin, asumalähiöihin (neighbourhood unit). Asumakunnilla on omat liikekeskuksensa, tehdas-, varasto- ja liikennealueensa, satamansa ja ratapihansa jne., jotka ovat rakentamattomien vihervyöhykkeiden erottamia toisistaan ja asuntoalueista, jolloin viimeksimainitutkin tarpeen mukaan voivat olla pienempiin osiin jaettuja. Asumakunnilla on myös omat hallintorakennuksensa, sivistysahjonsa teattereita ja kirjastoja myöten, huoltolaitoksensa sekä kauppatorinsa. Asumalähiöillä sitävastoin on vain paikallinen myymäläkeskuksensa, koulunsa, postitoimistonsa ja kokoushuoneensa, joitakin käsityöpajatontteja jne. Se edustaa siten pienempää kaupunkiosasta, jonka laajuuden kenties koulupiiri parhaiten määrittää. Se käsittänee 2000...10 000 asukasta, sopivasti n. 6000 henkeä.

Jokainen asumalähiö rakentuu lopuksi pienistä asumasoluista (residential unit), jotka käsittävät sellaisten vähäisimpien yhteisten laitosten kuin pikkulasten koulujen, ruokaloiden, leikki- ja askarteluhuoneiden, autotallien, pesutupien, keskuslämmityslaitosten yms edellyttämät asuntomäärät.

Tapiola kokonaisuutena olisi ehkäpä ennemminkin "asumakunta" kuin "lähiö". Tosin Meurman halusi ilmeisesti erottaa asuinalueet täydellisesti työpaikka-alueista.


Clepe kirjoitti:Kun huomioi miten Tapiolan alkuperäisten lähiöiden palvelut ovat hävinneet ja keskittyneet yhteen keskukseen on aivan luonnollista ettei Itäranta-Keilaniemessäkään ole palveluita.

Viime vuosien (-kymmenien) aikana on tosiaan tapahtunut niin merkittävää keskittämistä ja lähiöiden palveluiden vähenemistä, että joitakin alueita alkaa olla vaikea enää kutsua lähiöiksi.



Offtopic: RV:lle lukemisen arvoinen kirja ;) :

Asemakaavaoppi kirjoitti:Tähänastiset kaupungit ovat suuressa määrin kehittyneet suunnittelemattomasti, eivätkä niiden kadut enää kykene palvelemaan vähäisen pinta-alansa avulla sitä valtavaa liikennettä, mikä niiden osaksi nykyisin tulee. Nykyaika on keksinyt nopean kulkuneuvon, auton. Ei ole asetettava rajoituksia sen liikenteenvälittämiskyvylle, vaan sen tulee saada lisätä nopeuttansa niin pitkälle kuin teknillinen kehitys tekee mahdolliseksi. Sen vuoksi tulee kadunkin olla suora, sen tulee olla todellinen kilometritehdas eli nykyaikainen kone, joka kykenee mahdollisimman hyvin palvelemaan liikennettä.
tekijänä Purkki^
#63318
Enpä ole jaksanut tämän ketjun vääntöjä lukea, mutta mitä eroa on lähiöllä ja kaupunginosalla? Koko aihe ei varmasti aiheuttaisi niin paljon keskustelua, jos lähiö sanalla ei olisi negatiivista sävyä.
Avatar
tekijänä RV
#63323
Purkki^ kirjoitti:Enpä ole jaksanut tämän ketjun vääntöjä lukea, mutta mitä eroa on lähiöllä ja kaupunginosalla? Koko aihe ei varmasti aiheuttaisi niin paljon keskustelua, jos lähiö sanalla ei olisi negatiivista sävyä.


Näin on. Negatiivinen sävyhän juontaa juurensa sosiaalisista ongelmista lähiöissä.
Avatar
tekijänä JR
#63324
Purkki^ kirjoitti:Enpä ole jaksanut tämän ketjun vääntöjä lukea, mutta mitä eroa on lähiöllä ja kaupunginosalla?

Jokainen kaupungin osa kuuluu johonkin kaupunginosaan, jotka on virallisesti määritelty kaavassa. Myös siis esimerkiksi Helsingin keskusta kuuluu (ueampaan) kaupunginosaan. Tällä ei siis ole mitään tekemistä lähiön kanssa.


Purkki^ kirjoitti:Koko aihe ei varmasti aiheuttaisi niin paljon keskustelua, jos lähiö sanalla ei olisi negatiivista sävyä.

Itse en ymmärrä, miksi sillä ylipäätään on mikään negatiivinen sävy. Tai oikeastaan en ymmärrä, miksi jotkut yrittävät käyttää sitä negatiivisena asiana. Omat kokemukseni lähiöistä on ainakin hyvin positiivisia.
Avatar
tekijänä RV
#63853
Wow! Tukholma, "Storstugan". Heti vieressä on kehämuodostelmassa kymmenisen samankorkuista massiivista tornia. Arkkitehtuurista voi olla montaa mieltä, mutta rakennus on vaikuttavuudessaan ja valtavuudessaan upea. Nk. Miljonprogrammetin voimannäyte varmaankin.

Kuva
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#63859
No onhan siinä munaa. Ei voi muuta sanoa.

Tuo alkaa olla jo sitä suuruusluokkaa jossa koko itsessään muuttuu laaduksi. Toki soisi olevan vähän enemmän sisältöä kuin pelkkiä samanlaisia asuntoja: Corbusierin "asumiskoneissa" sentään oli kerroksissa kaikenlaista muutakin tilaa alkaen päiväkodeista ja ravintoloista.

Tuon ja pienemmän väliin vain mahtuu paljon sellaista massiivista rakentamista, mikä on ihan paskaa; koon ja komeuden välinen suhde ei ole lineaarinen, eikä koko ajan kasvava.
Avatar
tekijänä RV
#63867
Tulikin sitten ikuinen kysymys mieleen, että miksi ihmeessä Suomessa on, etenkin kun vielä oli massiivinen asuntopula, aina pelätty korkeaa rakentamista, vaikka naapurivaltioissa pistettiin oikein reilusti koreaksi (Koreaksi :D ). Ainoa vastaava esimerkki on nyky-Britannia, jossa on omituinen lähiöihin (mutta vain korkeisiin rakennuksiin) kohdistuva massiivinen ja surullinen purkuaalto, suorastaan vimma käynnissä (esim. surullinen esimerkki Glasgown 30-kerroksinen kompleksi). Miksei Suomen lähiöitä voitu rakentaa seuraavien kuvien tavoin, vaan väsättiin 3-kerroksisia Mikkoloita?

Malmö, Ruotsi (!)
Kuva

Haag, Alankomaat
Kuva

Dnepropetrovsk, ent. NL, nyk. Ukraina (pelottavan huonoon kuntoon päästetty, mutta valkoisella maalilla ja peruskorjauksella saisi todella tyylikkään!)
Kuva
tekijänä Pahvikotelo
#63872
K-P kirjoitti:3-kerroksiset kerrostalot on ehkä maailman turhin asia.


Tähän vielä semmoinen, että tanskalaisen Jan Gehlin teoksessa Cities for people todetaan, että juuri kolmatta kerrosta ylempänä asuminen heikentää ainakin lasten hyvinvointia. Tilastoissa on siis selvä ero 3. ja 4. kerroksen välillä. Tässä huimassa korkeudessa ei hahmota enää ympäristöään eikä äidin huuto kanna parvekkeelta kadulle tai mahdolliselle sisäpihalle.
tekijänä cobaink
#63886
Pahvikotelo kirjoitti:Tähän vielä semmoinen, että tanskalaisen Jan Gehlin teoksessa Cities for people todetaan, että juuri kolmatta kerrosta ylempänä asuminen heikentää ainakin lasten hyvinvointia.

Pakko nyt tähän jööttiin vastata empiirian kautta: Lapsena en alle 6.krs asustanut. Voin hyvin.

Mites Manhattanilla? Krs 47? Kantaako Äidin huuto?
Avatar
tekijänä JR
#63892
cobaink kirjoitti:
Pahvikotelo kirjoitti:Tähän vielä semmoinen, että tanskalaisen Jan Gehlin teoksessa Cities for people todetaan, että juuri kolmatta kerrosta ylempänä asuminen heikentää ainakin lasten hyvinvointia.

Pakko nyt tähän jööttiin vastata empiirian kautta: Lapsena en alle 6.krs asustanut. Voin hyvin.

Todetaan tähän nyt vielä tieteellisestä näkökulmasta, että tuo kommenttisi ei kumoa tutkimuksen väitettyä tulosta.


cobaink kirjoitti:Mites Manhattanilla? Krs 47? Kantaako Äidin huuto?

Ehkäpä Manhattan ei olekaan paras paikka lapselle?
  • 1
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21