Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
Tekijänä Kantti
#19946
Turun viimeisen palon jäljiltä 1827, vain Luostarinmäkeen jäi yhtenäinen alue kaupungin vanhasta rakennuskannasta. Tälle alueelle päätettiin rakentaa taloja 1775 tapahtuneen edellisen kaupunkipalon jälkeen. Rakentaminen aloitettiin alavammilta alueilta, kaupungin pelloilta 1780 ja rakentaminen oli saatu ylemmillä alueilla loppuun tehdyksi vuosisadan vaihteen jälkeen, joka tarkoittaa sitä, että uusimmatkin talot ovat yli 200 vuotta vanhoja, vanhin tontti on mitattu 1789 ja tuorein 1803!

Turun 1927 tapahtuneen palon jälkeen tehdyssä C.L.Engelin asemakaavassa luostarinmäen talot merkattiin purettavaksi, näin ei kuitenkaan tapahtunut. Monien vaiheiden jälkeen Luostarinmäki päätettiin tehdä museoksi 1937, ja 1940 museo avattiin.

Käsityöläismuseo on tietääkseni edelleenkin ainoana museona pohjoismaissa saanut kansainvälisen matkailutoimittajien liiton, F.I.J.E.T -järjestön tunnustuksen, Kultaisen omenan.

Käsityöläismuseon pääportti on Luostarinkadun alkupäässä.

Kuva
Hiekkarinne portille. Portin oikealla puolella 1950 - 60- luvun vaihteessa rakennettu lippukassa/yleisö WC tilat sisällään pitävä rakennus, ei siis kuulu museon historialliseen rakennuskantaan!

Kuva
Entisen lippukassarakennuksen seinässä olevassa kaapissa on F.I.J.E.T -järjestön Kultainen omena.

Kuva
Vanhan lippukassan luukulla on 3D kartta alueesta.

Kuva
Vasemmalla olevassa rakennuksessa oli aikanaan suutarin verstas ja myöhemmin se oli museon toimistokäytössä, ehkä toimistökäytössä vieläkin? Portista avautuva piha ei ole museokäytössä vaan pihalla olevassa entisessä vahtimestarin virka-asunnossa asutaan, ja piha on siis suljettu.

Kuva
Verstailla oli omat reklaaminsa joilla ne ilmoittivat olemassaolostaan kadulla kulkijoille, tässä on seinällä suutarinverstaan merkki, kullattu saapas.

Kuva

Kuva
Tältä pihalta löytyy kelloseppä.

Kuva

Kuva
Kellosepänpiha. Hansikkaan tekijän verstas vasemmassa rakennuksessa ja kelloseppä portin vieressä olevassa talossa.

Kuva
Eräs kellosepänpihan rakennuksista sisältää kammantekijän verstaan. Kammat tehtiin lehmänsarvesta joka oiottiin suoraksi levyksi ja johon sahattiin kamman piikit. Turun viimeinen kammantekijä, Emil Ahlfors lahjoitti verstaansa laitteet museolle ollen monena vuonna itse tekemässä kesäisin sarvikampoja, joita kai silloin myytiinkin museon kaupassa. Nyt sarvikampoja ei ole enää saatavissa.

Kuva
Hansikkantekijän verstas.

Kuva
Kellosepän seinällä tulijan ottaa vastaan posliinitauluisten kellojen rivi. Nämä kellot kävivät aikanaan kellosepällä ja huoneesa oli melkoinen käyvien heilurikellojen tikitys ja täydentunnin lyöntien aikaan kohtalainen kolke, nyt kellot ovat pysäytettyinä jotteivät kuluisi.

Kuva
Kellosepän työpöytä.

Kuva
Takahuoneessa kellosepällä on töitä odottamassa. Ellen rankasti valehtele, niin vasemmalla osittain näkyvä suuri kellonkoneisto on Suurtorilla olevan Vanhan Raatihuoneen puretun kellon koneisto. Vanhassa Raatihuoneessa oli aikanaan kellotorni!

Kuva
Takahuoneessa oleva työpöytä.

Kuva
Käsityöläismuseon kauppa vastapäätä kelloseppää.

Kuva

Kuva
Museon kaupasta voi ostaa troppikaramelleja paperitruuteista ja museon kirjapainossa painettuja (en tiedä ovatko enää painettuja siellä) aapiskukko-vihkosia sekä kukkopillejä. Oikealla, tiskillä olevassa vitriinissä, museossa tehtyjä sarvikampoja!

Kuva

Kuva

Kuva
Museon köysipaana jossa on punottu joskus köyttä.

Kuva
Savenvalajan verstas.

Kuva

Kuva
Savenvalaja nostelemassa töitään kuivumaan.

Kuva
Ryhmä lapsia katsomassa savenvalajan työskentelyä, joten ikkunasta on parhaat näkymät.

Kuva
Savenvalaja taikoo saviklöntistä astian...

Kuva
pientä viimeiselyä.

Kuva
Näkymä kaupan pihalta. Samalla pihalla on myös savenvalajan sisäänkäynti, joten pihaa sanotaan myös savenvalajan pihaksi

Kuva
Käynti kaupan takahuoneeseen ja kauppiaan asuntoon.

Kuva
Varakkuutta ilmentävä laivataulu kauppiaan seinällä.

Kuva
Ylioppilaan kamari kauppiaan asunnon takaosassa.

Kuva
Museo ulottui aluksi tämän rakennuksen kulmaan ja alapuolella olevat rakennukset piti kaupungin purkaa. Tilanne kuitenkin muuttui tältäkin osin ja loppualue liitettiin Käsityöläismuseon yhteyteen. Koska Turkuun olennaisena osana liittyy tupakkan valmistus, oli tupakkatalo itseoikeutettuna saava oman sektorinsa museosta. Tässä kohdin astui tupakkakonserni P.C.Rettig jälleen ojentamaan Turun kulttuurille kätensä ja lahjoitti Käsityöläismuseolle koko sen tupakkatalon varusteineen. Seinässä oleva kyltti on vanha P.C.Rettigin reklaami.

Kuva
Tupakkatalo pihalta nähtynä.

Kuva
Pöytä jonka ääressä savukkeentekijät tekivät savukkeita.

Kuva
Tupakkatalon myymälässä olevia artikkeleita.

Kuva..Kuva
Takahuoneessa tupakkatehtailijan huone. Kaupassa olevassa vitriinissä tupakkakaupan tuotteita

Kuva

Kuva
Pikanelliverstas jossa tehtiin pikanellia, eli mälliä.

Kuva
Seuraavassa risteyksessä vasemmalla lasinkehystäjän reklaami ja oikealla viluntekijän vastaava.

Kuva

Kuva
Viuluntekijän pihalle.

Kuva
Portaan ylös.

Kuva
Viuluntekijän työpaja.

Kuva
Viuluntekijän asunto

Kuva
Leskimiehen huone.

Kuva
Viuluntekijän piha.

Kuva
Lasinkehystäjä lähellä.

Kuva

Kuva
Lasimestarin verstas. Reheviä kullattuja kipsikehyksiä!

Kuva
Panoraama kuparisepän pihalta, jossa lasimestarin verstas myös sijaitsee.

Kuva
Kuparisepän ikkunasta.

Kuva
Leipomon piha. Posti sijaistsee myös leipomonpihalla, ehkä pihaa kutsutaan nykyisin postin pihaksi?

Kuva

Kuva
Nyörinpunomo.

Kuva
Leipomo.

Kuva
Leipomorakennukseen kalustettu kahvila.

Kuva
Käsityöläismuseon postikonttori. Täältä voit lähettää postia ystävillesi käydessäsi museossa. Postirakennuksen vieressä olevassa matalammassa rakennuksessa syttyi kymmenisen vuotta sitten tulipalo, onneksi palokunta ehti nopeasti paikalle ja uusiksi meni osittain vain matalampi rakennus, muistona tulipalosta on tässäkin kuvassa nähtävissä hiiltynyttä lautaseinää oven yläpuolella räystään alla. Joku oli ollut leikkimässä tulitikuilla :smt120

Kuva
Lähetä kortti vaikka itsellesi, Käsityöläismuseolla on oma Luostarinmäki- postileimansa jonka monet asianharrastajat ovat käyneet täältä hakemassa!

Kuva
Luostarinmäen postileima. Tämä on aika vanha leima, näyttää olevan vuodelta -73, siis 1973 ;)

Kuva
Merimiehentalo.

Kuva

Kuva
Merimiehen kamari.

Kuva
Huone merimiehentalon päädyssä.

Kuva
Merimiehentalossa on myös kankurin työhuone. Näillä kangaspuilla on lonksutettu kangasta museon omiin tarpeisiin, kuten vartijoiden virka-asuihin jotka on tehty museossa olevan ajan henkeen. Luultavasti kangaspuut ovat edelleen käytössä vaikka kankuri ei paikalla ollutkaan.

Kuva
Pitsinnyplääjän huone.

Kuva
Portin takana on kirjapaino. Kirjapainon ovi oli kuitenkin kiinni, ehkä vartija oli kahvilla joten en sinne päässyt vaikka kiinnostava paikka onkin.

Kuva
Kultasepän piha

Kuva
Kultasepän pihalla on myös kirjansitojan verstas, näin kirjansitoja ilmoittaa itsestään kadulle.

Kuva
Portaat kirjansitomoon ja räätäliin.

Kuva

Kuva
Kirjansitojan verstas.

Kuva
Räätäli ei ollut paikalla, vain öljylamppu pöydällä.

Kuva
Takaisin pihalle.

Kuva
Maalarin versta. Vanha turkulainen jätti s-kirjaimen pois verstas sanasta, ja siksi kyltissä ei lue Maalarin verstas!

Kuva
Ootrausmalleja jossa maalarimestari jäljittelee monenlaisia kivilaatuja tai erilaisia puita syineen ja oksineen. Hämäävän todenmukaisia maalauksia!

Kuva
Maalarimestarin kirjasinmallistoa.

Kuva
Muurarin tuvassa pieni lasten tuoli.

Kuva
Muurarimestari oli ehkä vähän varakkaampi kuin tavallinen rahvas, se näkyi myös asunnossa.

Kuva
Muurarimestarin makuukamarissa oli kanarialinnun häkki.

Kuva

Kuva

Kuva
Korinpunojan verstas.

Kuva

Kuva
Vaununtekijän piha.

Kuva

Kuva
Vaununtekijän verstas.

Kuva

Kuva
Nahkurin piha.

Kuva
Satulasepän verstas.

Kuva
Naisten satula.

Kuva
Kierros päättymässä.

Kuva
Alhaalla portin jälkeen oikealla olevalla pihalla on Piha Puoti jossa on myyttävänä erilaisia artikkeleita.

Aika pitkä esittely Käsityöläismuseosta mutta se on kyllä sen arvoinen! Toivottavasti tämä kuvasarja antoi virikkeitä käydä itse paikanpäällä. Vuosittain järjestettävät käsityötaidon päivät ovat tänä vuonna 20.8.2008–24.8.2008 välisenä aikana, jolloin vanhoja mestareita - sikäli kuin niitä on saatavissa - on pyritty saamaan museoon antamaan työnäytteitä verstaissaan.
Avatar
Tekijänä zeizei
#20170
Kiitos inspiroivasta kuvaketjusta. Kun perjantaina lähden Turkuun, täytyy katsastaa tuo paikka jos sää vain sallii. Ja Ruissaloon. :)

Pääseekö noihin pajoihin aina ihan vapaasti? Kiinnostaisi käydä tutkimassa noi vanhat pajat.
Avatar
Tekijänä Kantti
#20171
zeizei kirjoitti:Pääseekö noihin pajoihin aina ihan vapaasti? Kiinnostaisi käydä tutkimassa noi vanhat pajat.
Ainakin ovelle pääsee, luultavasti ovella on lantion korkeudelle ulottuva pleksi eikä kaikkiin pajoihin ja huoneisiin pääse vapaasti. Ne näkyvät silti hyvin.
Avatar
Tekijänä 16valve
#23861
Muutama kuva Museokeskus Vapriikista Tampereelta. Museokeskuksessa on useampi pysyvä, sekä vaihtuva näyttely. http://www.tampere.fi/vapriikki/

pääovi
Kuva

hieno polkupyörä
Kuva

Kuva

Kuva

kuva Tiibet -näyttelystä
Kuva

polkuauto "aika leikkiä" lelunäyttelyssä
Kuva

Tampere 1918 näyttely
Kuva
Avatar
Tekijänä Kantti
#23862
Kävin just pe/la vuosittaisella mansenkäynnilläni, toi Vapriikki olisi aivan käytävä museo koska muutenkin liikuin sen nurkilla nuuhkimassa paikkoja. Ehkä seuraavaksi!
Avatar
Tekijänä Kantti
#25642
Tuli käytyä noin viikko sitten Kiasmassa. Tässä muutama näkymä paikasta.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Taideteos koko talo! Lattia taisi olla ainoa suora pinta :)
Avatar
Tekijänä Kantti
#40661
Forum Marinumissa on näytteillä lähes 200 vuotta vanha samppanjapullo, peräisin ns. samppanjakaljaasista joka löydettiin Ahvenanmaan saaristosta heinäkuussa 2010

Kuva
Ahvenanmaan saariston kartta ja samppanjapullo 1800 -luvun alkupuolelta

Kuva
http://www.visitaland.com/fi/tietoa/art ... cleid=2766

Muutama muu kuva Forum Marinumista, joka totisesti ansaitsisi kunnon esittelyn laajasta ja kattavasta merenkulkua läpileikkaavasta kokoelmastaan. Purjelaivoista Suomen merivoimien eläkkeelle siirrettyihin Aurajokivarressa lilluviin sotalaivoihin, kauppamerenkulussa olleiden/olevien rahti -ja matkustajalaivojen hienoihin pienoismalleihin ja kieltolakiaikaisiin pirtutorbeedoihin.

Kuva

Kuva
Purjelaivojen kaljuunankuvia, hienoja!

Kuva
Moottoritorpeedovene Taisto 3

Kuva
rakennettu Turun Veneveistämöllä.
http://www.forum-marinum.fi/nayttelyt-j ... o-3-tyrsky

Kuva
Turun elämää muovannut telakkateollisuus nousee ympäristöteosten aiheeksi. Vhilsin eli Alexandre Farton teos Remains muodostuu STX:n valmistamasta laivan keulasta, johon on kuvioitu arkistojen kätköistä löytyneitä telakkatyöläisten kasvokuvia muistumiksi sukupolvien työstä.
Museossakäynti ei aina ole tylsää eikä pölyistä!

http://www.forum-marinum.fi/
Viimeksi muokannut Kantti, 07.02.14 02:12. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Avatar
Tekijänä Kantti
#40668
Kyllä siitä kieltämättä saattaa tulla raskaahko tuon aika monikuvaisen Käsityöläismuseojutun vuoksi. Sivuhan vaihtuu 15 viestin jälkeen uuteen ja tämä on laskujeni mukaan vasta yhdeksäs, joten sanallista kommentointia olisi mukava saada loppurahan edestä. ;)
Tai ainakin esittelyjä joissa on kevyt kuvamassa... Katsotaan miten käy?
Avatar
Tekijänä Kantti
#40687
Tämä näyttää kylläkin olevan toinen sivu Museo-ketjussa!
Avatar
Tekijänä 16valve
#45736
Josko tämäkin arvorakennus saisi vihdoin käyttöä vaikkapa sitten museona.
Aamulehti kirjoitti:Rapistuvalla Näsilinnalla on toivoa: Työryhmä aloittaa suunnittelutyöt

Kuva

Tampereen pormestari Timo P. Nieminen on nimennyt työryhmän pohtimaan Näsilinnan uudiskäytön vaihtoehtoja.

Rakennukseen aikaisemmin kaavaillun museotoiminnan lisäksi työryhmä koettaa nyt etsiä ja kartoittaa rakennukselle myös muita vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia. Lisäksi pyritään löytämään tulevalle toiminnalle mahdollisia yhteistyökumppaneita. Työryhmä tekee esityksensä pormestarille kesäkuun 4. päivään mennessä.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin apulaispormestari Olli-Poika Parviainen. Muut jäsenet ovat kaupunginvaltuutettu Sirkkaliisa Virtanen, tuotantojohtaja Toimi Jaatinen, suunnittelupäällikkö Iina Ojala ja Tampereen Tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala.

Yritystoiminnan edustajiksi työryhmään kutsutaan Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä ja VTT:n asiakasjohtaja Harri Airaksinen. Työryhmän sihteeriksi kutsutaan johdon sihteeri Katri Naulo.Työryhmällä on oikeus kutsua työskentelyyn mukaan asiantuntijoita.

Näsilinna on Peter von Nottbeckin vuonna 1898 rakennuttama yksityispalatsi ”Milavida”, jonka kaupunki osti 1900-luvun alussa. Rakennuksessa vuodesta 1908 toiminut Hämeen museo lopetettiin vuonna 1998.

Siitä alkaen Näsilinna on ollut poissa käytöstä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus halutaan palauttaa uudelleen käyttöön. Näsilinnan perusparannuksesta on tehty hankesuunnitelma, jota ei kuitenkaan ole toteutettu.

Rakennuksen peruskorjausta on valmisteltu Tilakeskuksessa siten, että korjaus voitaisiin aloittaa vuonna 2013.

Näsilinnan kunnostamisen puolesta on muun muassa kerätty adressia.
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11947 ... utyot.html
Avatar
Tekijänä zeizei
#45834
Kävin pari viikkoa sitten Arkkitehtuurimuseossa. Designmuseon yhteydessä sai liput arkkitehtuurimuseoon kahdella lisäeurolla, eli yhteensä kympin. Hirveästi uutta tietoa museo tuskin tuo mutta pienoismallit havainnollistavat selvästi suunnitelmia. Ja onhan tuolla näyttelyitäkin, kuten Kallion kirkon suunnittelukilpailun vaihtoehtoja jne.

Koska kyseessä on Talo ei kohteita tarvinne esitellä. :)

Kuva

Kuva

Kuva

Ja museon parasta antia :D
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Avatar
Tekijänä Clepe
#45850
Kävin itsekin tuolla arkitehtuurimuseossa pari viikkoa sitten. Ja vaikka ennakko-odotukset olivat melko olemattomat petyin silti! Esillä ollut kokoelma oli tosi suppea, ilmeisesti jonkun remontin takia. Ei ollut edes opiskelijalipun 3€ arvoista. Mielestäni museon parhainta antia on kellarissa sijaitseva arkitehtuuriin ja yhdyskuntasuunnitteluun keskittyvä kirjasto, mutta sinne toisaalta pääsee ihan ilmaiseksi.
Avatar
Tekijänä Kantti
#64477
Emil Wikström täyttää 150 ja palaa juurilleen Turkuun

Turun Sanomat
Turun taidemuseossa avautuu perjantaina suomalaisen kultakauden suosituimman kuvanveistäjän Emil Wikströmin (1864–1942) laaja näyttely. Hänen ateljeestaan ovat peräisin monet kansakunnan suurmiehille pystytetyt monumentit. Tutuimmat työt löytyvät kuitenkin Helsingin rautatieasemalta. Sen kuuluisat kivimiehet eli Lyhdynkantajat ovat turkulaissyntyisen taiteilijan käsialaa.

Kiveen kätketty kauneus -näyttely esittelee jäykkien miesten sijaan myös Wikströmin romanttisempaa puolta: näkemyksiä naisista ja lapsista.
– Wikström ajatteli, että naisten kuvaukseen sopi paremmin marmori. Pronssi oli miesten materiaali, sanoo vs. amanuenssi Helena Kinnunen.

Wikström tähtäsi siihen, että veistosten fysiikka on tismalleen oikeanlaista ja anatomia totuudenmukaista. Hänen oli vaikea sulattaa muun muassa kilpailijansa Wäinö Aaltosen (1894–1966) ottamia taiteellisia vapauksia. Nyreä suhtautuminen oli molemminpuolista. Kun Aaltonen vieraili Wikströmin ateljeessa Visavuoressa, kommentit eivät olleet lämpimimmästä päästä.
– Komea paikka, mutta rakennuksen ja veistokset voisi heittää järveen, kertoo Visavuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä Aaltosen tokaisseen.

Kiveen kätketty kauneus juhlistaa samalla Wikströmin syntymää, josta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Eräällä tapaa mestari palaa juurillee
http://www.ts.fi/kulttuuri/587244/Emil+ ... en+Turkuun

Tämä uutinen päivän Turun Sanomissa toimi hyvänä tölväisynä laittaa joitakin kuvia Emil Wikströmin taiteilijakodista Valkeakoskella, Visavuoresta, joka on nykyisin museo kuten monen muun kulttuurin merkkimiehen koti hänen kuolemansa jälkeen.

Heinäkuun lopussa lähdin tarkastelemaan Emil Wikströmin taiteilijakotia josta olin kuullut kehuja. Säätiedot lupasivat hellettä. Oli pilvistä ja kolea tasaisen hyytävä tuuli. Onneksi tuli otettua takki varmuuden vuoksi mukaan!

Kuva
Auto oli jätettävä kauemmas parkkipaikalle, josta tähän kuvanottokohtaan käveltiin ehkä pari sataa metriä.

Kuva
Wikströmin ateljeerakennus. Etualan pyöreässä osassa on ylhäällä pieni observatorio kupolin alla. Alakulmassa on kahvila.

Kuva
Toinen kahdesta ateljeetilasta. Wikströmin töitä ja harjoitelmia.

Kuva
Kuvanveistäjän saamia ansiomerkkejä.

Kuva
Se toinen ateljeetila, veistoksia ja harjoitelmia.

Kuva

Kuva
Yläkerrassa on pienet urut.

Kuva
Tornin parvekkeelta.

Kuva
Näkymä tornin parvekkeelta pihan yli asuinrakennukseen jossa näkyy pieni tähystasanne.

Kuva
Kaukoputki puuttuu, ei kai muuta?

Kuva
Rehevä kasvillisuusvyöhyke talon edustalla rinteessä.

Kuva
Hirsistä tehty koristeellinen asuinrakennus, hyvin kansallisromanttinen, ajalleen tyypillinen vaikutelma.

Kuva
Kuva talon sisältä. Heti näkee miten asuminen ja värimaailma on muuttunut tähän päivään. Harva rakentaa itselleen näin tumman kodin. Tästä huoneesta myös huomaa yhdellä silmäyksellä talon taiteilijakodiksi!

Kuva

Kuva

Kuva
Talo on rakennettu jyrkän kalliorinteen partaalle.

Kuva
Ateljeerakennus takapuolelta.

Kuva

Kuva
"Ain Yhä Ajattelevi"

Tunnetuimmat Emil Wikströmin työt epäilemättä ovat Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajat.

Jos tämäntapainen kulttuurikohde kiinnostaa, suosittelen pistäytymään!
http://www.visavuori.com/
Avatar
Tekijänä Kantti
#64737
Villa von Rettig, eli Rettigin palatsi, vaihtoi omistajaa 1991 ja siirtyi Matti Koivurinnan säätiön omistukseen. Tarkoituksena oli siirtää säätiön taidekokoelma uusiin tiloihin.
Vuorineuvos, tupakkatehtailija ja laivanvarustaja, Hans von Rettig oli kuollut joitakin vuosia aikaisemmin ja hänen poikansa, Gilbert von Rettig, oli lähtetyt Turusta suututtuaan pääkonttorinsa edustalle rakennettavasta Myllysillasta, ja muuttanut pääkonttoreineen Espooseen.

Rettigin palatsi oli jäänyt vaille käyttöä. Rettigin ja Matti Koivurinnan säätiön omistuksen välissä, palatsin omisti hetken Turun Työväen Säästöpankki joka pankkikriisin jaloissa pian kaatui isompien syliin. Pankilla oli tarkoitus tehdä Palatsista pääkonttori itselleen.

Rettigin palatsi ei sellaisenaan sopinut säätiön näyttelytarkoituksiin, ja muutostöiden yhteydessä paljastui tontin ja palatsin alapuolella Turun keskiaikaisia katuja ja rakennusten kellareita. Säätiö muutti konseptiaan huomattuaan korjausten yhteydessä paljastuneen historiakerrostuman itse asiassa merkittävämmäksi kuin taidekokoelma. Ars Nova -nimi saikin Aboa Vetus -etuosan.

Entinen Rettigin palatsi pitää sisällään Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelman, sekä sen alla olevan keskiaikaisen Turun maanalaisen historiallisen jäämistön. Näistä on muodostunut historian ja nykytaiteen museo, Aboa Vetus&Ars Nova.

Seuraavassa kuvamateriaalia vuodelta 2012. Ei vain ole tätä ennen tullut postailtua Taloon vaikka se tässä vaikuttimena on ollutkin siellä käydessä.
Aluksi Ars Nova, modernin taiteen kokoelma Rettigin palatsin toisessa kerroksessa. Sen lisäksi että siellä on taidetta, kiinnostaa rakennuksessa myös se mitä rakennuksessa on jäljellä alkuperäisestä Hans von Rettigin itselleen teettämästä kodista.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy heti se henki jolla talon sisustus on tehty, jalopuisia klassishenkisiä peilipanelointeja.
Kuva

Aikanaan yläkertaan johtavien portaiden jälkeen avautuva käytävä on alkuperäisessä asussa kattolamppuinen ja koristeineen. Ovet käytävän varrella eivät enää johda mihinkään vaan huoneisiin on avattu seiniin kulkuaukot museossa kävijöille.
Kuva

Kuva käytävän vastakkaisesta päästä. Käytävän päässä on ollut portaat kerrokseen. Portaat on museoinnin yhteydessä poistettu käytöstä
Kuva

Rettigien smaragdinvihreä kylpyhuone jossa ikkuna näyttää Aurajoelle
Kuva

Kuva

Käydessäni näyttelyssä, siellä oli muun muassa Tuuli Mukan maalauksia. Huone on muuttunut paljon alkuperäisestä koska siitä on tehty näyttelytila.
Kuva

Kuva

Ovi johtaa pienelle parvekkeelle Auransillan suuntaisella seinällä
Kuva

Kuva

Huoneen ikkunasta avautuva näkymä pihalle. Tällaista ei enää saa, keskellä kaupunkia korttelin kokoinen tontti joen varrella, jossa barokkiklassismin henkeet rakennettu kolmikerroksinen palatsi, omalla mallipuutarhalla.
Kuva

Palatsin tontin Nunnankadun puoleisella, englantiaistyyppisellä puistomaisella osalla ollut huvimaja on siirretty tänne keskiaikaisen kadun paljastuttua sen alta.
Kuva

Kuva

Pikkuparvekkelle avautuvan oven heloitus ja kahvat ovat alkuperäisiä kuten keskuslämmityspatteritkin, vuodelta 1928.
Kuva

Edelleen alkuperäinen miesten WC:n ovi
Kuva

Alakerrasta nousseista portaista on puolet näkyvissä vasemmalla. Porraskäytävän yläpuolella roikkuva kristallikruunu lienee Rettigin hankkima? Turun Työväen Säästöpankki piti jonkin aikaa hankintansa jälkeen palatsissa avoimien ovien päivän jossa kaupunkilaiset pääsivät omin silmin näkemään miltä salaperäisessä Rettigin palatsissa näytti. Huonessa oli kaikissa suuret ja komeat kattovalaisimet.
Kuva

Kuva

Hämeenkadun puoleisen päädyn laaja terassimainen parveke.
Kuva

Kuva

Kuva

Pidin aivan älyttömästi Katja Kuparisen hienosta hiilipiirroksesta, Hyvät hampaat. :)
Kuva

Eräs ensimmäisia yksityisasuntoon asennettuja hissejä.
Kuva

Kuva

Kuva

Poistuminen toisen kerroksen näyttelytiloista on Nunnankadun puolelle tehdyssä lisärakennuksessa
Kuva

Tontin toinen pää jossa oli englantilainen puistomainen alue hiekkakäytävineen.
Kuva

Lisärakennus alkuperäisen rakennuksen seinästä
Kuva

Lasilattian alla keskiaikaista mukulakivikatua
Kuva

Aboa Vetus
Pyhän Annan kappeli eräässä palatsin alla olevassa keskiaikaisessa kellarissa
Kuva

Kuva

Kissan luuranko.
Kuva

Kuva

Palatsin alta kaivettuihin kellarirakenteisiin on valettu kipsisillat joilla seurataan rakenteiden mahdollisia painumia ja liikkumista. Tässä vanhan kellarin rakenteet eivät ole stabiileja vaan painumista on tapahtunut koska kipsisilta on halki.
Kuva

Arkeologisia kaivauksia tehdään koko ajan edelleen.
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Päällekkäin asetetut pienoismallit tontin rakennuksista eri aikakausilta
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Aboa Vetus & Ars Nova on Turun linnan jälkeen kävijämäärältään museoista suosituin.

http://www.aboavetusarsnova.fi/fi