- 08.06.05 23:47
#1835
Morjestas kaikille!
Elikkä osallistuin tässä eilen Jyväskylän yliopiston pääsykokeisiin tuolla metsien metropolissa, paljon hypetetyssä Jyväskylän kaupungissa, joka tuttujen kesken tunnetaan paremmin Jykkinä.
Kokeiden jälkeen tapasin Ollin (eli Moolion) ja kiersimme kävelykadun ympäristöä, kunnes piakkoin myös Marko (aka. Mantsi) liittyi seuraamme. Päädyimme lopuksi pienelle visiitille paikalliseen Hemingway'ssiin, joka ei kyllä pisteitä nopeasta palvelusta saa. Myöhemmin illalla Marko näytti Opelillaan kaupungin ulompia alueita ja reunoja.
Oli todella kiva nähdä molempia ja kierrellä Jykkiä, kaupunkia jossa olin viimeksi käynyt (kuulemma, niin sanoivat) vuoden 1991 paikkeilla.
Hävettää myöntää, mutta Jykki on ihana.
[OSA YKSI]
Mattilanniemen yliopistokampusta
Pyöriä Jykissä riittää, sinänsä outoa ottaen huomioon kaupungin topografiset tekijät (lue: mäkiä, paljon mäkiä)
Yliopiston rakennuksia toisella puolella järveä, pääasiassa kemian ja fysiikan juttuja. Älyttömän hienolta ja " *bling-bling* meil on paljon tutkimusrahoja käytössä!!!11" -meiningiltä kuulostava Nano Science Center on ymmärtääkseni myös siellä.
Lutakkoon päin käännyttäessä, näkyviin tulee Kuokkalan silta ja alue horisontissa.
Lutakko - Mattilanniemi väliä kulkeva rantaväylä, joka kuulemma tunnetaan paikallisten suussa Ceausescu biitsinä sen betonin hehkun takia. Tässä näkymä siis yliopiston kampukselle päin.
LUTAKKO!
Tätähän kaikki "korkeat talot on jees" -fetissin omaavat ovat odottaneet vesi kielellä. Lutakon maamerkki, tornitalo Innova on ensimmäinen asia Jykin Matkakeskuksen lisäksi minkä näkee junasta ulos tullessa.
Yleiskuva Innovasta. Huomatkaa nuo kaarevat jalankulku -liuskat, jotka yhtenevät radan ylittäväksi sillaksi (toinen liuska kameran takana tässä kuvassa).
Herkutellaan nyt lisää vielä näkymillä! Kuten huomaatte, Lutakko on vanhaa teollisuusaluetta, josta muistutuksena tuo tehdas ja piippu Innovan vieressä. Kiva että jätetty noin, vaikka vähän hassulta se näyttääkin.
Tässä vaiheessa reissua mielessäni oli alkanut kyteä yksi asia:
Miksi ihmeessä Jykissä kaupunkisuunnittelu osataan 100x paremmin ainakin esteettiseltä kannalta kuin "ah, tässä Suomen niin mahtavassa ja hienossa" pääkaupungissa?
PK-seudun asukkaille tämä voi tulla järkytyksenä, mutta suuri osa Jykin uusista taloista omaa rapatut julkisivut! Jep, ei elementtisaumoja jokaisessa rakennuksessa!
Toiseksi, miten kaikki kadut ja aukiot yms. muut tuntuvat toimivilta siellä?
Ok, tota vika kuvaa ei otettu ihan samaan kellon aikaan.
Lutakon asuintaloihin pääsemme myöhemmin, koska tässä vaiheessa kuvien ottamista tapasin Ollin ja suuntasimme keskustaan.
Joo, rapattuja uusia taloa oikealla. Kauempana, rapattuja 1970 luvun commieblockkeja kivoissa väreissä.
Moolio aloitti varsinaisen kierroksen Kauppakadun, eli Jykin kävelykadun, pohjoispäästä. Se on parhaimpia katuja Suomessa. Piste.
Mahtava englantilaismainen rakennus.
Kuvat eivät tee oikeutta tälle kadulle. Se on IRL (in real life) aivan erilainen, tunnelmallinen, sykkivä, elämyksellinen ja vilkas! Jotenkin tunnelma oli sama kuin Helsingin Aleksilla.
Oikeastaan, se on kuin ne keskieurooppalaisten pikkukaupunkien vilkkaat keskustat. Sama fiilis. Juurikin sen takia, että koko keskusta Jykissä on todella kompakti ja elämä on keskittynyt kävelykadun ympärille.
Vielä paljon lisää jäljellä. Välistäkin jäi matskua puuttumaan ja sitä tulee myöhemmin.
Ja kuka sanoo, että suomalaiset eivät näytä tunteitaan? Katsokaa tätä tunteiden valtavaa kirjoa Ollin, Tonin ja Markon kasvoilla!
Elikkä osallistuin tässä eilen Jyväskylän yliopiston pääsykokeisiin tuolla metsien metropolissa, paljon hypetetyssä Jyväskylän kaupungissa, joka tuttujen kesken tunnetaan paremmin Jykkinä.
Kokeiden jälkeen tapasin Ollin (eli Moolion) ja kiersimme kävelykadun ympäristöä, kunnes piakkoin myös Marko (aka. Mantsi) liittyi seuraamme. Päädyimme lopuksi pienelle visiitille paikalliseen Hemingway'ssiin, joka ei kyllä pisteitä nopeasta palvelusta saa. Myöhemmin illalla Marko näytti Opelillaan kaupungin ulompia alueita ja reunoja.
Oli todella kiva nähdä molempia ja kierrellä Jykkiä, kaupunkia jossa olin viimeksi käynyt (kuulemma, niin sanoivat) vuoden 1991 paikkeilla.
Hävettää myöntää, mutta Jykki on ihana.
[OSA YKSI]
Mattilanniemen yliopistokampusta
Pyöriä Jykissä riittää, sinänsä outoa ottaen huomioon kaupungin topografiset tekijät (lue: mäkiä, paljon mäkiä)
Yliopiston rakennuksia toisella puolella järveä, pääasiassa kemian ja fysiikan juttuja. Älyttömän hienolta ja " *bling-bling* meil on paljon tutkimusrahoja käytössä!!!11" -meiningiltä kuulostava Nano Science Center on ymmärtääkseni myös siellä.
Lutakkoon päin käännyttäessä, näkyviin tulee Kuokkalan silta ja alue horisontissa.
Lutakko - Mattilanniemi väliä kulkeva rantaväylä, joka kuulemma tunnetaan paikallisten suussa Ceausescu biitsinä sen betonin hehkun takia. Tässä näkymä siis yliopiston kampukselle päin.
LUTAKKO!
Tätähän kaikki "korkeat talot on jees" -fetissin omaavat ovat odottaneet vesi kielellä. Lutakon maamerkki, tornitalo Innova on ensimmäinen asia Jykin Matkakeskuksen lisäksi minkä näkee junasta ulos tullessa.
Yleiskuva Innovasta. Huomatkaa nuo kaarevat jalankulku -liuskat, jotka yhtenevät radan ylittäväksi sillaksi (toinen liuska kameran takana tässä kuvassa).
Herkutellaan nyt lisää vielä näkymillä! Kuten huomaatte, Lutakko on vanhaa teollisuusaluetta, josta muistutuksena tuo tehdas ja piippu Innovan vieressä. Kiva että jätetty noin, vaikka vähän hassulta se näyttääkin.
Tässä vaiheessa reissua mielessäni oli alkanut kyteä yksi asia:
Miksi ihmeessä Jykissä kaupunkisuunnittelu osataan 100x paremmin ainakin esteettiseltä kannalta kuin "ah, tässä Suomen niin mahtavassa ja hienossa" pääkaupungissa?
PK-seudun asukkaille tämä voi tulla järkytyksenä, mutta suuri osa Jykin uusista taloista omaa rapatut julkisivut! Jep, ei elementtisaumoja jokaisessa rakennuksessa!
Toiseksi, miten kaikki kadut ja aukiot yms. muut tuntuvat toimivilta siellä?
Ok, tota vika kuvaa ei otettu ihan samaan kellon aikaan.
Lutakon asuintaloihin pääsemme myöhemmin, koska tässä vaiheessa kuvien ottamista tapasin Ollin ja suuntasimme keskustaan.
Joo, rapattuja uusia taloa oikealla. Kauempana, rapattuja 1970 luvun commieblockkeja kivoissa väreissä.
Moolio aloitti varsinaisen kierroksen Kauppakadun, eli Jykin kävelykadun, pohjoispäästä. Se on parhaimpia katuja Suomessa. Piste.
Mahtava englantilaismainen rakennus.
Kuvat eivät tee oikeutta tälle kadulle. Se on IRL (in real life) aivan erilainen, tunnelmallinen, sykkivä, elämyksellinen ja vilkas! Jotenkin tunnelma oli sama kuin Helsingin Aleksilla.
Oikeastaan, se on kuin ne keskieurooppalaisten pikkukaupunkien vilkkaat keskustat. Sama fiilis. Juurikin sen takia, että koko keskusta Jykissä on todella kompakti ja elämä on keskittynyt kävelykadun ympärille.
Vielä paljon lisää jäljellä. Välistäkin jäi matskua puuttumaan ja sitä tulee myöhemmin.
Ja kuka sanoo, että suomalaiset eivät näytä tunteitaan? Katsokaa tätä tunteiden valtavaa kirjoa Ollin, Tonin ja Markon kasvoilla!
We shape our cities, then they shape us. -Winston Churchill