Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Iggy.P
#95797
Eeros kirjoitti:Erittäin mielekiintoinen ketju. Suurkiitos näistä!
Mukava kun tykkäsit. Itä-rajan lähialueet ovat osa myös suomalaisten omaa historiaa joten aihepiiri on kiinnostava siinäkin mielessä. Rajantakaisilla alueilla on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä. Kun Länsi-Suomi kristillistyi keskiajalla Turun tuomiokirkon toimiessa roomalaiskatolisena kristillisyyden keskuksena, Itä-Suomessa kristillistyminen toteutui kreikkalaiskatolisen Valamon luostarin varustamien lähetysretkikuntien toiminnan tuloksena. Näin Suomen alue sai vahvoja vaikutteita sekä idästä että lännestä. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen kulttuurinen perinne on siten perustaltaan monipuolisempi.

Aleksanteri Syväriläisen Pyhän kolminaisuuden luostari
sijaitsee 24 kilometrin päässä Lotinapellon kaupungista Leningradin alueella. Historiallisessa menneisyydessään luostari on ollut ikiaikainen pohjoisten alueiden hengellisen kulttuurin keskus.

Kuva

- Aleksanteri Syväriläisen luostari perustettiin vuonna 1506. 500-vuotisen olemassaolonsa aikana luostari on saanut kokea monta onnettomuutta, joista pahin lienee ollut vuonna 1917 tapahtunut vallankumouksen ja ateismin aiheuttama hävitys. (Wikipedia)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4 ... A4j%C3%A4)


Luostari on palannut elämään: lampukat ovat syttyneet, jumalanpalveluksia toimitetaan ja luostarin talous on elpymässä.
Kuva

Luostarit kartalla. Vienan meren saarella sijaitsevaa Solovetskia ei ole merkitty karttaan ja Aleksanteri Syväriläisen luostari on siinä nimellä "Syvärin luostari":
Kuva
Eeros tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#96140
Staraja Ladoga suom. Laatokanlinna

Laatokanlinna oli Viikinkiajalla suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Varjagit käyttivät siitä nimeä Aldeigjuborg. Sen synty on ajoitettu dendrokronologian avulla vuoteen 753.

Pienoismalli vanhasta linnasta:
Kuva

Kaupungissa asui alkuvaiheessa ainakin skandinaaveja ja itämerensuomalaisia. Vanhimmat esinelöydöt ovat 600-luvulta oleva merovingiaikainen kampa (löydetty 2013) ja arabialaisia rahoja eli dirhameja vuodelta 786:
Kuva

Elämä pohjolassa pakanallisena aikana oli ankaraa. Viikingeillä oli vuodessa mm. neljä uhraamistapahtumaa (blót), joissa puihin hirtettiin kerralla jopa kymmeniä uhrattuja ihmisiä ja eläimiä. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisuhri

Rurikin ja Olegin monumentti:
Kuva

Kun antropologit ovat kyselleet primitiivisten heimojen jäseniltä uhrirituaalien syitä, vastaus on ollut kaikkialla sama: Uhraamiskäskyn antaneiden Jumalien (voi tarkoittaa myös heimopäällikköä) miellyttäminen ja yhteisön järjestyksen palauttaminen tai ylläpitäminen. Kristinuskon saapuminen lopetti uhrimenot. Lähde: https://teoblogi.fi/2010/12/3-8-2-kuningasuhri/

Laatokanlinna menetti kaupunkioikeutensa vuonna 1703, kun Pietari Suuri perusti Uuden-Laatokan Olhavanjoen suulle heikentääkseen Laatokanlinnan asemaa. Hän siirrätti koko väestön uuteen kylään. Näin Laatokanlinna sai nimen Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka. Siitä lähtien se on ollut kylä.

Uusi Laatokka Sergei Progudin Gorskin vanhassa värivalokuvassa v.1911:
Kuva

Lähialueella sijaitseva Nikolaoksen luostari 1900-luvun alussa:
Kuva


https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustel ... usi_versio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_Laatokankaupunki
http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101682
Vanha piirroskuva Valamon luostarista

Se esittää Laatokan saarella sijaitsevaa "vanhaa Valamoa" sellaisena kuin se oli 1700-luvulla. Luostarin rakennukset muodostivat merkittävän puuarkkitehtuurikokonaisuuden:
Kuva
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%92%D0 ... 1%80%D1%8C

Nykyään saarella on puuarkkitehtuuria vain vähän 1700-lukuun verrattuna. Yksi puinen perinnerakennus on Konevsky skiitta:
Kuva

Tässä luostari on 1800-luvulla. Puurakennukset ovat vaihtuneet kivisiin:
Kuva

Luostarilla on pitkä historia merkittävänä uskonnollisen kulttuurin keskuksena. Kuvassa luostarin ikonimaalareita yli sadan vuoden takaa:
Kuva

Laatokan alueen vetovoima on kasvussa. Luostarin lähialueelle perustettiin muutama vuosi sitten merkittävän kokoinen kansallispuisto:

Luoteis-Laatokalle perustettiin 1 220 neliökilometrin suuruinen Laatokan luotojen kansallispuisto, josta runsas puolet on maa-alueita, kuten metsää, ja loput vesialueita. Suojelualue käsittää käytännössä koko luoteisen Laatokan rannikon ja vesialueen. Jylhää rannikkoa pilkkovat syvät vuonomaiset lahdet ja saaret. Etelä-Suomen kansallispuistoihin verrattuna alue on jättimäinen.

– Jos vaikka vertaa Kolin kansallispuistoon, joka on 30 neliökilometriä, niin pelkkä maa-ala on 20 kertaa Kolin kansallispuiston kokoinen, Tuuli Hakulinen huomauttaa.


https://yle.fi/uutiset/3-10400124
Eeros tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101724
Venäjällä metsien suojelu on hoidettu yllättävän hyvin. Suojelulla on vieläpä varsin pitkät perinteet. Toki siellä on metsääkin aivan eri tavalla kuin muualla, ehkä Kanadaa lukuunottamatta. Maaseuduntulevaisuus kirjoitti aiheesta vähän aikaa sitten näin:

Petroskoita ympäröi yli 48 000 hehtaarin vihreä vyöhyke. Tampereella on saman verran asukkaita mutta metsää vain 7 500 hehtaaria.

Venäjän kaupungeissa valtaosa ihmisistä asuu hyvin tiiviisti kerrostaloissa. Tiiviin asutuksen vastapainona kaupunkeja ympäröi usein yhtenäinen, laaja metsävyöhyke, jolla hakkuita on rajoitettu.”Vihreän vyöhykkeen säde yli miljoonan asukkaan kaupungeissa voi olla 60–80 kilometriä”, kertoo kaupunki- ja suojelumetsien tutkimukseen erikoistunut dosentti Juri Olhin Petroskoin valtionyliopistosta.

Suomen lähialueen suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluva Kizi:
Kuva

Vihreiden vyöhykkeiden metsien tarkoitus on ihmisten virkistysmahdollisuuksien ja terveyden edistäminen sekä ympäristön suojelu. Olhin kertoo, että vihreitä vyöhykkeitä perustettiin jo viime vuosisadan alussa teollistumisen ja kaupungistumisen vastapainoksi. 1900-luvun jälkipuoliskolla kaupunkien suunnittelussa alettiin huomioida myös säteittäiset viheryhteydet keskustan ja ulomman vyöhykkeen välillä.

Venäläinen metsä. Ivan Bilibinin maalaus yli sadan vuoden takaa:
Kuva

Nykyisin Venäjän kaupunkien vihervyöhykkeiden vähimmäiskoko määräytyy Neuvostoliitossa vuonna 1978 annetun, edelleen voimassa olevan ohjeen mukaan. Laskennassa otetaan huomioon kaupungin väestö, alueen luontainen kasvillisuusvyöhyke ja metsäisyys. Esimerkiksi 281 000 asukkaan Petroskoissa vihreän vyöhykkeen minimikooksi saadaan laskentasääntöjen perusteella 155 hehtaaria tuhatta asukasta kohti eli yhteensä 43 555 hehtaaria. Todellisuudessa Petroskoin vihreä vyöhyke on vielä suurempi, yli 48 000 hehtaaria.

Tässä maalauksessa näkyy metsän lisäksi perinteinen venäläinen puukaupunki. Etelä- ja länsieuroopassa puun käytöstä kaupunkien rakennusaineena luovuttiin paljolti jo keskiajalla puun vähyyden vuoksi - ei niinkään paloturvallisuuden tai materiaalin heikkouden vuoksi. Venäjällä puuta riitti:
Kuva(Ivan Bilibin)

Pohjois-Venäjän puuarkkitehtuuria:
Kuva(Ivan Bilibin)

Kaupunkien vihervyöhykkeitä vastaavia suojametsiä, joiden talouskäyttöä on rajoitettu, sijaitsee myös vesistöjen ja liikenneväylien varsilla. Se on yksi syy, miksi matkailijan silmään Venäjän metsät vaikuttavat junan tai auton ikkunasta katsoen koskemattomilta. Hakkuualueet alkavat vasta suojavyöhykkeiden takana.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/met ... -1.1289976
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Bilibin
https://commons.wikimedia.org/wiki/Cate ... an_Bilibin
Biosphere, Tipi, Eeros tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101734
Kalevalan maita

Petroskoissa syntyneen Helsingin yliopiston tutkijan Eila Stepanovan mukaan Kalevala on Venäjän Karjalassa edelleen osa identiteettiä ja kulttuuria ja tärkeä myös kirjallisuuden kannalta. Sen merkitys on kasvanut, kun venäjänkarjalaiset yrittävät tehdä kieltään ja kulttuuriaan näkyväksi.

Itämerensuomalaisessa kansanrunoudessa maan alla saattoi maata vainaja tai jättiläinen; tietäjä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia loitsuja tai tietoja
Kuva

Kalevalan runojen syntyaikaan elettiin kovin erilaisessa todellisuudessa kuin nykyään. Suuren osan vuodesta pimeys oli läpitunkevaa ja voittamatonta. Kun yö laskeutui, valoa oli äärimmäisen vähän. Pimeys oli normaalitila.

Kuva

Työtä tehtiin ulkona päivänvalossa aina kun oli mahdollista. Savupirteissä nurkat jäivät päivälläkin varjoihin ja pimeydessä oli helppo kuvitella kaikenlaista. Pimeys määräsi elämänrytmin. Herättiin aamulla auringon noustessa ja käytiin nukkumaan sen laskettua. Kukaan ei mielellään liikkunut yöaikaan.

Menneen ajan ihmisten ajatusmaailmassa oman kylän ulkopuolella olikin vieras ja vaarallinen, tuonpuolinen maailma.
Kuva

Maalaukset ovat omia vuosilta 2020-21
veka, Biosphere tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#102210
Kartta Novgorodin tasavallasta joka oli Novgorodin kaupungin ympärille rakentunut keskiaikainen valtio Luoteis- ja Pohjois-Venäjällä vuosina 1136–1478. Sen alueet ulottuivat Karjalaan asti. Tässä valtakunta noin vuonna 1400: https://fi.wikipedia.org/wiki/Novgorodin_tasavalta
Kuva

Moskovan noustua ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä. Suomen itäisiä alueita kuului siihen:
Kuva

Novgorodissa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löytyneet 1000–1400-lukujen tuohikirjeet kertovat laajalle levineestä luku- ja kirjoitustaidosta. Kaupungin omaperäinen arkkitehtuuri sekä maalaus- ja käsityötaide vaikuttivat suuresti Venäjän taiteen kehitykseen. Apollinari Vasnetsovin maalaus:
Kuva

Varhaisvenäläisen yhteiskunnan vaiheista kerrotaan Nestorin kronikassa joka on vanhimpia nykypäiviin säilyneitä Venäjän historiaa kuvaavia kirjallisia teoksia. Kronikan vanhin säilynyt kopio on laurentiuslainen kokoelma vuodelta 1377, mutta alkuperäinen käsikirjoitus saattaa olla ehkä jo vuodelta 1095. Teos on julkaistu myös suomeksi vuonna 1994.

Varhaisvenäläisestä elämästä kertovat myös monet vanhat kansantarinat. Yksi tunnetuimmista hahmoista niissä on Ilja Muromets (ven. Илья Муромец). Tässä hänet on kuvannut taidemaalari Viktor Vasnetsov:
Kuva


Legendan mukaan Ilja syntyi Karatšarovo-nimisessä kylässä Muromin lähellä. Nuoruudessaan hän kärsi vakavasta sairaudesta eikä voinut kävellä ennen kuin 33-vuotiaana, jolloin kaksi pyhiinvaeltajaa ihmeellisesti paransi hänet. Kerrotaan että Ilja sai yliluonnolliset voimat kuolevalta sankarilta Svjatogorilta, ja hänet lähetettiin vapauttamaan Kiova ja palvelemaan ruhtinas Vladimiria. Matkalla Ilja puolusti Tšernigovin kaupunkia tataarien hyökkäystä vastaan. Alla olevat kuvat havainnollistavat Tšernigovin kaupunkia vastaan tehtyä hyökkäystä. Ne ovat suositusta neuvostoliittolaisesta animaatiosta.

Pimeys laskeutuu kristityn kaupungin ylle:
Kuva

Kuva

...Tšernigovin kaupungissa Ilja kohtasi "yönmustia pahoja voimia"...
Kuva

Animaatio kuvaa varhaisvenäläisen puukaupungin arkkitehtuuria melko realistisesti:
Kuva

Kuva
https://www.youtube.com/watch?v=QkOPB2RkIWs

Tarinoita Iljasta lainautui Suomeenkin karjalaisten kautta. Ei tiedetä, onko Iljan hahmon taustalla todellinen historiallinen henkilö. Iljan oletettua ruumista kuitenkin säilytetään Kiovan Petšerskin luostarissa. Vuonna 1988 arkeologit pääsivät tutkimaan Iljan ruumista. Raportin mukaan ainakin osa legendasta saattaa olla totta: ruumis kuului hyvin suurikokoiselle ihmiselle jonka luissa oli jälkiä synnynnäisestä selkärangan sairaudesta, ja hänen ruumiissaan oli lukuisia vammoja, joista ainakin yksi on ollut normaali-ihmiselle kuolettava.

Tekstin tiedot on kirjasta Opas Venäläisyyteen. Sen on toimittanut Timo Vihavainen. Sivut 82-85. Otava, 2007.