Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Janne_H
#56085
Yksikään kaupunkisuunnittelusta kiinnostunut ei voi olla ollut kuulematta puutarhakaupungiksi tituuleeratusta Espoon kaupunginosasta Tapiolasta. Moni kuitenkin pitää Tapiolaa lähiönä siinä missä mikä tahansa muu esikaupunkialue. Tarina kuitenkin kertoo, että aluetta on aikanaan tultu ihailemaan ympäri maailmaa. Tämän ketjun tarkoituksena on ottaa selvää, mikä siitä Tapiolasta on niin erikoisen tehnyt. Esittelen Tapiolan merkittäviä kohteita amatööriarkkitehtikuvauksen keinoin. Yritän saada myös tapojeni vastaisesti rustattua jonkinlaista taustatietoa esittelemilleni kohteille.

Lyhyt tietopaketti Tapiolasta by Museovirasto:
Tapiola on Suomessa laajin ja merkittävin esimerkki toisen maailmansodan jälkeisestä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideologiasta, jota uuden polven suunnittelijat sovelsivat luodakseen kokonaan uuden kaupunkiyksikön palveluineen ja työpaikkoineen. Entisen Hagalundin kartanon maille 1950-luvulta lähtien rakennettu "new town" -tyyppinen avara ja vaihteleva puutarhakaupunki kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Tapiola käsittää yhteisen keskustan ja sitä ympäröivät viheralueiden rajaamat lähiöt. Tapiolaksi on katsottu alueet, jotka perustuvat alkuperäiseen Heikki von Hertzenin luomaan periaatteeseen. Sen mukaan kukin alue- ja rakennusryhmäkokonaisuus on annettu yhden arkkitehdin suunniteltavaksi. Asemakaavallisesti keskeistä on maaston ja luonnonympäristön huomioiminen sekä avoimet, Otsonlahden rannoille jatkuvat laajat niityt ja viheralueet. Asuintalojen piha-alueet liittyvät avoimina hoidettuihin viheralueisiin. Korkeatasoisen rakennuskannan joukossa maamerkkejä ovat mm. Ervin suunnittelemat Tapion torni ja Mäntytorni sekä Revellin suunnittelemat kerrostalot, ns. Taskumatit. Asuntosäätiön Tapiolaan olennaisesti liittyvien keskustan, itäisen, läntisen ja pohjoisen lähiön lisäksi Tapiolaan lasketaan kuuluvaksi eteläiseen lähiöön 1960-luvulla rakennetut Hakalehto, Suvikumpu ja Länsiranta.

Alueen asemakaavoitus on tarjonnut monille tunnetuille arkkitehdeille mahdollisuuden vapaaseen ja kokeilevaan suunnitteluun. Monet asuinrakennuksista ovat aikakautensa arkkitehtonisesti parhaita edustajia Suomessa.



1960-luvulla tehty matkailuvideo: https://www.youtube.com/watch?v=zoH0dQOuya4



**********************************************************************************************************************************


Suvikumpu

1960-luvun lopussa valmistunut Suvikummun kerrostaloalue on vanhan Tapiolan viimeisimpiä kokonaisuuksia. Alueesta järjestettiin vuonna 1961 kutsukilpailu, jonka voitti Reima Pietilä ehdotuksellaan "Tuohivirsut juoksuhaudassa". Alue sijaitsee Tapiolan länsireunalla Merituulentien varressa.

Erikoisen alueesta tekee sen arkkitehtuuri, joka on aikaansa nähden hyvin modernia. Luulin pitkään, että kyseessä on 2000-luvulla rakennettu uudiskohde eikä suinkaan 44 vuotta sitten valmistunut asuinalue.


Nopealla vilkaisulla näyttää perussiistiltä uudelta asuinkerrostalolta.
Kuva

Kuva

Tämmöisiä ovia taikka ovenkahvoja ei kuitenkaan uudiskohteista löydy.
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Alueen eteläpäädyssä yksi kerrostalo madaltuu rivitaloiksi.
Kuva

Kuva

Pääsin livahtamaan portaikkoon.
Kuva

Ylhäältä 10. kerroksesta avautuu merimaisema. Harmi että itse ovi oli kiinni. Jouduin tyytymään oven lasin läpi kuvaamiseen.
Kuva
Viimeksi muokannut Janne_H, 15.05.13 23:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä hmikko
#56095
Kiitos kuvista. Aika monet semmoisetkin tämän päivän kerrostalojen ikkuna-aukotukset, joihin on olevinaan kovasti panostettu, näyttävät niin sanotusti amatöörien tunaroinnilta noihin Pietilän talohin verrattuna.

Jonkun verkkosivun reunalla keikkui Oikotien mainos myynnissä olevasta atriumtalosta Tapiolassa. Rakennusvuosi on 1965 ja arkkitehti Pentti Ahola. Kuvissa näkyy mielestäni kytkettyjen talojen arkkitehtuuri suht hyvin. (Itselläni ei satu juuri nyt olla tarvetta omakotitalolle Tapiolassa, nuo pyydetyt 600 000 eskoahan tietysti olisivat tilillä kyllä.)
#60875
Blombstedtin ketjutaloista on hyvä muistaa vielä samaan kokonaisuuteen kuuluvat kerrostalot tien toisella puolella. Samoin itse tien sovittaminen maastoon sotii perinteisiä infrarakennusperiaaatteita vastaan (tieinsinööri olisi kaivanut isot ojat kummallekin puolelle ja rakentanut tielle kunnon penkan), mutta näyttää oikein kivalta.

Arkkithetikunta aikanaan teilasi Suvikummun ja muutkin pietilöiden työt, mutta nykyään ovat jo päässeet arvoiseensa asemaan.
Avatar
tekijänä Clepe
#60878
^Voiko joku avata mikä tossa alueessa on hienoa? Ovatko noi ruohokentät jotenkin kauniita tai käytännöllisiä?
arkkinikkari kirjoitti:Samoin itse tien sovittaminen maastoon sotii perinteisiä infrarakennusperiaaatteita vastaan (tieinsinööri olisi kaivanut isot ojat kummallekin puolelle ja rakentanut tielle kunnon penkan), mutta näyttää oikein kivalta.
Eli perinteisen tien rakentaminen ja ylläpito olisi ollut halvempaa, mutta ruohikkoa pari metriä vähemmän? Ja toisaalta kantakaupungissa kadun kuivatus tapahtuu aivan samalla tavalla kuin tuollakin, eli viemäreiden kautta. Varsinaista innovaatioita ei siis ole tapahtunut, on vain rakennettu kallista infraa jota on hyödynnetty tehottomasti (kadulla vähän asukkaita).
tekijänä Maumatti
#60891
Tapiolan kaupunkirakenne on aikalailla perseestä, mutta ainakin nuo suvikummun talot näyttävät varsin hyvältä suhteessa sen ajan yleiseen laatuun.
tekijänä tissot
#60902
Mukavia taloja ja hienolla alueella. Lukiossa aikoinaan oli aina kade luokkakaverille, joka käveli sen 80 metrin matkan kouluun noista tönöistä.
Ovat myös kuuluisia siitä ettei kyseisiä taloja tahdo olla avoimilla markkinoilla, vaan menevät melkeinpä perheen sisällä aina seuraavalle. Noissa oli myös iso remppa jokunen vuosi sitten, missä monet tekivät myös kellaritiloista miesluolia tai vain siistivät.

Ei nuo omaan silmään ole parhaimmistoa Tapiolan alueen rivareista, mutta tuon location kanssa on vaikea kilpailla. Mitään tuollaisia asuntoja tai tontteja ei pahemmin kannata unelmoida Tapiolan keskustaan enää rakentavansa.
Avatar
tekijänä RV
#60992
Maumatti kirjoitti:Tapiolan kaupunkirakenne on aikalailla perseestä, mutta ainakin nuo suvikummun talot näyttävät varsin hyvältä suhteessa sen ajan yleiseen laatuun.


Oikeasti, miten noin terveellisesti ja viihtyisästi rakennettu, luontoa kunnioittaen, alue voi olla kenenkään mielestä "perseestä"? Huhhuh kuinka paljon upeampaa seutua Tapiola on edelleen kuin viherhörhöjen kaavailemat umpikorttelikasarmit. Sodaa edeltävissä sellaisissa oli sentään arkkitehtuuria.
Avatar
tekijänä Janne_H
#66588
Taskumattitalot

Viljo Revellin suunnittelemat vuosina 1959 ja 1961 valmistuneet kerrostalot ovat Tapiolan näkyvimmät asuinrakennukset. Kokonaisuus koostuu neljästä 9-kerroksisesta talosta, jotka sijaitsevat korkean kallion huipulla. Kuviani eteläisimmän talon kattoterassilta: viewtopic.php?p=52408#p52408

Arkkitehtuurimuseo kirjoitti:Talojen porrastasanteilta on käynti seitsemään tai kahdeksaan asuntoon. Julkisivut kaartuvat rakennuksen keskellä kuperina, ja kapeat päädyt on taivutettu sisäänpäin. Näin on saatu aikaan solakka 6-kulmaiseksi mieltyvä rakennustyyppi. Massan huipentaa lennokkailla katoksilla korostettu kattokerros, jossa on tuuletusparvekkeet ja kuivaushuoneet sekä saunat näköalaterasseineen.

Keittiöihin tuotiin luksusta matalin teak-ovisin kaapein sekä uutuudella - liesituulettimella. Siivouksen helpottamiseksi keittiökaapit olivat irti lattiapinnasta. Säästökontu oli maamme ensimmäisiä asuntosäästökohteita. Kaksi vuotta myöhemmin tornitalot saivat kaksi kovanrahan sisarusta - Tornikonnun ja Nelostornin.

Rakennusten pitkissä julkisivuissa on mineriitillä verhotut kentät, joiden vaakasuuntaa ikkunanauhat ja teak-ritilät voimistavat. Parvekkeet on sisäänvedetty, ja ne sulautuvat julkisivuihin, joten rakennusten selkeä kokonaismuoto säilyy. Koverissa päädyissä kourulevyjen pystyurat korostavat massan nousua.

http://www.mfa.fi/kohteita-5

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Avatar
tekijänä Janne_H
#71524
Tapiolan keskus joulun alla

Pieni kuvakatsaus jouluiseen Tapiolan keskukseen. Tapiolan keskus on aidosti autoton kävelykeskusta. Alueella on Itä-Pasilasta poiketen onnistuttu kahden tason kaupunkisuunnittelussa. Autoilu ja pysäköinti tapahtuvat alemmalla tasolla ja kävelijät ja liikkeet ovat katutasolla. Tapiolan keskus kehittyy Länsimetron myötä hurjasti lähivuosina ja siitä mainostetaankin tulevan Suomen laajin kävelykeskusta.

http://tapiolankeskus.fi/

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva