Mikä on Taloforum?

Talon aulassa voit esitellä omia kuvia rakennuksista, kaupungeista ja muista urbaaniin teemaan liittyvistä kohteista. Esittele kotikaupunkisi tai kommentoi muiden kuvia. HUOM! Kuvat ovat tekijänoikeuslain suojaamia, eikä kuvien kopiointi ole sallittua ilman kuvaajan lupaa!
Avatar
tekijänä Iggy.P
#95797
Eeros kirjoitti:Erittäin mielekiintoinen ketju. Suurkiitos näistä!


Mukava kun tykkäsit. Itä-rajan lähialueet ovat osa myös suomalaisten omaa historiaa joten aihepiiri on kiinnostava siinäkin mielessä. Rajantakaisilla alueilla on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä. Kun Länsi-Suomi kristillistyi keskiajalla Turun tuomiokirkon toimiessa roomalaiskatolisena kristillisyyden keskuksena, Itä-Suomessa kristillistyminen toteutui kreikkalaiskatolisen Valamon luostarin varustamien lähetysretkikuntien toiminnan tuloksena. Näin Suomen alue sai vahvoja vaikutteita sekä idästä että lännestä. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen kulttuurinen perinne on siten perustaltaan monipuolisempi.

Aleksanteri Syväriläisen Pyhän kolminaisuuden luostari
sijaitsee 24 kilometrin päässä Lotinapellon kaupungista Leningradin alueella. Historiallisessa menneisyydessään luostari on ollut ikiaikainen pohjoisten alueiden hengellisen kulttuurin keskus.

Kuva

- Aleksanteri Syväriläisen luostari perustettiin vuonna 1506. 500-vuotisen olemassaolonsa aikana luostari on saanut kokea monta onnettomuutta, joista pahin lienee ollut vuonna 1917 tapahtunut vallankumouksen ja ateismin aiheuttama hävitys. (Wikipedia)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4 ... %A4j%C3%A4)


Luostari on palannut elämään: lampukat ovat syttyneet, jumalanpalveluksia toimitetaan ja luostarin talous on elpymässä.
Kuva

Luostarit kartalla. Vienan meren saarella sijaitsevaa Solovetskia ei ole merkitty karttaan ja Aleksanteri Syväriläisen luostari on siinä nimellä "Syvärin luostari":
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#96140
Staraja Ladoga suom. Laatokanlinna

Laatokanlinna oli Viikinkiajalla suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Varjagit käyttivät siitä nimeä Aldeigjuborg. Sen synty on ajoitettu dendrokronologian avulla vuoteen 753.

Pienoismalli vanhasta linnasta:
Kuva

Kaupungissa asui alkuvaiheessa ainakin skandinaaveja ja itämerensuomalaisia. Vanhimmat esinelöydöt ovat 600-luvulta oleva merovingiaikainen kampa (löydetty 2013) ja arabialaisia rahoja eli dirhameja vuodelta 786:
Kuva

Elämä pohjolassa pakanallisena aikana oli ankaraa. Viikingeillä oli vuodessa mm. neljä uhraamistapahtumaa (blót), joissa puihin hirtettiin kerralla jopa kymmeniä uhrattuja ihmisiä ja eläimiä. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisuhri

Rurikin ja Olegin monumentti:
Kuva

Kun antropologit ovat kyselleet primitiivisten heimojen jäseniltä uhrirituaalien syitä, vastaus on ollut kaikkialla sama: Uhraamiskäskyn antaneiden Jumalien (voi tarkoittaa myös heimopäällikköä) miellyttäminen ja yhteisön järjestyksen palauttaminen tai ylläpitäminen. Kristinuskon saapuminen lopetti uhrimenot. Lähde: https://teoblogi.fi/2010/12/3-8-2-kuningasuhri/

Laatokanlinna menetti kaupunkioikeutensa vuonna 1703, kun Pietari Suuri perusti Uuden-Laatokan Olhavanjoen suulle heikentääkseen Laatokanlinnan asemaa. Hän siirrätti koko väestön uuteen kylään. Näin Laatokanlinna sai nimen Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka. Siitä lähtien se on ollut kylä.

Uusi Laatokka Sergei Progudin Gorskin vanhassa värivalokuvassa v.1911:
Kuva

Lähialueella sijaitseva Nikolaoksen luostari 1900-luvun alussa:
Kuva


https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu%3AStaraja_Ladoga/uusi_versio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_Laatokankaupunki
http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html