Taloforum.fi

[järvellä nukkuva]

Minua kiinnostaa, missä suhteessa suomalaiset kaupungit ovat toisiinsa. Mikä on esimerkiksi on täkäläinen suurkaupunki. Se, miten iso kaupunki on, ei tämän hetken Suomessa selviä niin helposti kuin voisi kuvitella. Eri kunnat ovat eri kokoisia ja sisältävät usein paljon alueita, joilla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä itse kaupungin kanssa, jos kaupunki käsitetään tiukassa mielessä.

Kaupunkien "suuruuteen" liittyy mielestäni myös niiden historia ja merkitys. Ja tietenkin suuruus on aina myös suhteellista. Kajaani on suurkaupunki vain Kainuun mittakaavassa. Helsinki ei luultavasti ole suurkaupunki Kiinan mittakaavassa. Miten nyt asiat määritellään. Joku talopuritaani voisi väittää, ettei Suomessa ole ollenkaan kaupunkeja. Joka tapauksessa luokittelu ja määrittely ja asioiden tunkeminen osittain niille luonnottomiin paikkoihin on yksinkertaisesti hauskaa. Minäkin esimerkiksi määrittelen Viipurin suomalaiseksi kaupungiksi, vaikka kaupunki on samaan aikaan myös venäläinen, ruotsalainen ja jopa saksalainen kaupunki. Me nyt vain satumme olemaan tässä hetkessä aika-avaruutta, jossa Viipuri on Venäjän omistuksessa; varmasti ansaitusti se sitä onkin, eikä siinä mitään. En myöskään määrittele Espoota omaksi kaupungikseen, vaikka joku voi niin tehdäkin ja sen ymmärrän. Ja voiko Ulvilaa edes nykyään laskea kaupungiksi, onko Ulvilaa oikeasti edes olemassa? Oma määrittelyni on vain karkea luonnos. Pyydän anteeksi jos vastaava ketju on jo olemassa, mutta en ainakaan huomannut sellaista.

Mutta tämä hetki pitää kuitenkin muistaa ja tästä hetkestä määrittely lähtee liikkeelle. Kaupungithan voivat vaikka jo huomenna tuhoutua ikuisiksi ajoiksi, kuten Babylon.

Kategoria 1: Suurkaupungit
Turku (Suomen vanhin kaupunki, vanha pääkaupunki)
Helsinki (Suomen ainoa kansainvälisen mittaluokan suurkaupunki, pääkaupunki, ylivoimaisesti suurin kaupunki)
Tampere (Suomen toiseksi suurin kaupunki, teollistumisen keskus)
Oulu (suuren maantieteellisen alueen, pohjoisen, keskus)
Viipuri (pitkään Suomen toiseksi suurin kaupunki, idän keskus, monikulttuurinen karjalainen rajakaupunki)

Kategoria 2: Pienemmät suurkaupungit
Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Vaasa

Kategoria 3: Keskiaikaiset kaupungit (muut kuin jo edellä mainitut)
Ulvila (?), Porvoo, Rauma, Naantali, Tammisaari (Raaseporin linna on keskiajalta ja Tammisaarikin on perustettu 1546), Käkisalmi (venäläisten perustama)

Voisi ajatella, että kolmoskategorian kaupungit ovat tämänhetkisestä pienuudestaan huolimatta rinnastettavissa kategorian 2 kaupunkeihin. Tärkeämpää on se, miltä kaupunki tuntuu, ei se, miten iso kaupunki numerojen perusteella on.

Kategoria 4: Maakuntakeskukset / keskikokoiset kaupungit (muut kuin jo edellä mainitut)
Maarianhamina, Lappeenranta, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani, Hämeenlinna, Kokkola, Kotka (ei ole maakuntakeskus, mutta kuitenkin keskikokoinen kaupunki), Rovaniemi, Joensuu

Kategoria 5: Pikkukaupungit
En lähde tässä määrittelemään pikkukaupunkeja. 10 000 asukasta voisi olla kaupungin raja, mutta kun on kuntia jotka nimittävät itseään kaupungiksi vaikka asukkaita olisi vähemmänkin, tilanne mutkistuu... Ehkä siinä tapauksessa kaupunki voidaan hyväksyä joukkoon, jos kyseessä on "vanha", ennen vuotta 1959 perustettu kaupunki. Esim. Kristiinankaupunki, joka voi ylpeillä urbaanisuudellaan paljon enemmän kuin vaikka Kitee.

[T.M.]

Kaupunkeja voi tietysti luokitella ja on luokiteltukin monilla eri tavoilla, yleensä tietysti väkiluvun perusteella. Lähtökohdaksi voi ottaa vaikkapa Suomen väkiluvun joka on 5 359 000, sekä kuntien määrän joka on 342. Wikipediasta löytyy useita luetteloita Suomen kunnista järjestettynä eri kriteereillä. Väkiluvun mukaan Suurin on tietysti Helsinki, ja pienin Sottunga. Luettelon mediaanissa eli puolivälissä ovat Siikajoki ja Nakkila (n. 5 700 asukasta). Toisin sanoen puolessa Suomen kunnista on enemmän asukkaita, ja puolessa vähemmän. Jos kuitenkin lasketaan Suomen väkiluvun ja kuntien määrän perusteella keskiarvo, saadaan tulokseksi 15 669 asukasta. Kuitenkin vain 72:ssa kunnassa on tätä enemmän asukkaita, joka on 21% kaikista kunnista.

Jos puolestaan jaetaan kaikki kunnat väkiluvun perusteella tasan kolmeen ryhmään, saadaan seuraavanlaiset ryhmät:

Suuret kunnat: Helsinki (585 693) - Suomussalmi (9278)
Keskikokoiset kunnat: Muurame (9265) - Karttula (3511)
Pienet kunnat: Simo (3509)-Sottunga (123)

Tämä kertoo jo aika paljon väestön epätasaisesta jakautumisesta. Jos taas jaetaan Suomen väestö kolmeen yhtä suureen osaan ja lasketaan, montako suurimmista kaupungeista tarvitaan jotta saadaan 1/3 väestömäärä (1 786 000 asukasta), päätyy listaan kahdeksan suurinta kaupunkia jotka ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Lahti on lisäksi viimeinen jonka väkiluku ylittää 100 000 henkeä, eli tuolle kohdalle näyttäisi muodostuvan eräänlainen raja kahdellakin eri tavalla laskettuna. Toinen raja voisi olla tuo jo mainittu mediaani eli 15 669 asukasta.

Eli:

Suuret: >100 000, 8 kpl
Keskikokoiset: 15 000 - 100 000, 66 kpl
Pienet: <15 000, 268 kpl

Mutta tämä nyt on vain yksi näkemys. Toinen asia on tietenkin se, miltä kaupunki näyttää, eli rakennusten keskimääräinen korkeus, rakentamisen tiiviys, kaupunkialueen väestötiheys, kaupungin laajuus jne. Tässä mielestäni omaksi ryhmäkseen erottautuvat Helsingin lisäksi Turku ja Tampere, joiden molempien väkiluku ylitti 100 000 asukasta jo vuonna 1950. Nmä ovat siis kaupunkeja joissa on suhteellisen paljon vanhaa rakennuskantaa sekä tiiviisti rakennettu kantakaupunki. Muiden kärkikahdeksikkoon kuuluvien kaupunkien kasvu on tapahtunut vasta selvästi myöhemmin, ja usein kantakaupungin ulkopuolisiin taajamiin/lähiöihin. Esim. Oulussa 100 000 ylittyi vasta 1990.

[_ABC_]

Mielestäni kun vertaillaan asukaslukujen perusteella kaupunkeja pitää muistaa tiettyjä asioita. Eli mielestäni kun tuon mukaan laitetaan kaupunkeja järjestykseen pitää ottaa huomioon koko "metropoli"-alueen asukkaat. Eli kyllä esimerkiksi Jyväskylä oli jo 90-l nykyisen kokoinen kaupunki, vaikka virallisesti raja kulki jo viiden km päässä keskustasta ja asukasluku oli selvästi pienempi. Näiden Espoiden, Siilinjärvien, ym. asukasluvut tulee siis laskea mukaan keskuskaupungin asukaslukuun, jotta saadaan todellisempi kuva kaupungin asukasmäärästä. Ne ovat kuitenkin käytönnössä osa sitä kaupunkia, vaikka virallisesti eri kuntaa ovatkin.

[järvellä nukkuva]

Mutta tämä nyt on vain yksi näkemys. Toinen asia on tietenkin se, miltä kaupunki näyttää, eli rakennusten keskimääräinen korkeus, rakentamisen tiiviys, kaupunkialueen väestötiheys, kaupungin laajuus jne. Tässä mielestäni omaksi ryhmäkseen erottautuvat Helsingin lisäksi Turku ja Tampere, joiden molempien väkiluku ylitti 100 000 asukasta jo vuonna 1950. Nmä ovat siis kaupunkeja joissa on suhteellisen paljon vanhaa rakennuskantaa sekä tiiviisti rakennettu kantakaupunki. Muiden kärkikahdeksikkoon kuuluvien kaupunkien kasvu on tapahtunut vasta selvästi myöhemmin, ja usein kantakaupungin ulkopuolisiin taajamiin/lähiöihin. Esim. Oulussa 100 000 ylittyi vasta 1990.

Minustakin Helsinki, Turku ja Tampere erottuvat selvästi. Oulun otin mukaan omien kokemusteni perusteella. Minulle tuli siellä vaikutelma suurkaupungista, vaikka kaupunki on rakennettu epäsuurkaupunkimaisen väljästi ja kantakaupunki on melko pieni. Matalan rakentamisen voi tosin ymmärtää, koska myös aurinko paistaa usein matalalta. Lisäksi kaupungin alueella etäisyydet ovat suuret ja massiivinen pyörätieverkosto luo suuruuden tuntua. Oululla on myös pitkä historia ja hienot kulttuuriperinteet. Ei Oulu aivan sattumalta kasva valtavaa vauhtia. Oulu on kokoaan merkittävämpi, koska se on niin ison alueen pääkeskus.

Viipurin kunnassa on vuonna 2010 77 791 asukasta, mutta sekään ei kerro kaikkea, sillä alue on nykyisen Lahden kunnan kokoinen (eli suhteellisen pieni). Viipurin piiri on samankokoinen kuin Kymenlaakso ja siellä asuu suunnilleen saman verran ihmisiä, 180 000. Viipurikin on kokoaan merkittävämpi historiansa takia, eikä kaupunki ole kärsinyt Turun taudista. Lisäksi voisi olettaa, että juuri valmistuva Helsinki - Pietari -suurnopeusrata lisää Viipurin vetovoimaa.

Mielestäni kun vertaillaan asukaslukujen perusteella kaupunkeja pitää muistaa tiettyjä asioita. Eli mielestäni kun tuon mukaan laitetaan kaupunkeja järjestykseen pitää ottaa huomioon koko "metropoli"-alueen asukkaat. Eli kyllä esimerkiksi Jyväskylä oli jo 90-l nykyisen kokoinen kaupunki, vaikka virallisesti raja kulki jo viiden km päässä keskustasta ja asukasluku oli selvästi pienempi. Näiden Espoiden, Siilinjärvien, ym. asukasluvut tulee siis laskea mukaan keskuskaupungin asukaslukuun, jotta saadaan todellisempi kuva kaupungin asukasmäärästä. Ne ovat kuitenkin käytönnössä osa sitä kaupunkia, vaikka virallisesti eri kuntaa ovatkin.

Olen samaa mieltä, pelkkien kuntien asukaslukujen luokittelu on hieman epäilyttävää, vaikka voihan sitäkin tehdä. Kuntarakenne sitä paitsi melko varmasti mullistuu lähiaikoina, se mullistus on jo alkanut ja kunnat ovat sikälikin erilaisissa kehitysvaiheissa. "Taajama" voisi olla hyvä apuväline. Tai sitten seutukunta. Wikipedian vanhoja seutukunta-sivuja tarkasteltaessa löytyy seutukuntien asukasluvut 31.12. 2007:

Helsinki 1 262 849
Tampere 331 613
Turku 303 586
Oulu 212 809, seuraavina Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuopio, Joensuu ja Kouvola.

Suurimmat taajamat menevät samassa järjestyksessä (2005 tietoa):

Helsinki 1 071 599
Tampere 292 288
Turku 246 312
Oulu 171 345, seuraavina Lahti, Jyväskylä, Pori, Kuopio, Vaasa ja Kotka.

[albertobroccoli]

Suomalaiset kaupungit voi luokitella seuraavasti:

I: KAUPUNGIT

- Helsinki

II: KYLÄT & TAAJAMAT

- muut

[Tehari]

^ Joo kyllä näin on että Suomessa on 1 kaupunki ja se on Helsinki.

Sitten ovat Tampere ja Turku, voisko sanoo että "wannabe kaupunkeja". Mutta niin kauan kun siellä ei ole minkäänlaista lähiliikennettä, ratikkaa tms. niin ei ei ei. Sellaisia autokaupunkeja että huhhuh. Turussa ainakin pitää omistaa auto jos haluu liikkua A->B

Loput ovat kyliä ja taajamia. Vaikkakin Oulu nyt aikookin mennä asukasluvultaan kuntaliitosten yhteydessä ohi Turun, niin on Turunseudulla kuitenkin melkein 100 000 asukasta enemmän ja se on kuitenkin aika paljon, puhuttaessa suomesta.

[_ABC_]

Ai Suomessa pitää olla lähes 200 000 asukasta että on oikea kaupunki? Toista se on Saksassa. Siellä keskikokoinen kaupunki on 20 000-100 000, suurkaupunki 100 000-1 000 000 ja miljoonakaupunki +1 000 000.

Minusta keskusta tekee kaupungin, jos kaupungilla on tiheään rakennettu, yleensä vanha ja suhteellisen ison kokoinen ruutakaavakeskusta on se kaupunki. Suomesta tällaisia löytyy mielestäni ainakin 20-30 kymmentä. Kylät ovat sitten aivan toisenlaisia. Nekin voivat olla isoja, mutta niiden keskustoista puuttuu kaupunkimainen rakenne umpikortteleineen.

[Iggy.P]

Yksi tapa verrata kaupunkeja toisiinsa on tarkastella niitä liikennesuoritteiden perusteella. Oulu erottuu, kuten ketjussa jo mainittiinkin, pyöräilyn suurella osuudella. Numeroina Oulun liikenne näyttää seuraavanlaiselta:

Seudun asukkaiden päivittäisistä matkoista muodostuu arkisin noin 6 miljoonan kilometrin liikennesuorite. Tästä kilometrimäärästä henkilöautolla tehdään noin 4,6 miljoonaa kilometriä. Kaikista seudun asukkaiden tekemistä matkoista noin kolmannes on alle 2 kilometrin mittaisia ja noin puolet lyhyempiä kuin 5 kilometriä. Liikennesuoritteesta noin kolmannes syntyy yli 100 kilometrin mittaisista matkoista.


Oulun seudulla pyöräilyn osuus on huomattavasti muita samankokoisia ja suurempia kaupunkiseutuja suurempi. Vastaavasti kävelyn ja joukkoliikenteen osuudet ovat jonkin verran muita kaupunkiseutuja pienemmät. Polkupyörän kulkutapaosuus on Oulun seudulla lähes kaksinkertainen pääkaupunkiseutuun ja sen työssäkäyntialueeseen verrattuna ja noin viisinkertainen Tampereen seutuun verrattuna. Pyöräilyn osuus on Oulun seudulla Jyväskylän seutuun verrattuna noin neljänneksen suurempi.

http://www.ouka.fi/seutu/Tiedote.asp?ID=14589

[T.M.]

Vertailun vuoksi pohjoismaiden 20 suurinta kaupunkia:

1. Tukholma 829 000
2. Oslo 590 000
3. Helsinki 585 000
4. Kööpenhamina 518 000
5. Göteborg 508 000
6. Malmö 280 000
7. Bergen 247 000
8. Espoo 246 000
9. Århus 239 000
10. Tampere 209 000
11. Vantaa 196 000
12. Uppsala 190 000
13. Turku 175 000
14. Trondheim 165 000
15. Odense 158 000
16. Linköping 141 000
17. Oulu 137 000
18. Västerås 134 000
19. Örebro 132 000
20. Jyväskylä 128 000

(Lähde: Wikipedia)

Edit: Korjattu muutama vanhentunut tieto.

[Purkki^]

Oslo on mennyt Helsingin ohi 592 082 (01.07.2010)

[Tehari]

Ai Suomessa pitää olla lähes 200 000 asukasta että on oikea kaupunki?

No jos alat miettii jtn 50 000 asukasta olevaa mestaa, niin kyllä se aika kylä on. Itse esim. Vaasassa asuneena niin se about 60 000 on hyvin pieni mesta, vaikka kaupunki titteli sillä on. Ruuhka-aikaan kaupungin halki ajaa 5min joista 3min menee liikennevaloissa.

Heh, onpas tuo EU kyllä hieno keksintö "Euroopan unionin tilastoviranomainen määrittelee kaupungeiksi sellaiset hallinnolliset alueet, joilla asuu vähintään 50 000 asukasta ja joiden väestötiheys on vähintään 500 henkeä neliökilometriä kohti. Tämän määritelmän perusteella esimerkiksi Tamperetta ei määritellä kaupungiksi, koska siihen on liitetty harvaan asuttuja naapurikuntia, vaikka sen keskusta onkin hyvin kaupunkimainen. Uudemmissa määrittelyissä kuitenkin myös Tampere ja esimerkiksi Oulu saatetaan jo laskea kaupungeiksi."

[Urbane]

Kyllä minun mielestäni yksi suurimmista tekijöistä kaupunkien vertailussa on asukastiheys. Sillähän ne pilvenpiirtäjätkin alkunsa saavat? se missä toisessa paikassa asuu 300+ asukasta neliökilometriä kohden toisessa voi asua puolet ellei kolminkertaisesti enemmän (tai jopa vielä lisää) tämähän näkyy kaupunkirakenteessakin selvästi?

[_ABC_]

Ai Suomessa pitää olla lähes 200 000 asukasta että on oikea kaupunki?

No jos alat miettii jtn 50 000 asukasta olevaa mestaa, niin kyllä se aika kylä on. Itse esim. Vaasassa asuneena niin se about 60 000 on hyvin pieni mesta, vaikka kaupunki titteli sillä on. Ruuhka-aikaan kaupungin halki ajaa 5min joista 3min menee liikennevaloissa.

Kooltaanhan kaupungit ovat hyvinkin erikokoisia, mutta jos ajatellaan vaikka tuota Vaasaa niin osassa sen ydinkeskustaa rakennuskanta on hyvin samanoloista, kuin vaikka Helsingin keskustassa. 6-8 kerrosta korkeaa, tiivistä ja umpikorttelimaista, sekä komeita historiallisia rakennuksia. Jo tuo tekee minusta paikasta ehdottomasti kaupungin.

Mielestäni tuollainen paikka on ehdottomasti kaupunki. Kun siellä kävelet, niin ympäristö on ennen kaikkea kaupunkimainen vaikkakin aika pieni.

[Jussi]

Minustakin on selvää että Helsinki (=Pääkaupunkiseutu) luokitellaan omaksi ryhmäkseen - suurimmat syyt ovat kaupunkiseudun kokoero seuraavana tuleviin, lähijunat, metro ja raitiovaunut myös erottavat sen selvästi muista suurista kaupungeista. Toisaalta monilla ekonomisilla ja logistisilla mittareilla Helsinki, Tampere ja Turku erottuvat muista varsin selkeästi. Jos laitetaan viiteen ryhmään niinkuin alkuperäinen niin:

Luokka I: Helsinki
Luokka II: Tampere ja Turku
Luokka III: Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Vaasa ja Pori
Luokka IV: Maakuntakeskukset: Rovaniemi, Kajaani, Joensuu, Seinäjoki, Rauma, Lappeenranta, Kouvola, Kokkola, Kotka, Hämeenlinna, Mikkeli, Porvoo.
Luokka V: Muut


Luokasta IV saattoi jäädä jotakin tarpeellista pois.. Espoo, Vantaa, Nokia, Ylöjärvi jne. on selvää luokitella omiin keskuskaupunkeihinsa kuuluviksi - sensijaan vaikean ryhmän aiheuttaa Riihimäki, Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava, joista mikään ei nähdäkseni ole selkeä maakuntakeskus - osittain varmaankin Helsingin läheisyyden vuoksi kaupungit ovat hieman erikoisia. Porvookin voitaisiin laskea Nurmijärven ja Kirkkonummen tapaisiin Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin, mutta koska sillä on selkeä profiili itäuudenmaan historiallisena keskuksena on se varmaan syytä laskea nelosluokan kaupungiksi. Turun seudun dynamiikasta en osaa sanoa mitään, mutta Saloa en silti nelosluokkaan ajatellut.

Maarianhamina on vitosluokan "kaupunki" (eli ei oikeastaan mikään kaupunki), Viipurin ja Äänislinnan ottamisessa mukaan en näe paljoa järkeä.

[Jussi]

Täytyy vielä lisätä että aika suuri painoarvo luokittelulle ainakin minulla perustuu ns. fiilikseen ja se on usein melko harhaanjohtava peruste. Vieras kaupunki tuntuu usein tuttua kaupunkia suuremmalta, toisaalta jos sattuu näkemään vain pieniä osia voi vaikutelma olla mikä tahansa. Jyväskylässä käydessä ja kävelykadulla seisoskellessa näyttää ihmisvilinä siltä että kyseessä on heittämällä Tamperetta suurempi kaupunki (vertailukohtana tahtomattakin tällöin melko hiljainen Tampereen kävelypainotteinen kuninkaankatu) - toisaalta muistan kun Helsingissä asuvana joskus kävin (silloin vielä täysin vieraalla) Tampereella ja kävelin Rautatieasemalta Hämeenpuiston tuntumaan, niin muistan pähkäilleeni että onpahan ihan helvetin iso kaupunki ja etten Helsingissä muistanut koskaan nähneeni yhtä paljon ihmisiä liikkeellä. Talotkin tuntuivat paljon suuremmilta. Jälkiviisaana voi tietysti miettiä että jos olisin kävellyt ihan mihin muuhun suuntaan tahansa niin eipä olisi tätäkään vaikutelmaa syntynyt.