Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä sekovene
#75539
RV kirjoitti:Kehäradan asemanseutujen tiheysluokka ei ainakaan kerroslukujen suhteen ole paitsi yhtään hyvää luokkaa mielestäni myöskään ollenkaan niin kunnianhimoista kuin odotin, oikeastaan täysin kunnianhimotonta.


Kannatan itsekin tiivistä rakentamista raskasraideasemien ympäristöön. Ihan ensimmäiseksi pitäisi koittaa hyödyntää nykyisiä (Kulosaari, Siilitie, Ogeli jne.) paremmin. Joka tapauksessa ainakin Kivistön suunnitelmat ovat olleet minulle positiivinen yllätys. Ennakkoon odotin samanlaista scheissea kuin Niittykummussa, mutta enpä olisi sitä suurena vääryytenä pitänyt, kun ottaa huomioon Kivistön sijainnin irrallaan muusta kaupunkirakenteesta.

Edellä mainitusta juolahtikin mieleen, että tässä kohtaa voisi olla sopivaa vertailla tehokkuuslukemia Kivistön juna-aseman sekä Jousenpuiston ja Niittykummun metroasemien läheisyydessä. Saadaan vähän perspektiiviä. Näistä asemista jokaisen ympärillä on useita hehtaareja neitseellistä maastoa ja suunnitelmat ovat pikkuhiljaa valmistumassa.

Kivistö

Kuva

Kivistössä on voimassaoleva asemakaava alueella, joka on merkitty yllä olevaan kuvaan SINISELLÄ värillä. Sinne kohoaa taloja hyvään tahtiin which is nice. Myös aseman välittömän lähiympäristön kaava on enää kaupunginvaltuuston hyväksyntää vailla (hyväksytään kaiketi ihan lähiviikkoina). Rakennettava alue jatkuu vielä pidemmälle koilliseen, mutta ne hoodit alkavat olla niin kaukana juna-asemasta, etten ota niitä tässä huomioon. Sinisen alueen luoteis-pohjoispuolella on vanha omakotitaloalue, jonne ei taida mahtua kummoisesti lisärakentamista. Länsipuolella on Hämeenlinnanväylä.

Yhteensä siniselle alueelle on kaavoitettu noin 200 000 k-m², joka pelkkinä asuntoina tarkoittaisi noin 5000:ta asukasta. En osaa sanoa, millaisia tehokkuuksia Kivistön tapaiselta alueelta pitäisi edellyttää, mutta esimerkiksi alla olevassa kuvassa ORANSSILLA rajatun alueen sisällä on päästy umpikorttelimaisilla ratkaisuilla vähän yli ykkösen aluetehokkuuteen, vaikka siinä on aika paljon puistoakin mukana. Korkeimmat talot ovat 8-kerroksisia.

Kuva

Aivan aseman ympärillä olevan alueen asemakaavaa ei siis ole vielä vahvistettu, mutta kaavaehdotus on nähtävillä. Esimerkiksi tälle VIHREÄLLÄ rajatulle alueelle on ehdotuksessa lyöty 56 000 kemmiä, eli tehokkuus on reilusti yli yksi.

Kuva

Korkeahkoon tehokkuuteen on päästy sijoittamalla 12-kerroksiset talot järkevän oloiseen korttelirakenteeseen (kuva alla). Jos korkealla rakentamisella halutaan saavuttaa muutakin kuin epämääräisiä aukioita joka puolelle, niin about tuolla tavalla se pitääkin tehdä. Haluan toki nähdä "Colosseumin" vielä omin silmin ennen kuin menen liiaksi kehumaan. Saattaa olla meno vitun Itä-Pasila, kun siinä on ne kansirakenteetkin juna-aseman vuoksi.

Kuva

Se täytyy kuitenkin myöntää, että Kivistön aseman eteläpuoliset suunnitelmat ovat paria asuinkorttelia lukuunottamatta hirveetä paskaa. Tehoja kyllä piisaa, mutta homman nimi on kumppanuuskaavoitus HOK-Elannon ja Keskon kanssa. Sinne siis halutaan Suomen kuudenneksi (tms.) suurin hyperostari. Samaa scheissea pukkaa tosin myös metroradan varrelle, joten ei Kivistö siinäkään erotu pahassa. Lisäksi Kivistön asema olisi kannattanut sijoittaa alueen keskiosiin, kuten alun perin suunniteltiin. Sijainti länsireunalla, lähellä moottoritietä, on jonkinasteinen kuningasidea.

Mutta joo. Kokonaisuudessaan Kivistön suunnitelmat saavat minulta hyvän arvosanan, kun vertailukohtana on metroasemien ympärillä tapahtuva sekoilu. Ihan hyvältähän tämä näyttää.

Kuva

Pakko mainita Kivistöstä vielä se, että myös talojen ulkonäkö edustaa minun maallikkosilmissäni uudistuotannon terävintä huippua. Esimerkiksi tää tönö on tosi tyylikäs imo. Makuasia toki.

8-

Niittykumpu

Kuva

Metron rakentamispäätöksen jälkeen Niittykummun aseman ympäristössä on vahvistettu kaksi asemakaavaa, jotka kattavat yllä olevaan kuvaan rajatun ORANSSIN alueen. Alueen pinta-ala on noin 14,7 hehtaaria ja se sisältää vanhaa, säilytettävää rakennuskantaa about 20 000 k-m² ja uutta rakentamista noin 50 000 k-m². Aluetehokkuudeksi tulee näin ollen säälittävän pieni 0,5.

Kohuttu "Niittykummun metrokeskus" päästiin suunnittelemaan käytännössä neitseelliseen maastoon (vuoden 2007 ilmakuva, johon merkitty alueen rajaus suurin piirtein: click), mutta siitä huolimatta tälle vähän yli neljän hehtaarin kokoiselle alueelle onnistuttiin kaavoittamaan ainoastaan 38 000 k-m². Asiahan on niin, että yksi 24-kerroksinen tornitalo on vain kuriositeetti, jos kaava koostuu muuten pelkistä pistetaloista ja liikennevihreästä. Katsokaa nyt mitä shittiä.

Kuva

Merituulentien pohjoispuolella sijaitsee tällä hetkellä huoltoasema ja pari peltihallia, jotka on ilmeisesti tarkoitus häätää muualle. Tuossa alueessa on vielä potentiaalia, mutta nähdyn perusteella en epäile hetkeäkään, etteikö sekin onnistuta hukkaamaan. Myös Kehä II:n itäreunalle suunnitellaan jotain, mutta siellä on jo valmiiksi asutusta, joten täydentäminen tulee olemaan vaikeaa. Länärin pohjoispuolella on vanhoja toimistoja, joita tuskin ollaan potkimassa pois. Aika heikolta näyttää siis Niittykummun aseman hyödyntäminen. Minusta koko asema olisi kannattanut jättää rakentamatta, kuten alun perin ajateltiin.

Lisäksi on syytä mainita, että Niittykummussa pysäköinti on tarkoitus laittaa kalliilla maan alle, kun taas Kivistössä autot tungetaan pääsääntöisesti 4-5-kerroksisiin halleihin, joka on ratkaisuna halvempi. Tästä huolimatta Kivistön suunnitelmissa maankäyttö on tehokkaampaa.

Kouluarvosanaksi Niittykummun tähän mennessä nähdyille suunnitelmille annan 5½.

Jousenpuisto

Kuva

Jousenpuiston metroasema sijaitsee Tapiolan ja Niittykummun metroasemien välissä. Kuvassa SINISELLÄ merkityn alueen sisäpuolella oli joku täysin turha ruohopläntti (ilmakuva vuodelta 2007: click), jonka paikalle päästiin suunnittelemaan rakentamista. Alueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria, mutta Espoon kaupunki kaavoitti sinne vaivaiset 51 630 kemmiä (vastaa about 1000:ta asukasta). Alkuperäinen suunnitelma sisälsi vähän yli 60 000 kemmiä, jolloin sentään ykkösen alutehokkuus olisi ylittynyt, mutta suunnitelmia muutettiin, koska tien toisella puolella asuvat nimbyt ulisivat jotain. Toisaalta jotkut ovat sitä mieltä, että Jousenpuistoon pitäisi rakentaa taloja vielä nykyistäkin suunnitelmaa vähemmän: http://www.hs.fi/kaupunki/a1367209748471

Alueen länsipuolella on rivitaloja ja itäpuolella Tapiolan suojeltuja metsätaloja, joiden sekaan ei liene luvassa täydennystä. Steniuksenkumpuun, Merituulentien eteläpuolelle, hyväksyttiin muutama viikko sitten uusi asemakaava, mutta eipä tuossakaan ole hurraamista. 12 000 kemmiä ja helvetin iso parkkis. 60-luvulla ja ilman metroasemaa tuo olisi ihan ok. http://espoo04.hosting.documenta.fi/kok ... 592-10.HTM

Jousenpuiston pohjoispuolella on Tapiolan urheilupuisto, johon saattaa espoolaisella kaavoituksella saada talon tai kaksi mahtumaan, mutta en pidätä hengitystäni. Tästä voi tulla metroasema, jonka lähietäisyydellä asuu vähemmän ihmisiä kuin Kulosaaressa. Se on aika vähän. Huomattavaa on myös se, että Merituulentietä aiotaan leventää ja sille aiotaan asentaa meluaidat (jolloin siitä tulee de facto motari), vaikka Länsiväylä kulkee samansuuntaisena 400 metriä etelämpänä. Minulle moinen ratkaisu ei olisi tullut mieleen.

Itse odotin juuri Jousenpuiston suunnitelmilta aikoinaan hyvin paljon, koska tuossa lähistöllä on tullut asuttuakin aika pitkään. Nyt täytyy jälkivisaasti todeta, että koko metroasemaa ei olisi pitänyt rakentaa. Ja koska Merituulentie johtaa suoraan Tapiolan metrikselle, ei aseman puuttuminen Jousenpuistosta edes haittaisi kauheasti. Metro perustuu muutenkin niin vahvasti liityntäliikenteeseen, että välillä vähän ihmetyttää nämä Niittykummun kaksi metsäseisaketta. Sitä paitsi jos asukkaita tulee 1000 ja kaupunki on määrännyt, että autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 760, niin mihinkäs siinä metroa enää tarvitaan. Kaupunkiautoilun pahin pullonkaula on pysäköinti, mutta Jousenpuistossa parkkiksien määrä tulee hyvin suurella todennäköisyydellä olemaan riittävä (Espoon nykyinen autotiheys on vähän alle 0,5 autoa per asukas). Että bröm bröm vaan. Sellainen hauska yksityiskohta tuli myös mieleen, että pravdan mukaan Jousenpuisto on "autoton asuinalue" http://www.hs.fi/kaupunki/a1305964804406

Mutta mutta, tärkein meinaisi unohtua: Jousenpuistoonkin tulee sitä kaivattua korkeaa rakentamista! Ihania lähiötorneja, etten sanoisi:

Kuva

Kivistö pieksee tämän sontaläjän 6-0, 6-0, 6-0. Game, set, match.

Huom! Disclaimer: kirjoituksessa käytetyt aluerajaukset saattavat vaikuttaa tarkoitushakuisilta, mutta kyse ei ole kirsikanpoiminnasta. Loogisinta olisi tietenkin vertailla esimerkiksi 500 metrin sädettä asemien sisäänkäyntien ympärillä, mutta koska kaavoitus on tällä hetkellä kaikilla alueilla kesken, ei näin voi tehdä. Kun kaikki kaavat on saatu valmiiksi, aion suorittaa kyseisen vertailun ja huutonauraa Niittykummun suunnitelmille, jotka häviävät tehokkuudessa jopa Kehä III:n ulkopuolelle rakennettavalle lähiölle. Puhumattakaan siitä, että tuo Niittykummun pistetalo-liikennevihreä-pistetalo-rakenne on ympäristönä aivan helvetin ankeaa.

Tässähän menikin koko ilta näppärästi näitä paint-taidekuvia väsäillessä.
Avatar
tekijänä Klazu
#75565
Loistava kirjoitus ja onhan tuo ihan uskomatonta kädettömyyttä vähän kaikkialla pääkaupunkiseudulla muutamia pikkuruisia valonpilkahduksia lukuunottamatta.

sekovene kirjoitti:Asiahan on niin, että yksi 24-kerroksinen tornitalo on vain kuriositeetti, jos kaava koostuu muuten pelkistä pistetaloista ja liikennevihreästä. Katsokaa nyt mitä shittiä.


Kaikkein oleellisin pointti on kuitenkin yläpuolisessa lainauksessa, mihin kiteytyy korkea rakentaminen pääkaupunkisedulla. Yhdellä tornilla ei ole niin mitään merkitystä alueen tehokkuudelle vaan kyse on "tiheyspesusta" (vähän samaan tapaan kuin aiemmin puhuttiin viherpesusta), jolla yritetään osoittaa että kallis liikenneinvestointi oli niiden satojen miljoonien väärti kun tuli, katsos nyt, ihan korkeaa rakentamistakin alueelle. :lol:
Viimeksi muokannut Klazu, 07.07.15 17:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä hylje
#75571
Tiheyspesuapa sitä. 5,6 miljoonaa ihmistä mahtuisi asumaan Helsingin kunnanrajojen sisälle suurin piirtein (asunto)rakennustehokkuudella yksi. Kun taajamaa on Helsinginkin ulkopuolella mm. junaradan varressa eikä koko Suomi varmaan pääkaupukiseudulle muuta, kovin suuria harjakorkeuksia ei siis ole tarve pakottaa. Kunhan rakentamaton hukkatila voitaisiin jättää pois. Isompia taloja ei toisaalta kannata estääkkään.
tekijänä Etika
#75572
Tuo Niittykummun havainnekuvahan voisi olla tullut suoraan Le Corbusierin piirrustuspöydältä:
Kuva

Nuo kaikki Espoon suunnitelmat edustavat kyllä modernistisen kaupunkisuunnittelun pahimmin epäonnistuneita ajatuksia.
Avatar
tekijänä Bernheart
#75584
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/792576 ... a+huomenna

:smt026


Helsinki-Vantaan oma juna-asema aukeaa huomenna

Kotimaa|Turun Sanomat13:14|0

Helsinki-Vantaan lentokentän rautatieasema avautuu matkustajaliikenteelle huomenna, kun pääkaupunkiseudun uuden kehäradan I- ja P-junat alkavat pysähtyä asemalla.

Matkustajien käytössä on nyt lentoaseman läntinen, Tietotiellä sijaitseva sisäänkäynti, josta järjestetään maksuton bussikuljetus lentokentän terminaaleille. Matkan voi myös kävellä.

Suora sisäänkäynti rautatieasemalta lentoaseman terminaaliin avautuu myöhemmin syksyllä. :D

TS–STT
tekijänä hmikko
#75741
Klazu kirjoitti:Mitenhän kukaan ei tullut ajatelleeksi tätä? Normimeininki. :roll:

http://yle.fi/uutiset/turistit_hukassa_ ... an/8173426


On sitä ajateltu ja kommentoitu pitkään mm. Joukkoliikenneforumilla, missä on moderaattorina ainakin yksi HSL:n suunnittelija. "Ongelman" taustalla on se, että HSL on vaihtamassa lippujärjestelmäänsä, missä yhteydessä tulee käsittääkseni uudet automaatit, eikä vanhoja/väliaikaisia haluta sen takia hankkia lisää. Suomalaista normimeininkiä on tietysti se, että tuijotetaan järjestelmää ja sen uusimista (joka on sarjaa julkisen sektorin tietojärjestelmähanke Tiedolta), eikä sitä, onnistuuko kukaan matkustamaan mihinkään.

Uuden järjestelmän myötä ratikoista on vihdoin viimein poistumassa kuljettajarahastus, minkä pitäisi nopeuttaa pysäkkitoimintoja selvästi, ja ilmeisesti lähijunista on myös jossain vaiheessa poistumassa konduktöörit. Joku voisi väittää niinkin, että nykyisellään turisteille on parempaa palvelua, eli ihmisiä myymässä lippuja, kuin tulee olemaan vastaisuudessa. Toki lähiliikenteen junissa systeemin luettavuus on huono, kun turisti ei etukäteen arvaa, että joissain vaunuissa on lipunmyynti ja joissain ei, eikä asiaa ole turhan selvästi opastettu.
Avatar
tekijänä RV
#75787
Etika kirjoitti:Tuo Niittykummun havainnekuvahan voisi olla tullut suoraan Le Corbusierin piirrustuspöydältä:
Kuva

Nuo kaikki Espoon suunnitelmat edustavat kyllä modernistisen kaupunkisuunnittelun pahimmin epäonnistuneita ajatuksia.


Kyllä Corbusierin suunnitelmat taitavat helposti täyttää metron tehokkuusvaatimukset. Niittykumpu jota nyt rakennetaan ylittänee niissä parikin nykyistä asemaa.
tekijänä hmikko
#76927
Hesarin jutussa itkevät ne, joiden palvelu huononi Kehäradan takia. Vantaan osalta tuossa näkyy se, että harvaan rakennetulla lähiövyöhykeellä yhteen raskasraiderataan keskittäminen bussilinjaston kustannuksella aiheuttaa ongelmia. Esim. jutun protestiaktiivin asuinpaikka Kartanonkoski on jäänyt katveeseen.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1442808626068
tekijänä hmikko
#77792
Joukkoliikenneforumilla osui silmään tämmöinen:


Vesinokkaeläin kirjoitti:Hallituksen neljäs lisäbudjetti tälle vuodelle: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-..._groupId=10616

"Kehärata-hankkeen valtuutta nostetaan 5 miljoonalla eurolla 514 miljoonaan euroon. Valtuuden korotus johtuu hankkeen viivästymisestä johtuvista ylläpitokustannuksista, uusista glykolivuodoista ja ennakoimattomista lisä- ja muutostöistä. Rauman meriväylän valtuutta nostetaan 8 miljoonalla eurolla 28 miljoonaan euroon. Korotus johtuu pääasiassa myönnetyn vesiluvan ehdoissa vaaditusta ruoppausmassojen läjitysratkaisusta, joka on huomattavasti kalliimpi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna."

Erityisesti kiinnitti huomiota kohta "uusista glykolivuodoista", mistähän tässä on kyse?


Teemuxs kirjoitti:Kyse on ilmeisesti siitä, että jo muistaakseni elokuussa havaittiin Tietotien sisäänkäynnin vuotavan sisuksiinsa Glykolin hajoamistuotetta, joka taas heikentää teräksen ja betonin lujuutta.


Jei. Ratatunnelien osalta tehtiin glykolin takia niin järeä ratkaisu (erillinen betoniputki kalliotunneliin ja tilaa niiden väliin), että kuvittelin homman olevan hoidossa. Hintaakin muistaakseni 35 milliä. Saapi nähdä, saadaanko glykoliremontista ikiliikkuja tuolle asemalle.
Avatar
tekijänä Klazu
#77798
Glykolin kohdalla en ole niinkään huolestunut sen valumisesta tunneliin, kuin sen vuosikymmenien vaikutuksesta läheisen Päijännetunnelin veteen, mutta sehän on jo vanha juttu ja osa veden kuuluisaa makua.
  • 1
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26