Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#19692
1950-luvun arkkitehtuuri
Monet kansalaiset ilmaisevat suurta tyytymättömyyttä modernin arkkitehtuurin synnyttämään ympäristöön. Ja kieltämättä laajemmat kokonaisuudet näyttävät "sankariarkkitehtien" kilpakentiltä, joissa vältetään samaistumista naapurikortteliin. Miljöön yhtenäisyys on samalla tasolla kuin kaatopaikan muovipussisekamelska.

Kuva
Viimeksi muokannut eskimo, 16.02.14 10:58. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
#19697
1950-luvun arkkitehtuuri
Kuntien luottamuselimissä usein halutaan perinteeseen sitoutuvaa arkkitehtuuria, koska moderni arkkitehtuuri hajottaa vanhemman ehyen miljöö.

Tässä Raahen 1950-luvulla rakennettua ranta-aluetta ja sen ajan hyvää rakentamista edustava koulu.
Kuva

Parhaimmat ajan kivitaloarkkitehtuurin talot ovat hyvin harkittuja ja tarkasti sommiteltuja. Ne ovat positiivisessa mielessä vaatimattomia ja usein yksityiskohdissaan lähes humoristisia. Katso savupiipun kylkeä, yksinkertainen muurauskoriste tekee teknisestä välttämättömyydestä huolitellun osan kokonaisarkkitehtuuria.
Kuva


Raahen Kaupunginrannan suunnitelman toteutuksen pohjaksi vaalittiin yksimielisesti tällainen vaihtoehto:
Kuva
Viimeksi muokannut eskimo, 16.02.14 11:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä Kantti
#19700
Ajattelitko siten, että 50-luvun rakennuksia kuvaamalla ja postaamalla kuvia tänne tarkasteltaisiin aikakauden rakentamisen tyyliä ja kunkin rakennuksen yksittäisiä piirteitä? Turussa on jonkinverran aivan säällisen näköisesti piirrettyjä ja rakennettuja 50-luvun rakennuksia. Etenkin nämä 50-luvun alkupuolen rakennukset ovat sellaisia! Kerrostaloja tarkoittanet?
#19702
1950-luvun arkkitehtuuri

Kerrostalojen ohella muukin aikakauden rakentaminen sisältää samaa ajattelua. 50-luvun niukkuuden aikana luotiin oma tyyliaiheisto, joka oli vaatimatonta ja kaunista.
Voiko vähäeleisempää olla kuin talon päädyn kolme punaista pistettä valkoisella kentällä ja kuitenkin vaikutus on tehokas.
Kuva
#64854
Tämä yksi ehdottomista lempisuuntauksistani taisi alkaa Olympiakylällä 1940 ;) Laakson torneista vanhin taisi olla 1948 mutten mene vannomaan.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#89166
veka kirjoitti:Onpas taas kaunis uusi talo tulossa Nykkiin. Valmistuttuaan näyttää heti siltä kuin olisi ollut tuossa aina. Osaisko joku arvioida, kuinka paljon kalliimmaksi noin huolitellun rakennuksen tekeminen tulee kuin vastaavan kanttikertaakantti Suomi-version. Nykin talossa kantavat rakenteet ovat paikallavalua, Suomi-talossa tulevat pääosin elementtitehtaalta. Kai tuo hieno ornamentiikkakin maksaa. Ja suunnittelu. Ynnä muut.


Ei tuossa rakenteessa ole mitään sellaista, mitä ei pystyisi elementtitekniikalla toteuttamaan, ja julkisivuja tehdään paikallamuuraamalla Suomessakin. Ainoa ongelmakohta on nuo erilaiset kattoterassit, joita on hankala toteuttaa suomalaisilla esteettömyys- ja eristemääräyksillä. Ja Suomessa ne halutaan tehdä lasitettuina, jolloin niistä tulee helposti tökerön näköisiä.

Ornamentiikka ja kipsikoristeet sen sijaan eivät ole kalliita. Itseasiassa juuri sen vuoksi ne aikanaan poistuivat muodista: kaikenmaailman rahvas saattoi ostaa teollisesti tuotettuja kipsikoristeita puoli-ilmaiseksi, ja rikkaat siirtyivät aitojen (ja kalliiden) materiaalien kuten kiven ja metallien suosimiseen. Suomessa nykymääräyksillä erilaisten ylimääräisten koristeiden suurimmat ongelmat liittyvät lumeen ja eristeisiin: koristeet pitää pultata eristekerroksen läpi, ja kaikki eristekerroksen läpäisevät asiat heikentävät eristyskykyä.
tekijänä hmikko
#89169
arkkinikkari kirjoitti:Ornamentiikka ja kipsikoristeet sen sijaan eivät ole kalliita.


Edelleen vähän aiheen vierestä: tuo on tullut itsellekin monesti mieleen, kun nettikeskusteluissa esitetään 3d-printtausta ja ties mitä perinteisten tyylisten julkisivujen mahdollistajaksi tänä päivänä. Ihailtujen vanhojen rakennusten julkisivuissa ei useinkaan edes ole mitään monimutkaisia ornamentteja tai veistoksia. Esim. uusklassisisessa julkisivuissa koristeosat voivat olla hyvinkin yksinkertaisia (Sirkkalan kasarmi, Turku). Muutama koristelista, pilasteri ja päätykolmio. Semmoisten väsäämiseen ei kummoisia printtereitä tarvita, ja toisaalta osien mitat ovat sitä luokkaa, että suht yksinkertaisen muotoiset, mutta isot kappaleet lienee helpompi tehdä muulla kuin printterillä. Eikä tuossa New Yorkin talossakaan ole mitään monimutkaisempia muotoja tai edes varsinaisia ornamentteja. Perinteisen malliset ikkunat, julkisivun jäsentely, muutama holvikaari ja terassien kaiteet, ja niidenkin pylväät suoraviivaiset.

Itse kuvittelisin, että yksi este klassisen julkisivun tekemiselle asuintalossa on yksinkertaisesti nykyinen normimitoitus ja vakiintunut elementtitekniikka. Julkisivun kauneus perustuu mittasuhteisiin, jolloin pystylinjaisten ikkunoiden pitäisi olla kauniissa suhteessa kerroskorkeuteen, pilastereihin, koristelistoihin yms. Tämmöinen vaatimus kun törmäytetään modernin pohjaratkaisun, parvekkeen ja suomalaisen elementtitehtaan kanssa, niin jää tekemättä. Jotain osviittaa voisi tarjota Vantaalle taannoin valmistunut, edulliseksi tarkoitettu kerrostalo, joka tehtiin ilman elementtejä ja jossa on täysin tasajakoinen, pystylinjainen ikkuna-aukotus. Ikkunat eivät asuntojen sisällä ole nykypäivän näkövinkkelistä kovinkaan kätevillä paikoilla. Julkisivun kylläkin voisi varmaan koristella klassiseen tyyliin suht helposti.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#89171
Ei se sinänsä elementtitekniikkaan kaadu, kyllä elementeillä pystyy tekemään melkein mitä tahansa (tietysti kaikkein halvimmat elementit ovat sitten mitä ovat). Isompi ongelma on juuri mitoitus, ja parvekkeet.

Itse en kuitenkaan jäisi tuijottamaan liikaa yksittäisiä tyylisuuntia tai koristeita. Kyllä täysin modernillakin arkkitehtuurilla saadaan kauniita taloja aikaiseksi, jos vain siihen annetaan mahdollisuus. Eli jos jostain löytyy rakennuttaja joka on valmis käyttämään ylimääräistä rahaa rakennuksen ulkonäköön, niin tehdään sitten mieluummin jotain uutta kuin kopioidaan vanhaa. Hyvännäköisen vanhan vertaaminen mahdollisimman halpaan uuteen ei tee oikeutta kummallekaan tyylisuunnalle.
hmikko, veka tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#89172
Tuossa Janne_H:n pistämässä kuvassa Hartelan talo muuten juurikin rikkoo (varmaankin tietoisesti) sitä perinteistä julkisivusommittelun sääntöä, että sommitelman palikoiden pitäisi pienentyä ylöspäin mentäessä. Tuossa parvekelasitukset muuttuvat yläpäässä kahden kerroksen korkuisiksi, mikä saa rakennuksen näyttämään matalammalta ja kolhommalta. Vrt. New Yorkin talo, jossa on yksityiskohtia katutasossa, säännöllisen mallinen keskiosa, ja huippua kohti pienipiirteisempiä erkkereitä ja terasseja. Se tekee katutason katsojalle pienen valeperspektiiviefektin, jossa pienet, sisäänvedetyt terassit kaukana ylhäällä näyttävät olevan vähän kauempana kuin todellisuudessa ovat, ja rakennus vaikuttaa siksi korkeammalta. Toki tuo kyseinen tapaus on niin korkea ja piuhaan rakennetussa ympäristössä, että katutasolta ei varmaan moni niska linkussa katso, ainakaan kovin läheltä. Periaate kumminkin toimii, myös esim. Helsingin keskustassa monissa rakennuksissa.
veka tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä veka
#89173
En ole itsekään mikään uusvanhan kannattaja, oikeastaan ihan muuta. Sen sijaan rakennettaessa uutta vanhan keskelle, kuten vaikka Helsingin perinteisessä keskustassa, pitäisi tavoitteena aina olla uudisrakennuksen sopeutuminen ympäristöönsä. Sen tuo Nykin talokin tekee hienosti.

Onko asiaan vaikutusta suomalaisella arkkitehtuurikoulutuksella ja -perinteellä? Suomen suurlähetystö Washingtonissa (Komonen-Heikkinen 1994) on karmaiseva esimerkki talosta, joka kirkuu modernismillaan paraatipaikalla kaupungin suurlähetystöalueella. Washingtonissa asuvat amerikkalaiset tuttavani eivät löydä sanoja kuvatakseen tapahtunutta edes jotenkin kohteliaasti. No, jenkit ovat kyllä kostaneet kunnolla. USA:n suurlähetystön uusi lisärakennus Kaivopuiston lähes parhaalla paikalla on ympäristörikos vailla vertaa.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#89174
hmikko kirjoitti:Tuossa Janne_H:n pistämässä kuvassa Hartelan talo muuten juurikin rikkoo (varmaankin tietoisesti) sitä perinteistä julkisivusommittelun sääntöä, että sommitelman palikoiden pitäisi pienentyä ylöspäin mentäessä.


Itse en ole tuollaisesta säännöstä ennen kuullutkaan... New Yorkissa rakennukset "hajoavat" ylöspäin valokulmamääräysten, ei erityisten sommittelusääntöjen seurauksena.

Enemmän tuossa Hartelan kohteessa näyttäisi olevan "sääntönä" rakenteellisuus, eli rakenne ohenee ylöspäin, jonka seurauksena aukot kasvavat. Ei se ehkä mikään maailman komein sovellus aiheesta ole, mutta sen siitä saa kun parvekkeet halutaan kaikki lasittaa.

Ja ympäristöönkin voi sopeutua todella monella tavalla; ei ole mitään yhtä "oikeaa" vastausta.