Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#72778
Kuva
Jalkapallon maailmanmestaruuskisat 2018 on myönnetty viisi vuotta sitten Venäjälle. Maa on muuttunut sen jälkeen melkoiseksi hylkiöksi ja kisat voivat epäonnistua perusteellisesti.
Kisavalmistelut ovat mittavia. Tässä Venäjän kisoihin valmistuva lentokenttä 5 milj. vuosittaiselle käyttäjälle Yuzhny Greenfield Airport, Rostov-on-Don.

Kuva

Kuva
Kuva

Kuva
World Architecture News
#72786
Klazu kirjoitti:Noh, ainakin Putinin kaverit ehtivät rikastumaan rakennusurakoilla.


Putin on viimeisen 12 kuukauden aikana tehnyt varovaisen arvion mukaan vähintään 60 miljardin euron mutkan kavereidensa omaisuuksiin ja ilmeisesti siinä rytinässä syntyi epäkavereitakin kun kaikki eivät ihan nielleet purematta. Sotšin jäljiltä on erinäisiä rakennusalan yrittäjiä maanpaossa Lontoossa, kun kaveruus on välillä semmoista.
#72791
Sellaista se on bisnesympäristö Venäjällä. Välillä tulee kavereilta miljardeja ja välillä menee kavereiden vuoksi miljardeja. Siperiasta puhaltava tuuli on varsinkin talvisin hyytävää ja joskus sitä vain joutuu lähtemään pakoon ulkomaille. Eiköhän veriveljeys silti kestä pienet pakkaset ja takatalvet.
#72833
[video]https://www.youtube.com/watch?v=KTgrvju-W5Y[/video]

Jos ei Ruotsin projekteja esimerkiksi SkyscraperCityssä seuraa, niin ihan mielenkiintoinen luento Tukholman aluerakentamiskohteista. Täytyy tosin kyllä ihmetellä, miksi tilaisuus on englanniksi. Kyllähän Suomessa nyt toista kotimaista pitäisi osata? :smt002
tekijänä hmikko
#75784
erk75 kirjoitti:Nyt haastan riitaa, mutta minusta tuntuu, että nykyään kaiken voi perustella kvasitieteellisellä teknis-taloudellisella jargonilla höystetyillä argumenteilla, jotka sitten usein palkitaan pisteillä, koska teksti on yleisen suuntauksen mukaista.

Toisin sanoen olen vilpittömän iloinen, että vaikka entinen Unkarin sosialistitasavalta tuskin on pyörinyt rahoissaan Neuvostoliiton romahduksen jälkeen - tai edes sitä ennen - siellä tehty toisenlaisia päätöksiä vanhan arkkitehtuurin suhteen.


Niukkuus on kylläkin rajoittanut juurikin Andrassyn varren ja sankariaukion (mikä lienee oikea suomenkielinen muoto) jugend- sun muiden talojen korjaamista ja rekonstruoimista sodan pommitusten jälkeen. Monista rakennuksista syntyi korjauksessa madallettu tai muuten pienennetty versio, kun enempään ei ollut varaa. Toisaalta niukkuus on varmasti Budapestissa niin kuin muuallakin itäblokissa säästänyt paljon vanhaa, kun pienet ja huonokuntoisetkin talot tarvittiin käyttöön eikä niitä ollut varaa korvata uusilla. Virallisen vallan suosima arkkitehtuuri oli kyllä tyyliltään jotain ihan muuta kuin Andrassyn varren palatsit.

Amerikkalaisilla on ollut varaa ja teknistaloudellista intoa korvata vanhaa, välillä parkkipaikoilla, ja joskus hyö lausahtavat, että heidän kaupunkinsa näyttävät siltä kuin toisen maailmansodan pommitukset olisivat tapahtuneet siellä eikä Euroopassa.
Avatar
tekijänä RV
#75788
hmikko kirjoitti:
erk75 kirjoitti:Nyt haastan riitaa, mutta minusta tuntuu, että nykyään kaiken voi perustella kvasitieteellisellä teknis-taloudellisella jargonilla höystetyillä argumenteilla, jotka sitten usein palkitaan pisteillä, koska teksti on yleisen suuntauksen mukaista.

Toisin sanoen olen vilpittömän iloinen, että vaikka entinen Unkarin sosialistitasavalta tuskin on pyörinyt rahoissaan Neuvostoliiton romahduksen jälkeen - tai edes sitä ennen - siellä tehty toisenlaisia päätöksiä vanhan arkkitehtuurin suhteen.


Niukkuus on kylläkin rajoittanut juurikin Andrassyn varren ja sankariaukion (mikä lienee oikea suomenkielinen muoto) jugend- sun muiden talojen korjaamista ja rekonstruoimista sodan pommitusten jälkeen. Monista rakennuksista syntyi korjauksessa madallettu tai muuten pienennetty versio, kun enempään ei ollut varaa. Toisaalta niukkuus on varmasti Budapestissa niin kuin muuallakin itäblokissa säästänyt paljon vanhaa, kun pienet ja huonokuntoisetkin talot tarvittiin käyttöön eikä niitä ollut varaa korvata uusilla. Virallisen vallan suosima arkkitehtuuri oli kyllä tyyliltään jotain ihan muuta kuin Andrassyn varren palatsit.

Amerikkalaisilla on ollut varaa ja teknistaloudellista intoa korvata vanhaa, välillä parkkipaikoilla, ja joskus hyö lausahtavat, että heidän kaupunkinsa näyttävät siltä kuin toisen maailmansodan pommitukset olisivat tapahtuneet siellä eikä Euroopassa.


70-80-lukujen NYC todella näytti pommitetulta. Osaako kukaan muuten selittää, miksi teollisuusalueet sijaitsevat Jenkeissä heti keskustan ympärillä? Tätä aina olen pohdiskellut outona seikkana.

Rukoushuone on todella surullinen tapaus. Mutta helposti unohtuu 1920-luvun Uspenskin kappeli ja Suomenlinnan kirkko Suomessa sekä 2010-luvun purkuvimma kaikkea 50 vuotta vanhaa kohtaan.
Avatar
tekijänä Klazu
#76374
RV kirjoitti:Osaako kukaan muuten selittää, miksi teollisuusalueet sijaitsevat Jenkeissä heti keskustan ympärillä? Tätä aina olen pohdiskellut outona seikkana.


Eiköhän kyse ole ihan yksinkertaisesti siitä että vielä 1900-luvun alkupuolella nuo alueet olivat kaupunkien ulkolaitoja. Sitten tulivat autot ja moottortiet, joiden mukana asutus levisi kaukana kaupungin ulkopuolella sijaitseviin omakotitalolähiöihin ja näin ollen teollisuusalueet jäivät siihen väliin.

Ota myös huomioon että suurin osa maailman kaupungeista on syntynyt vesireittien varrelle. Suurin osa teollisuudesta tarvitsee myös paljon vettä prosesseihinsa, joten on luonnollista että nämä sijaitsevat lähekkäin. Globaalin kaupan ja suurten konttilaivojen aikaan kaikki teollisuustuotteet pitää myös kuljettaa, joten sijainti veden ääressä (ja siten usein kaupunkien kyljessä) on luonnollista.

Toki gentrifikaatio puskee vanhoja teollisuusalueita yhä kauemmas keskustoista, mutta tämänlaisen historian vuoksi esimerkiksi Vancouverin keskustan aivan vieressä sijaitsee vilkas konttisatama. Uudempi ja suurempi sijaitsee kuitenkin kaukana keskustasta, mutta molemmille on edelleen tarvetta ja siksi keskustan satama sijaitsee arvokkaalla tonttimaalla. Harva kaupunki myöskään haluaa luovuttaa verotuloja tuottavaa teollisuutta ympäryskaupunkien hyödyksi, mistä onkin hyvä jatkaa keskustelua kaupunkien rajojen järkevyydestä.
#76379
Euroopassa on myös runsaasti autoiluun satsanneita, lähiöstyneitä sekä korkean keskustan omaavia kaupunkeja, lähin esimerkki olkoon Tukholma. Siellä ei kuitenkaan ole noin^
#76393
RV kirjoitti:Euroopassa on myös runsaasti autoiluun satsanneita, lähiöstyneitä sekä korkean keskustan omaavia kaupunkeja, lähin esimerkki olkoon Tukholma. Siellä ei kuitenkaan ole noin^


Tukholmassa autoiluun panostaminen on ollut aika vähäistä useimpiin jenkkikaupunkeihin nähden. Toki sielläkin purettiin sodan jälkeen muutama kortteli sisäkaupungista (mitä nykyään harmitellaan), mutta monissa jenkkikaupungeissa vedettiin koko downtown aivan matalaksi. Vertailun vuoksi jopa pääkaupunkiseudulla on enemmän kehäteitä ja säteittäisiä moottoriteitä kuin Tukholman läänissä.

Jenkkien tuhoamisinto kostautui siten, että downtowneista ja niiden lähialueista muodostui köyhän väestön slummeja sekä kuolleita toimistokeskittymiä. Ja koska useissa jenkkikaupungeissa downtown mielletään huonoksi alueeksi, ei maan arvo yleensä korreloi keskustan läheisyyden kanssa. Esimerkiksi Detroitin metropolialueella maan arvolla ja keskustan läheisyydellä on jopa negatiivinen korrelaatio. Tukholmassa sen sijaan on selvä korrelaatio maan arvon ja keskustan läheisyyden kanssa ja siksi teollisuusalueita on siirretty kauemmas tehokkaamman maankäytön tieltä (esim. Hammarby Sjöstad).

Lisäksi on mainittava, että kyllä Tukholmassa(kin) on suuria teollisuusalueita (esim. Västberga) aivan sisäkaupungin tuntumassa. Sen tarina on täsmälleen tuo Klazun kuvaama, eli se jäi kaupungin kasvun sisään lähiöaikakaudella. Västbergan tulevaisuudesta on ollut jonkun verran debattia, mutta ilmeisesti sitä ei olla siirtämässä ihan hetkeen.

edit: Klazun viestille thumbs up. (En voi antaa mainepisteitä, koska !VAROITUS!)
Viimeksi muokannut sekovene, 27.08.15 19:19. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
#76394
En nyt tiedä josko mieltäisin Tukholmaa kovin autokaupungiksi (ainakaan yhtään Helsinkiä enempää), mutta pidä mielessä että pohjoisamerikkalaiset kaupungit ovat järjestään hyvin nuoria (alle 200 vuotta) ja moni niistä alkoi tosissaan kaupungistumaan vasta autojen ilmestyttyä. Esimerkiksi Vancouver on vain 129-vuotias kaupunki. Monet eurooppalaiset kaupungit ovat 500-1000 vuotta vanhoja ja rakentuneet pääosin ennen auton keksimistä.

Mutta kieltää ei voi, että pohjoisamerikkalaiset ovat kyllä aina rakastaneet autojaan. On jännä nähdä vanhoja valokuvia jostain 20-luvun liikenneruuhkista, jotka olivat pahempia kuin Mannerheimintiellä tänä päivänä. T-Ford tosiaan mullisti paikallisen tavan liikkua ja raideliikenteen purku monin paikoin oli viimeinen niitti yhteiskuntasuunnittelun suunnatessa autoilun varaan.

Kiintoisa lähteä parin viikon päästä Atlantaan, joka on käsittääkseni hyvin hajalleen rakentunut kaupunki suurilla moottoriteillä. :)
#76401
Sekoveneen esittelemällä tavalla se itse asiassa lie mennytkin. Tuo Västberga lienee jotakin samantapaista kuin entinen Sörnäinen? Sen historiasta olisi saanut säilyä paljonkin enemmän...

Eniten downtownista Ruotsissa on slaissailtu Göteborgista, ja mahtunee myös Euroopan top 10 (ykkönen olisi varmaankin Rotterdam tai Antwerpen).

Atlantahan käsittääkseni päinvastoin on käsittääkseni poikkeuksellisen järjestelmällinen, yhden "päämotarin" halkoma alue muihin jenkkien pääkaupunkialueisiin verraten.
#76413
RV kirjoitti:Eniten downtownista Ruotsissa on slaissailtu Göteborgista, ja mahtunee myös Euroopan top 10 (ykkönen olisi varmaankin Rotterdam tai Antwerpen).


Rotterdamia purkivat lähinnä eri maiden ilmavoimat 40-luvun alussa.

RV kirjoitti:Atlantahan käsittääkseni päinvastoin on käsittääkseni poikkeuksellisen järjestelmällinen, yhden "päämotarin" halkoma alue muihin jenkkien pääkaupunkialueisiin verraten.


Viime vuosina Atlanta ja Phoenix ovat keikkuneet Yhdysvaltojen hajaantuneimpien kaupunkiseutujen listan kärkisijoilla, varsinkin kokoluokassaan. Moottoritieverkko voi olla järjestelmällinen, mutta Atlantan yhdyskuntasuunnittelussa ei kyllä kokonaisuutena ole ollut tolkun häivää, minkä näkee helposti kartasta ja satelliittikuvista.
#79607
Tuo olisi järkeenkäypää, koska ihmismäärä, jonka Broadwayn autokaistat päivässä kuljettavat, on Manhattanin kannalta aivan olematon. Puisto taas olisi todella merkittävä parannus asukkaiden ja turistien ympäristöön. Ja jos pelkän autoliikenteen kannalta ajatellaan, saattaisi tuo olla jopa parannus, koska Broadway diagonaalisena katuna aiheuttaa paljon hankalia risteyksiä muuten melko säännöllisessä ruutukaavassa. En kuitenkaan usko, että tuo on ihan hetkeen toteutumassa, vaikka tuohon suuntaan NYC:ssä koko ajan mennään.