Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Ala Amurin Viki
#51501
slette kirjoitti:Bergenin Bybanenin toisen rakennusvaiheen Nesttun-Lagunen (3,6 km) avaaminen lähestyy. Rata on pääosin valmis ja koeajettu ensimmäistä kertaa tässä kuussa. Radalla on neljä välipysäkkiä ja kaksi tunnelia, ja liikenteen keskinopeudeksi on tarkoitus tulla 33 km/h. Bergensavisen on julkaissut ohjaamovideon raitiovaunun matkasta uudella osuudella Nesttunistä ja Laguneniin: http://www.ba.no/nyheter/article6394535.ece


Oho! Koeajovideolla näkyy, että tuollahan on talvi ja luntakin tulee – erityisesti ensimmäisen tunneliosuuden jälkeen kohdasta 2:25 alkaen. Eihän ratikoita kumipyörämiesten mukaan sellaiseen paikkaan voi rakentaa... :roll:

Erinomainen keskinopeus muuten tuo 33 km/h! Jo 20 km/h on kova saavutus kaupunkiliikenteessä.
#51508
Öljykaupunki Calgaryn liikenne pohjautuu melko vahvasti yksityisautoiluun, mutta viime vuosina öljytuloilla on laajennettu myös voimakkaasti kaupungin raitiovaunuverkostoa. Uusin linja/jatke on joulukuussa avautunut kuuden aseman ja 8,2 kilometrin mittainen "The West Line" joka on saanut kehuja sen melkein täydellisellä erottamisesta muusta liikenteestä. Video linjasta.

On kaupungilla silti edessään vielä työtä julkisen liikenteen parantamisen kanssa, sillä linjasto ei ole harvaan asutussa kaupungissa vielä järin laaja. Sangen tehokkaalta se silti näytti kaupungissa syyskuussa käydessämme. On oikein hyvä, että Calgary ymmärtää hyödyntää tämän hetken varallisuuttaan tulevaisuuden haasteisiin valmistautumiseen, mutta työ on vielä täysin alussa ja esimerkiksi condo-asuminen keskustassa tai asemien lähettyvillä on vasta "uusi juttu" Calgaryssä.

Kuva
#51563
Klazu kirjoitti:Öljykaupunki Calgaryn liikenne pohjautuu melko vahvasti yksityisautoiluun, mutta viime vuosina öljytuloilla on laajennettu myös voimakkaasti kaupungin raitiovaunuverkostoa. Uusin linja/jatke on joulukuussa avautunut kuuden aseman ja 8,2 kilometrin mittainen "The West Line" joka on saanut kehuja sen melkein täydellisellä erottamisesta muusta liikenteestä. Video linjasta.

On kaupungilla silti edessään vielä työtä julkisen liikenteen parantamisen kanssa, sillä linjasto ei ole harvaan asutussa kaupungissa vielä järin laaja. Sangen tehokkaalta se silti näytti kaupungissa syyskuussa käydessämme. On oikein hyvä, että Calgary ymmärtää hyödyntää tämän hetken varallisuuttaan tulevaisuuden haasteisiin valmistautumiseen, mutta työ on vielä täysin alussa ja esimerkiksi condo-asuminen keskustassa tai asemien lähettyvillä on vasta "uusi juttu" Calgaryssä.

Tuollaiseen kaupunkiin on hyvin vaikea luoda toimivaa joukkoliikennettä jälkeenpäin. Rakentaminen kun on jo tehty yksityisautoilun mukaan. Mutta ehkä sitten joskus 2070 jälkeen kaupunki on muokkautunut sopivammaksi. :)
#51572
zeizei kirjoitti:Tuollaiseen kaupunkiin on hyvin vaikea luoda toimivaa joukkoliikennettä jälkeenpäin. Rakentaminen kun on jo tehty yksityisautoilun mukaan. Mutta ehkä sitten joskus 2070 jälkeen kaupunki on muokkautunut sopivammaksi. :)


Toki, mutta Calgaryllä on apunaan Kanadan voimakkaimpiin kuuluva väestönkasvu. Väestö on kasvanut tasaisesti 20k-25k asukkaalla joka vuosi jo kymmeniä vuosia ja viimeisen 30 vuoden aikana on saatu 500 000 asukasta lisää. Jos tuo voimakas kasvu kohdennettaisiin Vancouverin tapaan TOD projekteihin (transit-oriented development) ja väkeä ahdettaisiin asemien tienoille tornitaloihin, voisi öljyrahoilla rakentaa nopeastikin tehokasta raideverkostoa.

Mutta kun niillä öljytuloilla rakennetaan moottoriteitä ja pidetään polttoaineen hinta Kanadan halvimpana, niin harvapa se haluaisi autostaan luopua. :|
#64340
http://yle.fi/uutiset/tukholmaan_rakennetaan_140_000_uutta_asuntoa__malmon_verran/7033955

Tukholmaan rakennetaan 140 000 uutta asuntoa – Malmön verran
Tukholman kaupungin väkiluvun ennustetaan rikkovan miljoonan rajan vuoteen 2020 mennessä. Asuntopula on huutava.

Tukholman kaupunginosat muuttavat lähivuosina muotoaan täysin. Kaupunkiin rakennetaan 140 000 uutta asuntoa 20 vuoden aikana, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter. Se on yhtä paljon kuin asuntoja koko Malmön kaupungissa, joka on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki.

Tukholman kaupungin mukaan uusia asuntoja rakennetaan kaikkiin kaupunginosiin, niin ydinkeskustaan kuin lähiöihinkin. Tarkoituksena on tiivistää rakennuskantaa ja muuttaa vähän käytetyt teollisuusalueet asuntoalueiksi. Puistoalueisiin ei poliitikkojen mukaan kosketa.

– Olemme yllättyneitä mahdollisuuksista. Voimme rakentaa uudet asunnot rakentamatta kaupunginosia korkeammaksi kuin ne nyt ovat, asuntorakentamisesta vastaava kunnanneuvos Regina Kevius Tukholman kaupungista kertoo Dagens Nyheterissä.

Lähiöt alkavat muistuttaa keskustaa

Tukholman rakennussuunnitelmien mukaan suurimman muodonmuutoksen kokevat ydinkeskustan ympärillä sijaitsevat, 1900-luvun alkuvuosikymmeninä perustetut lähiöt. Niihin rakennetaan asuntojen lisäksi esikouluja, kouluja, liikkeitä ja muita palveluja. Lähilähiöt alkavat muistuttaa yhä enemmän keskustaa.

– Ihmiset ovat huolissaan uudisrakentamisesta, mutta he haluavat parempaa palvelua. Jos haluamme kaupunginosista elävämpiä ja palvelutasosta parempaa, meidän pitää rakentaa lisää asuntoja, jotta väestöpohja laajenee, Regina Kevius huomauttaa Dagens Nyheterissä.

Eniten uusia asuntoja, yli 24 000, suunnitellaan Södermalmin saarelta etelään johtavan Hagsätran metrolinjan varrelle. Nykyään maan päällä kulkeva rata aiotaan kaivaa ainakin osittain tunneliin. Näin maan päältä vapautuu tilaa uusille rakennuksille.

Myös kokonaan uusia kaupunginosia syntyy

Tukholmaan rakennetaan myös kokonaan uusia kaupunginosia. Silja Linen terminaalin lähelle entiselle teollisuusalueelle alettiin kolme vuotta sitten rakentaa Norra Djurgårdsstadenia. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle 1,5 vuotta sitten, ja kaikkiaan alueelle rakennetaan 12 000 uutta asuntoa.

Toinen esimerkki kokonaan uudesta kaupunginosasta on Södermalmin eteläpuolta halkovan kanavan molemmin puolin rakennettava Hammarby Sjöstad. Sitä alettiin rakentaa kymmenen vuotta sitten, ja se on lähes valmis. Entiselle teollisuus- ja satama-alueelle valmistuu kaikkiaan 12 000 asuntoa.

Tukholman kaupungin väkiluvun ennustetaan rikkovan miljoonan rajan vuoteen 2020 mennessä. Asuntopula on huutava. Osittain se johtuu väkiluvun kasvamisesta ennätysmäisen nopeasti, osittain siitä, että naapurikunnat ovat rakentaneet vain vähän.
tekijänä house is not a motel
#66041
Itseäni kiinnostaa kaupunkisuunnittelu mikrotasolla eli yksittäisten ihmisten pienet projektit. Mielestäni tässä olisi Suomessa kehittämisen paikka, sillä meillä pidetään selvästikin yhdenmukaisuutta paljon suuremmassa arvossa kuin muualla. Mielestäni on rikkaus, että ihmiset rakentavat omista asumuksistaan omannäköisiään, vaikka ne pistäisivätkin toisten silmään eivätkä ole linjassa ympäristön muiden asumusten kanssa. Tämä monimuotoisuus on juuri se, mikä moniin ulkomaisiin kaupunkeihin tuo oman pikantin lisänsä. Ei se oikeasti ketään haittaa, että värit vaihtelevat tai että huippumodernin hotellin vieressä on rapistunutta hökkeliä.
#71907
Tätä ei ole vissiin mainittu täällä vielä: 60 vuotta (kaupunki-) ja liikenne"suunnittelua" Jenkkilän Keskilännessä. Käytännössä jokaisen linkissä esitellyn kaupungin keskusta on näivettynyt tai jopa slummiutunut. Että sellaista menoa RV:läisessä utopiassa.

Texasissa on vähemmän yllättäen ollut jokseenkin sama meno. Lohduttavaa on, että monissa kaupungeissa on alettu esittää visioita keskustan elävyyden palauttamiseksi. Tässä hieno presentaatio Dallasista: http://www.anewdallas.com/

Kuva
Nice.
#71908
Monien jenkkikaupunkien keskustojen ongelma on ettei siellä asuta, vaan ne ovat pelkkää toimistorakennusta ja työpaikkoja. Näin ollen keskustoissa on todella autiota toimistoaikojen ulkopuolella sekä viikonloppuisin, jolloin monet paikat ovat kiinni. Tarvitaan paljon asukkaita keskustaan, että keskusta on elävä 24/7, kuten esimerkiksi täällä Vancouverissa on.

Dallas ei ole kuitenkaan aivan sieltä pahimmasta päästä, sillä tuossa punaisen alueen yläpuolella on uutta ja modernia asuinaluetta ja siksi pientä vilinää. Asiaan auttaa myös alueen profiloituminen viihdealueeksi. Tuo itäpuoli on kuitenkin rappiolla olevaa vanhaa teollisuusaluetta. Visiokuvan toteutuminen tulee olemaan todella kallista, sillä tuo pätkä moottoritietä on tolppien päällä kulkevaa korotettua alvalttimattoa. Tosin pieni pätkä pohjoispuolen moottoritietä on jo tunneloitu, joten kokemusta tunneloimisesta on Dallasissakin.

Dallas ei muuten ollut yllätykseni pahin mahdollinen autokaupunki, vaan keskustaan vie muutama raitiovaunulinjakin. Houston sitä vastoin oli melkein täysin auton varaan rakennettu kaupunki paljon Dallasia leveämmillä teillä (10-18 kaistaa)... :roll:
#71909
Klazu kirjoitti:Visiokuvan toteutuminen tulee olemaan todella kallista, sillä tuo pätkä moottoritietä on tolppien päällä kulkevaa korotettua alvalttimattoa. Tosin pieni pätkä pohjoispuolen moottoritietä on jo tunneloitu, joten kokemusta tunneloimisesta on Dallasissakin.


Nopealla lukaisulla visiona ei ole siirtää moottoritietä tunneliin vaan purkaa se kokonaan. Ilmeisesti valtaosa tien liikenteestä ei ole matkalla Dallasin keskustaan vaan se voidaan ohjata muita reittejä pitkin, eli tarkoituksena on vastaavanlainen moottoritien täysi poistaminen kuin esimerkiksi Soulin tai San Fransiscon Embarcaderon kuuluisissa esimerkeissä. Kuten sanoin, en ehtinyt tarkemmin tutustua tuohon sivuun (http://www.anewdallas.com/), mutta täytynee tehdä paremmalla ajalla. Joka tapauksessa, erittäin mielenkiintoinen visio.
#71920
sekovene, olisitko hyvä ja lakkaisit käyttämästä minun nimerkkiäni kaikessa mahdollisessa negatiivisessa.

Klazu Tätä olen aina ihmetellyt; miksi jenkkikaupunkien keskustoja ei ympäröi pelkät tiet, vaan laaja teollisuus/varasto/mikälieneekortteliviidakko? Euroopassa ei kaupunkimoottoritiekaupungeissa asian laita kuitenkaan ole todellakaan näin. Onko nämä toiminnat tietoisesti sijoitettu siten?
#72167
RV kirjoitti:Tätä olen aina ihmetellyt; miksi jenkkikaupunkien keskustoja ei ympäröi pelkät tiet, vaan laaja teollisuus/varasto/mikälieneekortteliviidakko? Euroopassa ei kaupunkimoottoritiekaupungeissa asian laita kuitenkaan ole todellakaan näin. Onko nämä toiminnat tietoisesti sijoitettu siten?


Jassoo. Euroopassa ei ainakaan ole yhtään yhtä pahasti motareilla raiskattua kaupunkikeskustaa, joten vertailu on siinä mielessä mahdotonta. Sitä paitsi kyllä täällä Euroopassakin on havaittavissa tuo motarien lähiympäristölleen aiheuttama maan arvon lasku. Useimmiten motarien laidat ovat joko pelkkää joutomaata tai sitten juuri noita gonahtaneita peltihalleja.
#72170
RV kirjoitti:Tätä olen aina ihmetellyt; miksi jenkkikaupunkien keskustoja ei ympäröi pelkät tiet, vaan laaja teollisuus/varasto/mikälieneekortteliviidakko? Euroopassa ei kaupunkimoottoritiekaupungeissa asian laita kuitenkaan ole todellakaan näin. Onko nämä toiminnat tietoisesti sijoitettu siten?

Kyse on kaupunkien kasvuhistoriasta. Teollisuus ja rautatiet sijoittuivat käytännön pakosta silloisen keskustan ympärille, missä maa oli halvempaa. Teollisuusuuden lieveilmiöt myös pitivät maan tällä vyöhykkeellä halpana ja huonomaineisena. Autoistumisen aikaan moottoritiet oli helppoa sijoittaa tänne, koska tilasta kilpaili vaan teollisuus, jolle teistä usein oli hyötyä, sekä alueen köyhä väestö. Lisäksi modernistisen kaupunkisuunnittelun halu erotella toiminnot ja kaavoituskäytännöt jäädyttivät tilanteen, jolloin se keskustan ulkovyöhyke ei kehity ja samalla se eristetty sekä toiminnoiltaan yksipuolinen keskustakin näivettyy.

Euroopassa näin ei ole käynyt siksi että elintaso täällä on ollut matalampaa, eikä keskustamoottoriteitä ehditty juurikaan rakentaa ennen öljykriisiä. Lisäksi monet suurkaupungit ovat laajentuneet niin aikaisin, että se teollisuusvyöhyke on paljon kantakaupungin ulkopuolella. Kaupunkien kasvu on myös varmaan ollut Euroopassa hitaampaa. Suomessa taas topografia on usein sellainen ettei sitä keskustaa ympäröivää moottoritietä kovinkaan helposti olisi edes voinut rakentaa. Joskin täälläkin on niitä epämääräisiä teollisuus- ja varastoalueita rautateiden varsilla.

Amerikkalaiset kaupunkien samanlainen kehitys selittyykin pitkälti sillä että ne ovat suurin piirtein saman ikäisiä, saman kokosia, suht samanlainen asemakaava (ruutukaava), samanlainen topografia (tasainen maa ja sisämaassa), samanlainen kulttuuri ja lainsäädäntö.