Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#19385
Ajattelin lisätä oman aiheen maailmalla rakennettaviin projekteihin jotka liittyy kaupunkisuunnitteluun ja liikenteeseen.


Tuli vastaan seuraava

Punaisen meren yli rakennetaan maailman pisin riippusilta
Saudiarabialainen rakennusyhtiö Middle East Development (MED) aloittaa ensi vuonna ensimmäisen Punaisen meren ylittävän sillan rakennustyöt.

Jättisilta yhdistää toisiinsa Afrikan sarven ja Arabian niemimaan Bab el Mandebin salmen kohdalta. Sillan toinen pää tulee Jemeniin ja toinen Djiboutiin.

Siltahanke on osa jopa 200 miljardin dollarin eli noin 130 miljardin euron jättihanketta. Se on määrä toteuttaa seuraavien 15-20 vuoden aikana. Sillan molempiin päihin on suunnitteilla uudet miljoonakaupungit, satamia, lentokenttiä, teollisuutta ja palveluja.

Bab el Mandeb eli Kyynelten portti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä laivareiteistä. Se erottaa toisistaan Afrikan ja Aasian. Salmen leveys on noin 30 kilometriä.

Punaisen meren sillasta tulee maailman pisin riippusilta, 28,5 kilometrin pituinen. Valtavien pilarien varaan rakennettava silta nousee 400 metriä merenpinnan yläpuolelle. Silta avataan auto- ja junaliikenteelle, ja lisäksi siltaan rakennetaan maakaasu- ja vesiputkia.

Hankkeessa toimii asiantuntijana tanskalainen insinööritoimisto COWI. Sen mukaan siltaan tulee yksi 1,9 kilometrin ja kaksi 2,7 kilometrin riippusiltaosuutta. Toimiston siltasuunnittelusta vastaavan johtajan Lars Haugen mukaan hankkeen suurimmat tekniset haasteet liittyvät mannerlaattojen erisuuntaiseen liikkeeseen, salmen syvyyteen ja tuuliolosuhteisin sekä pitkien riippusiltojen rakentamiseen.

Nykyisin maailman pisin riippusilta on japanilainen Akashi-Kaikyon riippusilta. Se on 1 991 metrin pituinen.

Hankkeen takana bin Ladenin perhe

- Punaisen meren sillan kustannusarvio on noin 14 miljardia dollaria (noin 9 miljardia euroa), kertoi MED:n johtaja Issam Halabi uutistoimisto Reutersille Dubaissa. Hän sanoi sillan rakennustöiden alkavan ensi vuonna. Lopullisten rakennussuunnitelmien on määrä valmistua tänä kesänä.

Silta valmistuu Halabin mukaan vaiheittain 7-15 vuoden kuluessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 3,5 kilometrin osuus, joka yhdistää toisiinsa Jemenin ja Perimin saaren. Perimistä Djiboutiin avovettä on 20 kilometriä. Veden syvyys salmessa on noin 300 metriä.

Saudiarabialaisen bin Ladenin perheen MED sijoittaa Halabin mukaan hankkeeseen vähintään 10 miljardia dollaria. MED-yhtiöryhmää hallitseva Tarek Mohammed bin Laden on al-Qaidan johtajan Osama bin Ladenin velipuoli. Bin Ladenin suku on alun perin kotoisin Jemenistä.

STT / Heikki Karkkolainen


http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1540044

Aikamoinen viritelmä kun korkeutta on pelkästään 400m ja jos 300m syvä tuo punainen meri niin siinä saa kohtuu korkeata tolppaa väsätä. Huomaa jotenkin että noissa öljyvaltioissa on ylimäärästä rahaa jos 130 miljardia tuohon syötetään. Yhtäkkiä tuntuu Länsimetrot ja Helsinki-Tallinna -tunnelit kovin vaatimattomilta.
#19405
Janne_H kirjoitti:
Taco kirjoitti:Sopisihan tuollainen Suomen ja Ruotsin väliin tai pikemmin Saksan ja Suomen.


28, 5 kilometrillä ei mennä edes Viron ja Helsingin puoleen väliin saatika Saksaan.

Vaasa-Uppsala onnistuu heleposti
#19406
Taco kirjoitti:
Janne_H kirjoitti:
Taco kirjoitti:Sopisihan tuollainen Suomen ja Ruotsin väliin tai pikemmin Saksan ja Suomen.


28, 5 kilometrillä ei mennä edes Viron ja Helsingin puoleen väliin saatika Saksaan.

Vaasa-Uppsala onnistuu heleposti


Meinaat varmaan Vaasa-Umeå väliä. ;)
#19407
Janne_H kirjoitti:
Taco kirjoitti:
Janne_H kirjoitti:
Taco kirjoitti:Sopisihan tuollainen Suomen ja Ruotsin väliin tai pikemmin Saksan ja Suomen.


28, 5 kilometrillä ei mennä edes Viron ja Helsingin puoleen väliin saatika Saksaan.

Vaasa-Uppsala onnistuu heleposti


Meinaat varmaan Vaasa-Umeå väliä. ;)


maailmanhyödyllisinkommentti: Kannattaa varmaan joo vähän miettiä mitä kirjottaa ja tarkistaa edes vähän faktoja.. sen verran pimeitä juttuja jo noi yllä olevat :D
#19464
RV kirjoitti:Vaasa-Umeå n. 80 Km
Vaasa-Uppsala n. 300 Km
Suomi-Saksa n. 700 Km
Manner-Suomi-Ruotsi n. 100 Km
Ahvenanmaa-Ruotsi n. 40 Km

Bonus-fakta: Helsinki-Porvoo 50 Km
:D :D :D :D :D :D :D



Eikös sitten ideoimaan Rakennushallitukseen tuota Porvoo-H:ki siltaa!

Ettei ketju mene ihan spämmiksi niin laitampa uutisen Antwerpenistä, Alankomaista, jossa on suunnittelu/toteutus-asteella massiivinen satama-alueen uuditusprojekti.

Vanhasta satama alueesta on tarkoitus luoda uusi vilkas ajanvietto/asumisalue kuten Hafencity, Hampurissa.

Alueelle tulee jännän näköisiä rakennuksia ja kuusi tornia.

Uusi museo joen varteen:
Kuva

Kuva


Kuusi 60m tornia 16-18krs (arvio). Perus kuutiomuotoilua, mutta epäsymmetriset ikkunat nostavat kiinnostavuus-arvoa.
Kuva

Kuva
Arkkitehtifirman osoite: http://www.westkaai.be/

North Gate Tower 76m, varsin massiivinen uudisrakennus
Kuva

Kuva

76m pitkä jalankulkijoille tarkoitettu silta.
Kuva

Sitten alueen kallein projekti 3.5miljardia maksava uusi silta. Huomaa hauskat "neula"-kannattimet.
Kuva

Kuva

Lisätietoa: http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=589777

Kuvien tekijäinoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.
#24180
Järkevää rahankäyttöä Venäjällä: http://www.nytimes.com/2009/04/21/world/europe/21russia.html?_r=1&hp

Vladivostokin lähistölle keskelle korpea rakennetaan yksi maailman pisimmistä riippusilloista ihan sen takia, että pienellä Russkin saarella aiotaan järjestää Aasian talousmaiden huippukokous 2012. Kokonaisuudessaan aluetta kehitykseen käytetään 7 miljardia dollaria, joka on jutun mukaan karkeasti arvioiden kolmasosa Venäjän valtion infrastruktuuribudjetista. Oman osansa tämän vuoden budjetista syö Sochin olympiakisat.

NYT kirjoitti:The Kremlin is eager to use the Vladivostok meeting in 2012 to demonstrate that Russia is as much an Asian power as a European one. Yet it seems highly unlikely that the region could turn into an economic engine in the near future.
Avatar
tekijänä UPnotOUT!
#25509
LÄHDE: http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rak ... 18432.html

Tutkija: Karjatilojen kaltaiset Texas-talot luksusasumisen uusin trendi
01.07.2009 13:40 Rakentaminen

Miltä tuntuisi asua upouudessa omakotitalossa korkeiden muurien ympäröimänä niin jättimäisillä tiluksilla, ettei portilta olisi suoraa näköyhteyttä kartanolle? Nämä Texasin osavaltiosta tutut karjatilojen kaltaiset kodit ovat luksusasumisen uusin trendi Suomessa ainakin, jos on uskominen tulevaisuuden tutkija Ilkka Halavaa.

-Kun ihmiset haluavat tehdä kodin seinien sisällä yhä enemmän asioita, se ruokkii tilan tarpeen kasvua. Arkkityyppinä Texas-talot symboloivat sitä, että kaikki on suurempaa ja että käytännöllinen nautinnollisuus on päällimmäisenä asiana, Halava maalailee.

Kaupunkikeskusten liepeille on rakennettu viime vuosina entistä enemmän unelmakämppiä, mutta nyt Etelä-Suomessa yritetään suitsia haja-asutuksen hallitsematonta paisumista. Tiistaina julkistettiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, johon on koottu tavoitteita rakennetun ympäristön kehitykselle.

Halava pitää kuitenkin selvänä, että ensi vuosikymmenellä etenkin omakoti- ja pientaloasumisen suosio kasvaa entisestään. Tämä johtuu siitä, että kotitalouksilla on koko ajan yhä enemmän käytettävissä olevia tuloja.

-Omistusasumisen määrä on historiallisesti Suomessa ollut suhteellisen korkea. Meillä on jo pitkään ollut paljon sellaisia ihmisiä, jotka kuluttavat miettien jälleenmyyntiarvoa ja arvon säilyvyyttä.

Kuntien välistä kilpailua

Hajautuva kaupunkirakenne kuormittaa ympäristöä etenkin liikennemäärien kasvun takia. Uudenmaan maakuntajohtajan Ossi Savolaisen mukaan yhtenä syynä kaupunkirakenteen hajoamiselle on, että kunnat kilpailevat monesti asunto- ja työpaikkarakentamisella rahakkaista veronmaksajista. Kun kunnat himoitsevat vaikkapa suuria kauppakeskuksia piittaamatta maakuntakaavoista, aluesuunnittelusta puuttuu yhtenäisyyttä. Lisäksi useat kunnat kauppaavat tontteja huippuedullisesti houkutellakseen alueelle uusia asukkaita.
-Jos ajatellaan maakuntakaavaamme, lähtökohtana on, että ensin tiivistetään, täydennetään, hyödynnetään olemassa olevia asioita ja sitten vasta rakennetaan uutta. Mutta miten kaikki kunnat saataisiin sitoutumaan tämänkaltaiseen toimintaan? Se on hyvä kysymys, Savolainen pohtii.

Olisiko kuntaliitoksista apua?
Uudellamaalla Vantaa ja Lohja ovat jo esitelleet omat arkkitehtuuripoliittiset ohjelmansa, kun taas esimerkiksi Helsingissä ja Nurmijärvellä julistukset ovat valmisteilla.

Savolaisen mukaan sekä kuntien että maakuntien raja-aitoja tulisi kaikesta huolimatta madaltaa entisestään. Hänen mielestään kuntaliitoksia tarvitaan runsaasti lisää tulevaisuudessa, vaikka se ei kaikkia miellyttäisikään.

- Ketkä vastustavat kuntien yhdistymisiä? Sitä vastustavat kovasti johtavat ja keskitason virkamiehet, koska heillä on oma lehmä ojassa. Ei tavalliselle sairaanhoitajalle tai lastentarhanopettajalle ole mitään merkitystä sillä, mikä heidän työnantajansa on.
#31396
Tänne tämä varmaan kuulunee.

Viime päivinä parikin uutista tullut vastaan siitä, kuinka ns. isot kaupungit alkavat häätää autoja pois keskustoista. Ensinnä Pariisi on muuttamassa Seinen rantoja kävelijöille ja pyöräilijöille sopiviksi vuoteen 2012 mennessä. Samana vuonna alkanee New Yorkissa Broadwayn muuttaminen kävelykaduksi Central Parkin ja Times Squaren välillä. Suunnitelmia tekemään on palkattu Snøhettan johtama työryhmä(?)/yhteenliittymä(?). New Yorkissa paikalliset kauppiaat ovat kai jopa innoissaan suunnitelmista.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Par ... 5258791336
http://www.dezeen.com/2010/07/21/snohet ... es-square/
#40632
Bukarestin historiallinen keskusta sai pienen mutta tehokkaan puolustajan

Romanian pääkaupungin Bukarestin arkkitehtuuri kärsi pahoin diktaattori Nicolae Ceausescun suuruudenhulluista suunnitelmista, ja sittemmin kaupunkia ovat runnelleet kiinteistökeinottelu ja korruptio. Protestit eivät olet tuottaneet tulosta, mutta nyt Bukarestille näyttää löytyneen tehokas puolustaja.

Bukarestia kutsuttiin aikoinaan "Balkanin pieneksi Pariisiksi" kauniin arkkitehtuurinsa ja kukoistaneen kulttuurielämänsä vuoksi. 1980-luvulla Nicolae Ceausescu kuitenkin puratti yli neljänneksen kaupungin vanhasta keskustasta saadakseen tilalle jättiläispalatsin itselleen ja vaimolleen Elenalle.

Palatsi jäi kesken, kun kansannousu vei Ceausescuilta sekä vallan että hengen. Vielä pystyssä olleet vanhat talot palautettiin omistajilleen, mutta heillä ei ollut rahaa niiden kunnostamiseen.

Niinpä monien vanhojen jugendtalojen tilalle nousi moderneja kerrostaloja. Kaupunkilaiset kyllä protestoivat, kun 1800-luvun monumenttien viereen pystytettiin lasitorneja, mutta valituksista ei ollut hyötyä, kertoo historioitsija Andrei Pippidi.

Hänen mukaansa edes Vatikaani ei voinut mitään, kun Bukarestin katolisen katedraalin kylkeen päätettiin rakentaa 75-metrinen pilvenpiirtäjä. Rakennuslupa kyllä todettiin sittemmin laittomaksi, mutta tornitalo on edelleen paikallaan.

EU puolestaan korotti tuloksetta äänensä, kun Bukarestin kaupunginhallitus päätti laajentaa keskustan autokatuja historiallisten rakennusten kustannuksella. EU:n moitteet tosin perustuivat lähinnä sille, että EU haluaa vähentää kaupunkien autoistumista.

Pormestari tuohtui tulokkaalle
Ensimmäiset toimivat kapulat nykyisenlaisen kaupunkisuunnittelun rattaisiin on heittänyt kotimaahansa Ranskasta palannut matemaatikko Nicusor Dan, joka totesi pian, että mielenosoitukset ja adressit ovat kyllä tärkeitä mutta eivät tehokkaita.

Hänen Pelastakaa Bukarest -järjestönsä on uskaltanut viedä muistomerkkien ja puistojen kohtalon oikeuteen, ja saanut kanteillaan aikaan myös muutoksia. Diktaruurivallan alla eläneessä Romaniassa monet kaihtavat edelleen viranomaisten haastamista.

Muun muassa yksi Bukarestin katetuista toreista, Matachen tori, säästyi purkamiselta järjestön ansiosta. Sen sijaan Bukarestin maamerkkeihin kuulunut Marnan hotelli jäi puskutraktorien alle järjestön pelastusyrityksistä huolimatta.

Bukarestin pormestarin Sorin Oprescun mielestä Pelastakaa Bukarest estää kaupungin kehittymisen. Useita hänen ajamiaan hankkeita on kaatunut järjestön nostamiin kanteisiin. Nicusor Dan sanoo jatkavansa oikeustaisteluita, joita on Bukarestissa verrattu Daavidin ja Goljatin yhteenottoon.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/09/ ... 88390.html
#51489
Bergenin Bybanenin toisen rakennusvaiheen Nesttun-Lagunen (3,6 km) avaaminen lähestyy. Rata on pääosin valmis ja koeajettu ensimmäistä kertaa tässä kuussa. Radalla on neljä välipysäkkiä ja kaksi tunnelia, ja liikenteen keskinopeudeksi on tarkoitus tulla 33 km/h.

Bergensavisen on julkaissut ohjaamovideon raitiovaunun matkasta uudella osuudella Nesttunistä ja Laguneniin:
http://www.ba.no/nyheter/article6394535.ece