[bitterfly]

Seuraavaksi tarkastelisin kantakaupunkien väestöntiheyttä. Tai ehkä talolaisittain mielenkiintoisemmin rakennusmassan kerroskorkeutta. Lieneeköhän tällaisia paikkatietoja yleisesti saatavillakaan?

Turun keskustan asumistiheys asukasta/km²


Työpaikkatiheys työpaikkaja/250m²

YKR 2005

[avuba]

Onko kantakaupunki ja keskusta sama asia? Mielestäni ei, mutta silti suomalaiset monesti nimittävät aina kaupunkimaisesti rakennettuja alueita keskustaksi. Se voi johtua siitä, että yleensä suomalaisissa kaupungeissa kantakaupungit ovat niin pieniä, mutta esimerkiksi Helsingissä koko kantakaupunkia ei voi kutsua keskustaksi. Mielestäni keskusta on vain se kantakaupungin tärkein ydinalue. Tosin joissain kaupungeissa ei tällaista selvää ydintä ole. Käytetäänkö missään muualla keskustaa vastaavaa sanaa? Wikipediassa, kun klikkaa tuolta sivun vasemmasta laidasta "english", niin se menee Downtowniin, jota käytetään Amerikassa.

[bitterfly]

Onko kantakaupunki ja keskusta sama asia? Mielestäni ei, mutta silti suomalaiset monesti nimittävät aina kaupunkimaisesti rakennettuja alueita keskustaksi. Se voi johtua siitä, että yleensä suomalaisissa kaupungeissa kantakaupungit ovat niin pieniä, mutta esimerkiksi Helsingissä koko kantakaupunkia ei voi kutsua keskustaksi. Mielestäni keskusta on vain se kantakaupungin tärkein ydinalue. Tosin joissain kaupungeissa ei tällaista selvää ydintä ole. Käytetäänkö missään muualla keskustaa vastaavaa sanaa? Wikipediassa, kun klikkaa tuolta sivun vasemmasta laidasta "english", niin se menee Downtowniin, jota käytetään Amerikassa.

No jos otetaan turkulaisten idioottimainen tapa kutsua lähes pelkästään ja ainoastaan kauppatoria ja sen ihan likimmäisiä kortteleita keskustaksi, niin kantakaupungin ja keskustan välinen ero on todellakin suuri myös Turussa. Mutta tosiaan keskusta on yleensä osa kantakaupunkia. Keskeisimmät asiat kuten torit, pääkadut ja rautatieasemat yleensä määrittävät keskustan sijaintia. Mahtaakohan keskustalla ollakaan mitään erityisen tarkkaa määritelmää Suomen kielessä, siksi se ja kantakaupunki usein sekoittuvat toisiinsa. Kantakaupunkia on minusta kaikki se tiivis urbaani alue, joka jatkuu katkeamattomana siitä alueesta jossa keskusta sijaitsee.

[Urbane]

No jos otetaan turkulaisten idioottimainen tapa kutsua lähes pelkästään ja ainoastaan kauppatoria ja sen ihan likimmäisiä kortteleita keskustaksi,

Idioottimaista? No Periaatteessa haluaisin olla sinun kanssa samaa mieltä mutta kun alkaa purkamaan kokonaisuutta niin eikös se niin vähän ole ainankin Turussa? Siis että keskusta-alue koostuu vain edellämainituista. Koska tällä kyseisellä alueella on kaikki kaupungin pääpalvelut ja virastot kävelymatkan päässä toisistaan ja kun mennään edespäin "keskustasta" on jo sen vertaa hiljaista ja elotonta asuinrakennuskompleksia vaan vastassa että en kutsuisi sitä keskustaksi vaikka kuinka olisi umpikorttelia ja isoa asutusrosenttia. Siellä vaan on niin tyhjää ja autiota liiketilallisesti ainankin. Muutama thaihieronta paikka ja joka korttelissa siwa. Keskustaksi kutsutaan aluetta joka Turussa on vielä elossa. Haluaisin kyllä että keskustan elollisuus nousisi ja liikkeet myös ihan ydinkeskustan ulkopuolellakin voisivat pärjätä. Tähän myös voi vaikuttaa kortteleiden mielenkiinnottomuus viihtyisäään olemiseen. Kaduilla ei oikeastaan mitään mielenkiintoista nähtävää ole. Autoja jonottain parkissa tienvieressä ja autoja kerran tunnissa etsimässä sitä viimeistä taskuparkkia. Laajempaa ja monipuolisempaa keskustaa olisi saatu turkuun jollei nuo kauppajätit kaikki olisi saman korttelin ympärillä? Tällä tarkoitan Hansakorttelia kop-kolmiota wiklundia ja forumia. Koska kaikki nuo sijaitsevat vierekkäin kauppatorin laidalla alue on yleistetty ainoastaan keskustaksi. Mutta mitä jos näiden kauppajättien välillä olisi ollut muutamia kortteleita enemmän liikkumavaraa?

[bitterfly]

^ Voisin väittää että koko alue Eerikinkadun ja Läntisenpitkänkadun välissä on keskusta-aluetta. Sen lisäksi Hämeenkatu ja suuri osa linnankadusta. Ja palveluita on aika hajallaan, esim. Työkkäri löytyy Linnankadun hyvin kaukaisesta osasta. Mielestäni käsitys kauppatori = keskusta, kuvastaa niin hyvin turkulaisten suppeentunutta kaupungilla käyntiä. Tähän pikaraitiotie ja kävelykeskusta voisi tuoda muutoksen. Voisi olla hieman laajempaakin. Tätäkin vanhaa asetelmaa olisi niin kiva ravistella oikein kunnolla.

[Samuelli]

Kantakaupunkia on se osa kaupunkia, joka ei ole liitosaluetta. Tarkan rajan voi katsoa 100v vanhasta kartasta.

[bitterfly]

No tuollaisessa määritelmässä ei ole paljonkaan järkeä käytännössä, kun alkuperäisetkin rajat voivat Suomessa vilistää pitkin metsiä. Puhekielisestä kantakaupungin määritelmästä tässä varmaan oli kysymys. Mutta virallisesti saattaa olla noin. Ja milloin voidaan väittää kaupungin olleen kantamuodossaan on sekin hieman epävarmaa.


Tonttia pukkaa http://www.ts.fi/online/kotimaa/94080.html

[ktpama]

Laitetaanpa tämä tänne:

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN

http://www.timoaro.net/files/muuttoliik ... jakelu.pdf

Timo Aron yhteenvetoa:

Etelä-Suomen laajalla metropolialueella asuu joka toinen suomalainen.
Määrällinen ja laadullinen muuttoliike keskittyy samalle alueelle: kaksi kolmesta
(59/94) ”kuuden tähden kunnasta” sijaitsee em. alueen sisällä. Muuttoliike
parantaa vuosi vuodelta suhteellisesti ko. alueen asemaa (= elinvoimaa) suhteessa
muuhun maahan

Muuttoliikkeen polarisoiva kaksoisvaikutus kuntien elinvoimaan: a) heikentää
entisestään supistuvien kuntien elinvoimaa ”maakuntien Suomessa” ja b) vahvistaa
suhteettoman paljon suurten kasvukeskusten kustannuksella kehyskuntien elinvoimaa

Työssäkäyntialueisiin tai toiminnallisiin (kaupunki)seutuihin perustuva kuntamalli voi
toimia muuttoliikkeen näkökulmasta yhtäältä pelastusrenkaana supistuville
kunnille ja toisaalta eliminoi ”kermankuorinnan” muuttovoittoalueiden sisällä

Nopeisiin maantie- ja rautatieyhteyksiin ja osaamisen infrastruktuuriin perustuvat
kehityskäytävät/kehittämis-vyöhykkeet pehmeämpänä alue- ja kaupunkikehityksen
ohjausmallina

[Purkki^]

^ Onpas mielenkiintoista nippelitietoa. Jännä idea laittaa kaupungeille S&P luokitus.

[grendy]

^Joo oikein kiinnostava esitys, suosittelen jokaista katsomaan läpi! Hauskaa kuinka Tampereellakin itketään että rakennetaan ja suunnitellaan järvien rannoille "rikkaille ihmisille" tarkoitettuja asuinalueita että rannat eivät ole enää "ihmisten" käytössä jne.. Miksi kukaan ei itke että naapurikuntiin kaavoitetaan rikkaille ihmisille omakotitaloille tontteja?

[henkka]

Tampereen yliopistossa on tarkastettu väitöskirja "Tässä tie, missä kaupunki?", jonka aiheena on liikennesuunnittelun vaikutus yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Väitöskirjaa en ole vielä ehtinyt lukea mutta tiivistelmän perusteella olisi mielenkiintoista luettavaa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 1900-luvun puolivälin jälkeen muusta kaupunkisuunnittelusta eriytynyt liikennesuunnittelu nojautuu edelleenkin tieverkon suunnittelussa 1900-luvun alkupuolen modernistisen kaupunkisuunnittelun ja tiensuunnittelun määrittelemiin periaatteisiin. Liikennesuunnittelu korostaa erityisesti henkilöautolla tapahtuvan liikkumisen nopeutta keskeisenä hyvinvointiin ja yhteiskunnan tehokkuuteen vaikuttavana tekijänä. Historiallisista juurista rakentuneiden suunnittelua ohjaavien rakenteiden, ”kehysten”, lisäksi liikennesuunnitteluun vaikuttaa sen hajautunut hallinnollinen toimintaympäristö, joka tukee tieverkon suunnittelun keskeistä asemaa kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän suunnittelussa.

Liikkumisen nopeuden korostaminen tieverkon suunnittelussa luo edellytykset yhdyskuntarakenteen hajautumiselle. Tätä yhteyttä ei ole tunnistettu – tai tunnustettu – liikennesuunnittelussa. Näin tapahtuu huolimatta sekä liikennesuunnittelulle asetetuista että suunnittelun itsensä määrittelemistä tavoitteista.

Liikennesuunnittelusta puuttuu ohjaava rakenne, kehys, joka kytkisi liikennesuunnittelun kaupunkiseutujen muutokseen moniksi eritasoisiksi ja osittain päällekkäisiksi verkostoiksi. Verkostorakenne poikkeaa oleellisesti aikaisemmasta kaupungin yksinapaisesta järjestelmästä. Liikennesuunnittelu tarkastelee kuitenkin tulevaisuutta puoli vuosisataa sitten määritellyillä periaatteilla. Tämä ilmenee erityisesti tavassa, jolla väylähankkeiden yhteiskuntataloudellista tehokkuutta arvioidaan. Arvioinnin lähestymistapa painottaa voimakkaasti henkilöautojen liikkumisen nopeutta ja sitä kautta aikasäästöjen saavuttamista. Kun autoliikenteen nopeutta voidaan jatkuvasti lisätä – ainakin vallitsevien ennustemenetelmien puitteissa – liikennesuunnittelu on luonut itselleen asetelman, jossa se voi aina perustella toimintaansa yhteiskunnalle tuotettavalla hyödyllä.

Lataa täältä: http://tampub.uta.fi/handle/10024/97965

[RV]

Tampereen yliopisto nyt on kuuluisa siitä, että sitä ohjaa tietty radikaali poliittinen suuntaus, enempää nyt nimeämättä tai haukkumatta sitä. Mielestäni tarjonnan tulisi vastaa kysyntää. Kyllä tämän vuosikymmenen aivan normaalilta kuulostava suht-vertikaalinen rakentaminen jokalähiön 12-kerroksine torneineenkin on jo aivan valtava ja kun miettii niin hyvin nopeakin harppaus siitä, missä oltiin jossain 2003, kun 8-kerroksisia taloja pidettiin yleensä slummeja luovina pilvenpiirtäjiä. Varakkaita rauhaa pennuilleen kaipaavia omakotiasukkaita jotka tekevät duunia Cityssä tulee aina olemaan, samoin kuin keskustan ja tornitalojen vilinään hamuavia vilkkaita nuoria ihmisiä, jotka usein sitten siinä 15-20 vuoden päästä siirtyvät edellä mainittuun, ja niin kierto jatkuu.

[hmikko]

Tampereen yliopisto nyt on kuuluisa siitä, että sitä ohjaa tietty radikaali poliittinen suuntaus

Oli joskus viime vuosituhannella.

[Jukki]

Tampereen yliopisto nyt on kuuluisa siitä, että sitä ohjaa tietty radikaali poliittinen suuntaus, enempää nyt nimeämättä tai haukkumatta sitä. Mielestäni tarjonnan tulisi vastaa kysyntää. Kyllä tämän vuosikymmenen aivan normaalilta kuulostava suht-vertikaalinen rakentaminen jokalähiön 12-kerroksine torneineenkin on jo aivan valtava ja kun miettii niin hyvin nopeakin harppaus siitä, missä oltiin jossain 2003, kun 8-kerroksisia taloja pidettiin yleensä slummeja luovina pilvenpiirtäjiä. Varakkaita rauhaa pennuilleen kaipaavia omakotiasukkaita jotka tekevät duunia Cityssä tulee aina olemaan, samoin kuin keskustan ja tornitalojen vilinään hamuavia vilkkaita nuoria ihmisiä, jotka usein sitten siinä 15-20 vuoden päästä siirtyvät edellä mainittuun, ja niin kierto jatkuu.

Oliko tuossa lyhennelmässä jotain, mikä ei kuulostanut järkevältä? Oli radikaalinen poliittinen suuntaus ohjaamassa toimintaa tai ei..