Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.

Kaupunkien kasvutyyli. Mistä pidät?

Kortteleiden mukana kasvavasta yhtenäisestä kaupungista
93
95%
Hajanaisesti uusien lähiöiden pykääminen >50km lähimmästä asutuksesta?
5
5%
tekijänä sikuri
#26500
Jo inflaatiota kärsinyt "tiivis ja matala" -mantra on todella tarpeen Helsingin kaavoituksessa. Suomesta puuttuu kokonaan Euroopassa yleiset kaupunkimaiset pientaloalueet jotain Puu-Vallilaa lukuunottamatta. Sitten kun tälläistä ei ole tarjolla ainut vaihtoehto asua omalla pihalla varustetussa talossa on Nurmijärvi tai Mäntsälä. Helsinki tarvitsee kyllä kipeästi Sipoon liitosaluetta, johon mahtuu urbaaneja kyliä joukkoliikenteen yhteyteen ja jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tulisi liätä pientaloja jokaiseen pusikkoon mihin vaan mahtuu. Ehkä massiivisella pientalojen kaavoittamisella kaupunkirakenteen sisälle vältetään urban sprawl -kehitys ja saadaan tonttien hintoja alas.
tekijänä bitterfly
#26501
Heh.. huvittaa tuo neljä, jotka ovat vastanneet "lähiöitä hajanaisesti" :D

Niin tuo tiivis ja matala. Riippuu aika paljon miten se tehdään. Ehkä Helsingissä, jossa on suhteellisen korkeaakin rakennuskantaa mahtuu myös matalaa ja tiivistä, kunhan ei tiiviydestä luovuta. En kyllä tajua tuota tarvetta rakentaa Sipooseen, sillä Helsingissä taatusti on edelleen tilaa rakentaa ja tonttien hinta on mielestäni väärä syy alkaa laajentamaan kauemmas, varsinkin jos se tarkoittaa uusia joukkoliikenneinvestointeja, joita vanhoilla alueilla ei tarvitse tehdä. Uusi infrastruktuuri maksaa muutenkin kuntalaisille, ei ne tontit tule ilmaiseksi. Uusien alueiden valtaaminen on mielestäni hieman menemistä sieltä missä aita on matalin, koska tilaa tilkitä ja tiivistää on vielä paljon. Toisaalta homma levahtaa viimeistään siinä vaiheessa kun Suur-Helsinki syntyy.
Avatar
tekijänä JR
#26854
Siirrän tänne keskustelun, joka lähti käyntiin Leppävaaran tornin ketjussa. Kyseessä kun on melko reippaasti off-topic ko. ketjussa. Kyse on tästä randyn postaamasta kuvasta lähteneestä keskustelusta:

viewtopic.php?p=26798#p26798

ja kommenteista, jotka liittyvät pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteeseen.


avuba kirjoitti:Juuri tossa malminkartanon ja leppävaaran välissä on kyllä oikeasti aika paljon metsää. http://maps.google.com/?ie=UTF8&ll=60.2 ... 9&t=h&z=15


On toki, mutta kuvaan mahtuu myös paljon rakennettuja alueita.


Klazu kirjoitti:Loistava kuva! Näyttää kyllä taas kerran, millainen metsälähiöiden kaupunki Espoo(/pääkaupunkiseutu) on. :)


Tämän kommentin johdosta päätin tehdä hieman vertailua muiden Euroopan kaupunkien kanssa. Satelliittikuvien perusteella monissa kaupungeissa on yllättävänkin paljon metsiä. Jopa Berliinin ympärillä näytti olevan melkein enemmän metsää kuin Helsingissä. Erityisen hämmästynyt olin siitä, että alle 10 kilometrin päässä Berliinin keskustasta alkavat valtavat viljelyspellot.


Klazu kirjoitti:Kovin urbaaniahan tuo ei ole, mutta mitä sitten.


Samaa voisi varmaan sanoa myös pelloista? Onkohan missään sellaisia ilmakuvia Berliinistä, joissa näkyisi nuo suuret pellot ja kaupunki taustalla.. voisi näyttää melkoisen erikoiselta ja hienolta. Löysin esikaupunkialueelta vain tällaisen kuvan (jossa peltoja ei juurikaan näy ja keskusta on kuvan takana):

http://farm4.static.flickr.com/3241/282 ... 4d73_b.jpg

Tämä kuva on noin 5 kilometriä Berliinin keskustasta. Kyllä tuollakin noita puita tosiaan riittää.

Iggy.P kirjoitti:Klazun pitäisi ihan hyvin tietää että jos Keski-Euroopan pientalovaltaisissa kaupungeissa puusto olisi korkeaa mäntyä, näyttäisi maisema juuri samalta.

Klazu kirjoitti:@Iggy: Mitäpä asialla jossittelemaan, kun näin ei ole.


Erikoinen kommentti. Eikö tuo osoita aikaisemman argumenttisi olevan melko huteralla pohjalla? Metsän määrä kun tuskin riippuu puiden korkeudesta.
tekijänä Jussi
#26858
JR kirjoitti:
Klazu kirjoitti:Loistava kuva! Näyttää kyllä taas kerran, millainen metsälähiöiden kaupunki Espoo(/pääkaupunkiseutu) on. :)


Tämän kommentin johdosta päätin tehdä hieman vertailua muiden Euroopan kaupunkien kanssa. Satelliittikuvien perusteella monissa kaupungeissa on yllättävänkin paljon metsiä. Jopa Berliinin ympärillä näytti olevan melkein enemmän metsää kuin Helsingissä. Erityisen hämmästynyt olin siitä, että alle 10 kilometrin päässä Berliinin keskustasta alkavat valtavat viljelyspellot.


Jeh, urbaaniudessa ja keskieurooppalaisessa kaupunkirakenteessa on aika pitkälle kyse juurikin siitä että on kaupunki ja maaseutu ja niillä on selkeä raja. Siellä missä umpikorttelit ja keskustakadut ja muu urbaani ympäristö loppuu alkaa maaseutu. Ennen nämä saatettiin erottaa vielä muurillakin. Tämä toteutuu esim. Saksassa hyvin pienissäkin kaupungeissa siten että 98% asukkaista on ytimessä ja 2% siellä orbittien varressa.

Suomessa valitun mallin meininki on sitä että tiheän keskustan alue on suhteettoman pieni ja siellä asuu selkeä vähemmistö alueen (ts. kaupungin) asukkaista - sen ympärillä alkaa sattumanvaraiset joutomaat, omakotitaloalueet, metsäkaistaleita halkovat autotiet, automarketit, lähiöt, paikalliskeskukset jne. Tällaisesta rakenteesta saa valokuvistakin usein sellaisen kuvan ettei kyseessä ole kovin urbaani ympäristö vaan ryteikkö jossa on kerrostaloja ja parkkipaikkoja - vastaavan kokoinen Saksalainen kaupunki näyttää aivan eri tavalla kaupungilta, vaikkei tietenkään välttämättä sitä funktionaalisesti olisikaan.
tekijänä Väinö
#26867
Oma kantani kaupungin kasvattamiseen on taas, että nykyisen keskustan tuntumaan rakennettaisiin tornitaloja ja muuta korkeaa rakennuskantaa, mieluiten ruutukaavaan, jotta asuntojen korkeat hinnat tulisivat alas. Nyky-Suomen kaupungit kun ovat turhan matalia. Silloin ei tarvittaisi uusia joukkoliikenneinvestointeja. Valitettavasti liian moni suomalainen haluaa asua lähiöissä... :smt013
tekijänä kaitsu85
#27187
Turun kaupungin kasvuun liittyen sen verran, että eilisessä (5.10.09) valtuustonkokouksessa on käsittääkseni päätetty ottaa tavoitteeksi Turkuun 1500:n asukkaan vuotuinen väestönkasvu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Turkuun rakennetaan joka vuosi yhden Jyrkkälän kokoisen lähiön verran asuntoja. En kuitenkaan usko, että näin tulee tapahtumaan. Tästä osoituksena on se, että Turkuun on viime vuosina rakennettu ja kaavoitettu lähes yksinomaan tehottomia ja pieniä pientaloalueita. Poikkeuksena toki on Nummenrannan ja Verkahovin kerrostaloalueet. Mutta mahtaakohan näilläkään asuinalueilla asua edes 1500:aa ihmistä??

Viime vuosina Turun väestönkasvu on ollut erittäin matalalla tasolla: keskimäärin kolmisensataa ihmistä plussaa/vuosi. Viimeksi Turun vuotuinen väestönkasvu on ylittänyt 1500:n vuonna 1998 (2159 ihmistä). Muissa Suomen suurissa kaupungeissa väestönkasvu on ollut viime vuosina vähintään 1000 henkilöä / vuosi.

Ensiarvoisen tärkeää on kaavoittaa ja rakennuttaa laajoja kerrostaloalueita, sillä ilman laajoja kerrostaloalueita väestömäärän kasvattaminen on hankalaa Turun kokoisessa kaupungissa. Pientalojakin toki voidaan kaavoittaa, mutta se on tehtävä järkevästi eikä "haulikkoa" käyttämällä.

Skanssin, Hirvensalo-Kakskerran, Iso-Heikkilän (entinen "p*skalaitoksen alue") sekä Kupittaan asuinalueita ja väestönkasvua odotellessa...
tekijänä bitterfly
#27189
^ En ymmärrä mihin Turun päättäjät väestönkasvuennusteensa edes perustaa? Totuushan on että seudulle muuttaa pääasiassa maahanmuuttajia ja heidän muuttonsa pitää Turun väestömäärän entisellään, kun turkulaiset muuttavat kehyskuntaan. Tilanne on jo pitkään ollut +-0! Ilmeisesti Turku aikoo kaavoittaa yhä enemmän pientaloja ja tehotonta rakennuskantaa, koska se luulee voivansa pitää ulosmuuttavat turkulaiset jatkossa sisällään.
Avatar
tekijänä Kantti
#27191
Hirvensaloon kaavoitetaan omakotitaloja, koska halutaan saada hyvätuloisia asukkaita, hyvätuloiset haluavat asua sellaisessa ja kaupunki tarvitsee hyvätuloisia verotulojensa lisäämiseksi. Mieluummin omakotitalossa Turussa kuin Turun ympäristössä, näin se minusta olisi nähtävä. Oikeanlaisia haluttavia tontteja tulisi olla Turussa tarjolla jotta tämä sektori kansalaisia tuntisi kiinnostusta asua juuri täällä eikä Kaarinassa tai Raisiossa tai Naantalissa, tai jossakin muussa naapuripitäjässä. Väestöennuste pitäisi saada näyttämään erilaiselta kuin nyt, luulen ettei se kuitenkaan kovin nopeasti toteudu, kyse on myös koulutetun väestön työpaikoista.
tekijänä bitterfly
#27193
Tuossa pitää ottaa huomioon sellainen seikka, että jokainen pientaloa-alue rakennetaan yleensä neitseelliselle maaperälle, jonne infran vetäminen maksaa melkoisesti enemmän kuin rakentaa puolivalmiille alueelle, jonka lisäksi siitä saadaan minimaalinen hyöty suhteessa väestömäärään. Ja jos laskee, että Turku ei ole kasvanut pitkään aikaa muuta kuin maahanmuutolla huolimatta siitä, että pientaloalueiden infraa ollaan kyllä vedetty melkoisesti, on hyvin vaikea nähdä asiaa kovinkaan tuottoisana.

Jos jokainen omakotitalo tarkoittaisi plussapistettä taloudelle, tulisi Turun voida todella hyvin, sillä omakotitaloja on todella paljon. Paras asukas on mielestäni jossain etelärannassa tai judendlinnassa asuva varakas kaupunkialainen, jonka sisäänmuutto ei ole paljoa maksanut ja jonka kulutuskäyttäytymiseen kuuluu ravintoloissa illastaminen yms. kaupunkiajanvietteiden hyödyntäminen. Voisi miettiä myös kuinka monta trampoliinin tai ruohonleikkurin ostoa pitää tapahtua, jotta sillä kuitataan kallis asuttamismuoto. ;)
tekijänä ÄmJii
#27194
Mitenkäs ne kermankuorintakunnat sitten on voineet menestyä? Ei niissä muuta ooka, ku omakotitaloja. Kyllä se vaa nii on, et ne hyvätuloset haluu asuu omakotitaloissa perheineen ja koirineen. Jos Turun omakotialueet ois kaavoitettu tehokkaasti, ni sit ne (hyvätuloiset) ois hankkinu sen tontin naapurikunnasta. Turku ois saanu lisää tehokkaasti kaavoitetuja kerrostaloalueita maahanmuuttajille ja muille alemmille sosiaaliluokille, joilla ei oo vara asuu omakotitalossa.

Itsesiassa mä luulen, et sit ku oon rikas, ni muutan iteki jonkun hyvän arkkitehdin mulle suunnittelemaan suurehkoon omakotitaloon meren rannalle. Lämmittelen välillä saunaa tai otan aurinkoo ja grillailen pihamaalla. Ei tartte paksuja betonivälipohjia tai erikoiseristettyjä viemäriputkia... ;)

Toki toivon tiivistä kaavoitusta, mut jos ei siinä ei huomioida ihmisten haluja ja tarpeita, ni ei voi käydä hyvin. 1) Jokainen kunta tarttee hyvätulosia veronmaksajia, 2) ne haluu asuu omakotitalossa. Kannattaa vetää siitä johtopäätös ja edetä realiteettien, eikä vaa ihanteiden mukaan.
tekijänä Jussi
#27195
Tiedä häntä haluaako "kaikki" asua kehyskunnissa tai kermankuorintakunnissa tai muutenvaan jossain metsässä, jotkut varmaan haluavat. Itse ainakin haluan asua kaupungin keskustassa sellaisessa paikassa josta on hyvät näköalat ikkunasta, riittävästi kauppoja, baareja ja ravintoloita kävelymatkan päässä jos tekee mieli jossain käydä. Senverran ihmisiä ympäristössä että löytyy ihmisiä jotka jakavat samat kiinnostuksen kohteet ja joiden kanssa voi viettää aikaa - työpaikkakin on hyvä olla mahdollisimman lähellä ja pääsääntöisesti kaikki (minulle) mielenkiintoiset työpaikat sijaitsevat kaupunkien ydinkeskustoissa.

Ko. aiheesta (kaupunki vs. oma rauha) on debattia käyty luultavasti niin kauan kuin kaupunkeja on ollut olemassa. Vähintäänkin antiikista asti. Ihmiset päättäköön itse omalta kohdaltaan (tietenkin) mutta kaavoituksesta, kaupunkisuunnittelusta, liikennejärjestelmistä ja yleisemmin yhdyskuntien rakentamisesta vastuussa olevat tahot voisivat mielestäni hiukan tulevaisuudessa miettiä millaisia kustannuksia, liikkumistarpeita, yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia heidän suunnittelemansa kaupunkimallit pitävät sisällään. Nurmijärvi-ilmiön jatkuminen ei varmaan ole eduksi kumpaakaan asumismuotoa toivovalle..
tekijänä bitterfly
#27196
Kyllä omakotitaloasujien haalimisella varmaan plussalle pääsee lyhyellä tähtäimellä ja kermankuorijakunnilta puuttuu monia keskuksen rasitteita. Yksinkertaistaen, kehykunnat voivat keskittää omakotitalotehtailuun kaiken panoksensa, koska niiden pääasiallinen toimeentulo tulee asumisesta, kun taas keskuskaupungilla on monia seudullisia velvotteita.

Mutta sitten pitemällä tähtäimellä saadaan se auttamattoman heikkorakenteinen kaupunki, jossa palvelut on kaukana ja ruuhkat hirvittävät. Tämä omakotitaloasumiseen painottunut kasvaminen on sellainen yhtälö, että sen negatiivinen käyrä kasvaa aina ajan myötä positiivisen ohi. Jos halutaan omakotitaloja, pitää aina jossain tietyssä suhteessa saada mukaan myös tehokasta kaupunkirakennetta ja sekoitella näitä siten, että palvelut kestävät alueen elinkaaren.

Mielestäni Turun, jossa on jo kaupunkirakenne-ongelma tulisi harrastaa pelkästään täydennysrakentamista ja jos omakotitaloja on pakko rakentaa tulisi tontteja sijoitella niille alueille, jossa jo on ennestään taloja. Kehyskuntien kanssa on turha lähteä kilpasille, koska ajanmyötä nekin pelaavat itsensä ulos.
tekijänä kaitsu85
#27209
Bitterfly totesi hyvin, että infran vetäminen tulee kalliiksi neitseelliselle maaperälle. Kannatan myös vahvasti sitä vaihtoehtoa, että nykyisiä asuinalueita kehitetään ja täydennysrakennetaan tehokkaasti. Esimerkiksi Uittamolle rakennetaan tietääkseni lähivuosina kaksi yhdeksänkerroksista asuinkerrostaloa. Lisäksi Runosmäkeen kohonnee lähivuosina muutama uusi asuinkerrostalo. Nykyisissä Turun lähiöissä on kyllä vielä kosolti kasvunvaraa.

Turun on lähivuosina ihan oikeasti mietittävä, että haluaako se olla suomalainen urbaani suurkaupunki (kuten Helsinki ja Tampere) vai yksityisautoihin ja pendelöintiin hukkuva omakotitaloalue. Toivon kädet ristissä, että Turku haluaa olla suomalainen urbaani suurkaupunki. Turun seudun kuntarakenneongelman ratkaisu on ilman muuta Suur-Turku. Mutta niin kauan kun Suur-Turkua ei ole, niin kauan Turun on lähes mahdotonta kasvaa 1500 henkilöä / vuosi.
Avatar
tekijänä zeizei
#27226
bitterfly kirjoitti:Lipposen Paavo Turkkarissa ottaa kantaa Helsingin metropolialueen kaupunkirakenteeseen.

http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/79808.html

Hyvää tekstiä Paavolta. Hajarakentaminen on kyllä sellainen piru että.. Ei siinä mitään jos näkee kymmenien kilometrien matkat ja auton hankkimisen itsestäänselvyydeksi, mutta kun se ei ihan tervettä ole. Tulee järkyttävän kalliiksi yhteiskunnalle sekä ympäristölle. Ja kun rikkaat muuttavat kauas omakotitaloihin ja köyhät jäävät asumaan lähiöihin, kiihtyy noidankehä entisestään. Ja mitä tekee kunnat? Tukevat vaan tätä.

On sitten jatkossa mukava kilpailla näin kalliilla yhteiskuntarakenteella maailmassa.