Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.

Kaupunkien kasvutyyli. Mistä pidät?

Kortteleiden mukana kasvavasta yhtenäisestä kaupungista
93
95%
Hajanaisesti uusien lähiöiden pykääminen >50km lähimmästä asutuksesta?
5
5%
tekijänä kaitsu85
#27228
Joo, oli kyllä täyttä asiaa tuo Lipposen kirjoitus. 60:n kunnan malliin siirtyminen saa minulta kyllä täyden tuen (kunhan yksi niistä kunnista on Suur-Turku). Jos ja kun nykyinen trendi Suomessa jatkuu, niin ongelmat räjähtävät käsiin totaalisesti ennemmin tai myöhemmin. Pienen kaupungistumisvaiheen (60-90-luku) jälkeen on nähtävissä, että kaupungistuminen on hidastumassa ja haja-asutus lisääntymässä. Keskuskaupungit taantuvat ja ympäristökunnat kasvavat epäekologisiksi pientalovyöhykkeiksi.

Olen tosiaan joskus miettinyt, että osasyy Suomen kalliiseen yleiseen hintatasoon saattaa olla esimerkiksi ns. "haulikkokaavoitus" ja liian matalat kerrostalot kaupunkien keskustoissa. Suomen suurissa kaupungeissa urbaani kaupunkihenki on varsin ohutta, Helsinkiä ja Tamperetta lukuun ottamatta. Turussa on n. kilometrin päässä ydinkeskustasta pientaloalue (ns. rintamamiestalot), mikä ei ole urbaanin ja tehokkaan kaupunkikulttuurikehityksen kannalta millään lailla järkevää.
tekijänä ÄmJii
#27229
Mielenkiintoista. Haja-asutus ei liene vain kaavoittajien järjen juoksun tulosta. Mä uskon, että kysymys on ennen kaikkea siitä, että suomalaiset haluu asuu haja-alueella eikä tiiviimmillä alueilla. Näen tähän ainaki pari syytä: myöhäinen ja nopea kaupungistuminen, eli maalta kaupunkeihin muuttaneet ei vaan oo tottunu elämään siinä ympäristössä. Toisena syynä näen suomalaisten kaupunkien epäviihtyisyyden. Muutamat keskustat on ihan ok, mut siihen se oikeesti sit jääkin. Kaikki ei luonnollisesti mahdu niihin, kuten Helsingin niemelle. Etenkin nää massamuuton aikaan rakennetut lähiöt on niin hirveitä persläpiä, etten yhtään ihmettele, jos ei nappaa asuu sellasessa. Itse asiassa suurin osa vielä nykyäänkin rakennettavista uusista asuinalueista on samanlaisia sekundahirvityksiä. Mun mielestä ongelma pitäis ratkaista tekemällä niistä uusista alueista niin viihtyisiä, että ihmiset haluaisivat muuttaa niihin haja-alueen sijaan. Kuitenkin kysymys on siitä, missä kukin ihminen viihtyy, joka on suoraan elämänlaatuun ja onnellisuuteen vaikuttava tekijä. Siihen puuttumiselle pitää olla aika korkee kynnys. Eli jos lähiöistä tehdään sellasii betonibunkkerirykelmiä kuolleen ja aution katutilan keskellä, niin mun mielestä kenenkään ei tarvii uhrata omaa onnellisuuttaan pakottamalla itsensä muuttamaan sellaselle alueelle.
tekijänä Jussi
#27230
Noh, sekundahirvityksiä tai ei niin enpä ole vielä niin hirveää kaupunkia nähnyt että mielummin maaseudulla (tai VARSINKAAN omakotitalomatto-lähiössä) asuisin. Tiiviisti rakennetut lähiöt ovat yleensä "melko jees" kuhan ovat tarpeeksi suuria ja joukkoliikenne on hoidettu kunnolla (esim. Leppävaara, Malminkartano, Kannelmäki, Tikkurila, Itäkeskus, Hervanta..) Monia töitä voidaan nykyään tehdä etänä ja jotkut työt luonnostaan täytyy tehdä maaseudulla (esimerkin keksiminen ei liene vaikeaa) - maaseutua siis ehdottomasti tarvitaan, enkä toivo lainkaan maaseudun tyhjenemistä asukkaista, mutta se ei voi muodostua paikaksi jossa ihmiset pääsääntöisesti asuvat ja sieltä sitten yksityisautoillen käyvät 50km päässä kaupungissa töissä ja harrastamassa! Se ei ole hyväksi kaupungeille eikä maaseudulle sellainen rakenne ja sukkulointi.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#27231
Tykkäsin Ämjiin mielipiteestä. Erityisesti siitä että tekemällä alueista riittävän viihtyisiä saataisiin monet ihmiset valitsemaan toisin. Jussin kaltaiset ihmiset kelpuuttavat nykyisenkin kaltaisen ympäristön ennemmin kuin valitsevat itse haja-asutuksen, joten he eivät ole ongelma. Kaupunkimaisia alueita on rakennettava enemmän haja-asutusalueilla asuvien näkökulmasta katsottuna houkutteleviksi, jos heidät aiotaan houkutella lähemmäs kaupunkikeskustoja.

Maaseutuelinkeinot työllistävät nykyään niin vähän ihmisiä että varsinaiset maaseudut ovat jo nyt tyhjentyneet aika päiviä sitten, joten kysymys on lähes koko Suomen kansan sijoittumisesta. Esimerkiksi Ranskassa, joka on perinteinen maaseutuelinkeinojen maa, ruuan tuotanto työllistää enää vain noin 2% väestöstä. En tiedä paljonko luku on Suomessa, mutta tuskin ainakaan enempää.
tekijänä ÄmJii
#27232
Jussi kirjoitti:Noh, sekundahirvityksiä tai ei niin enpä ole vielä niin hirveää kaupunkia nähnyt että mielummin maaseudulla...
Hyvä, noin sen tietysti soisi olevan. Ongelma onkin ne (sadat-(?)) tuhannet ihmsiet, jotka eivät niissä suomalaisissa lähiöissä viihdy, vaan valitsevat mieluummin haja-asutusalueen. Mun mielestä suomalaisten kaupunkien epäviihtyisyyteen suhtaudutaan aivan liian välinpitämättömästi. Siihen tietysti vaikuttaa monet seikat, kuten rakennusten rumuus, huono joukkoliikenne, kevyen liikenteen laiminlyönti ja kivijalkakauppojen puute.
tekijänä bitterfly
#27233
On kyse siitäkin, että jos tällä hetkellä ainut urbaani vaihtoehto omakotilähiölle on kerrostalolähiö, niin ei kai ihme, ettei ihmiset näe kaupunkeja paremmassa valossa. Jos keskustoihin panostettaisiin elinympäristönä, joissa puistot viheriöi, suihkulähteet kuplii ja talot ovat omailmeisiä, niin varmasti kaikki tykkää. Mutta sitä pitää olla tarjolla niin paljon, että hinnat pysyvät inhimillisenä. Tämä on yhtälö, josta rakennuttajat eivät tykkää, koska he haluavat mahdollisimman suuren hyödyn mahdollisimman paskasta työstä. Samahan pätee näihin kauppakeskusprojekteihin, halvalla jättimäinen halli puoli-ilmaiselle tontille, sen sijaan, että se rakennettaisiin kivestä edustustontille keskustaan, jossa parkkipaikatkin täytyy usein kaivaa maanalle.

Ihmisillä on myös vahvat mielikuvat kerrostaloasumisesta, jossa naapurin stereot pauhaavat ja ainaiset kemut pilaavat yöunet. Se toki pitää osittain paikkansakin, mutta kysehän on vain siitä, että kerrostaloasuminen nykymuodossaan kelpaa lähinnä vain nuorille tai vanhuksille. Ja on aika ilmeistä, että nuoret juhlivat ja ovat ajattelemattomampia. Mutta jos asunnot keskustaan rakennettaisiin isommiksi ja saataisiin laajempi ikäryhmä asumaan sinne, niin mahdollisuus, että naapurissa asuu stereoita täysillä luukuttava myöhäisteini on sangen paljon pienempi kuin nykyään.

Keskusta-asumisen houkuttelevuudessa on siis mielestäni seuraavat ongelmat: saatavuus, hinta, koko, ympäristön aliarvostus ja mielikuvat. Toki myös lähiöasumisen tuoman suojan puuttuminen, koska lähiöasuminen lokeroi yhteiskuntaluokkia ja ihmisillä näyttää olevan tarve hakeutua asumaan erilleen muista sosiaaliluokista, keskustassa kun voi ikävästi työtön osua samaan hissiin kattohuoneiston pukumiehen kanssa. Samassa talossa voi asua hippejä, ulkomaalaisia, porvareita, vanhuksia vaikka mitä. Omakotitalon aidan leikkaa nurmikkoa melkein aina suurinpiirtein yhtä paljon tienaava jamppa ja kerrostalolähiön naapuri harvemmin on mikään rahamies.
Avatar
tekijänä JR
#27332
Jussi kirjoitti:Suomessa valitun mallin meininki on sitä että tiheän keskustan alue on suhteettoman pieni ja siellä asuu selkeä vähemmistö alueen (ts. kaupungin) asukkaista - sen ympärillä alkaa sattumanvaraiset joutomaat, omakotitaloalueet, metsäkaistaleita halkovat autotiet, automarketit, lähiöt, paikalliskeskukset jne.
Tämä on kieltämättä jossain määrin mm. pääkaupunkiseudun ongelma. On todella harmillista, että mitään laajempaa suunnittelua tulevaisuuden varalle ei ole koskaan tehty. Esim. Saarisen suunnitelmista toteutettiin vain mitätön osa.
tekijänä Toni
#27689
Tässä Bing Maps palvelua hyödyntämällä tehty kuvavertailu joidenkin suomalaisten kaupunkien kantakaupungeista. Kuvakaappaukset on otettu samalla zoomausasteella (250 m) ja olen rajannut alueet sisältämään keskustan sekä kaupunkimaiset esikaupungit. Jälkimmäisestä voidaan olla monta mieltä; esimerkiksi Helsingin Etelä-Haaga olisi muiden kaupunkien mittapuulla osa tätä vertailua, mutta olen vetänyt mutkat suoriksi jossain kohtaa. Alueiden pitäisi olla tarpeeksi vertailukelpoisia keskenään.

Asukasluku huomoiden, 60 000 asukkaan Vaasa painii isompien sarjassa. Sen kantakaupunki on laaja ja tiivis, kun taas Lappeenrannan kantakaupunki on tästä joukosta kaikkein pienin niin laajuudeltaan, kuin myös keskustan kaupunkimaisuuden osalta. Jotkut voisivat väittää, että suuri osa Joensuun alueesta tulisi leikata pois, sillä puolet kantakaupungista koostuu avoimen kaupunkisuunnittelun ihanteiden mukaisesti rakennetuista 1970-luvun kerrostaloista. Hämeenlinnan oudon muodon selittää kaupungin halkova Tampere-Helsinki moottoritie sekä Vanajavesi. Jyväskylästä puuttuu Lutakko, jonka olisi näin jälkikäteen ajateltuna voinut ottaa mukaan. Keskisuurista kaupungeista Jyväskylän ja Lahden kantakaupungit ovat tiiviimmin rakennettuja.

Kuva


Linkki isoon kuvaan
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#27698
Hyvä idea. Omalla tavallaan hyvin mielenkiintoista tarkastella ja vertailla kaupunkeja näin. Mutta kuten itsekin totesit, niin tuossa joutuu väkisin vetämään rajat sillä tavalla ettei se välttämättä anna tasapuolista kuvaa kaikista kohteista.

Oulun osalta voin lisätä tuohon että kantakaupunkia on Oulussa ollut perinteisesti kyllä enemmänkin kuin kuvassa esitetty alue, mutta kaupallisten toimintojen levitessä peltomarketteihin ja keskustan avokortteleiksi muuttamisen takia tuossakin on ehkä vähän liikaa. Toisaalta eläväinen (ja osittain keskustaa kaupunkimaisempi) Tuiran kaupunginosa puuttuu kuvasta. Jokainen Oulussa käynyt tajuaa kuinka pieni aivan kaupungin ytimessä oleva kaupallinen keskusta tällä hetkellä on.

Oulun asemakaavakartta näytti näin suurta kantakaupunkia 1940:

Kuva

Joen toisella puolella näkyvä Tuira ei tosin toteutunut kuin osittain tuon kaavan mukaan.
tekijänä bitterfly
#27699
Tampereessakin taitaa olla hieman liikaa, jos kantakaupungista puhutaan, no nämä on hieman mielipiteistä riippuvia, että miten alueet pitäisi laskea. Turussa Kupittaan puisto ja osa itäisistä alueista voitaisiin vielä ja lasketaankin usein kantakaupunkiin, ainakin siinä mielessä mitä Tampereen kohdalla on otettu mukaan. No ei se niin tarkkaa.
tekijänä kaitsu85
#27728
Vaasa saa kyllä isot rispektit allekirjoittaneelta. Turun ja Vaasan välinen väestömäärän ero on suunnilleen kolminkertainen, mutta kantakaupungin jalkakäytävillä tämä ero ei ole näin selkeä. Kävin kesällä Vaasassa, ja täytyy kyllä todeta että urbaani kaupunkielämä siellä oli lähestulkoon verrattavissa Turkuun. Tämä on siis minun subjektiivinen näkemykseni.

Mielenkiintoista olisi myös tutkia hieman pienempien kaupunkien kantakaupunkien suuruutta: esimerkiksi tyyliin Kaarina vs. Rauma, Lempäälä vs. Naantali etc.
tekijänä bitterfly
#27730
Turun kantakaupunki ei ole tainnut kasvaa sitten sen jälkeen kun Martin kaupunginosa on rakennettu, joka lempi kaupunginosani Turussa, vaikka onkin 50 - 60 -lukujen tuotantoa. Vaikka kaupunki on niistä ajoista kasvanut keskustan kehitys on ollut surullisen säälittävää, koska asukasmäärä keskustassa on pudonnut ja raitiotiet alas ajattu. Mielestäni yksi pääsyitä Turun nykyiseen alennustilaan on kantakaupungin unohtaminen.
tekijänä albertobroccoli
#27741
...mutta missä on zeizei... eiku HERVANTA!!!???!!!

:smt022

edit: mutta kyllä, ihan hauska ja mielenkiintoinen vertailu, tätä kun hieman vielä kehittäisi/tarkentaisi niin voisi saada aika kivan kollaasin joka antaa paremman käsityksen kuin absoluuttinen väestömäärä. ja se hervanta pitää lisätä tampereen yhteyteen. :D
tekijänä Quu
#27752
Kantakaupungit eivät ylipäätään vaikuta hirveästi sadan vuoden sisällä kasvaneen. Vaasan suuruus selittyy ehkä sillä, että kaupunki oli viime vuosisadan alussa noin 5. suurin kaupunki Suomessa. Ja kun lähiörakentamista ei ollut keksitty, kaupunki levittäytyi selkeästi rajatulle alueelle. Itse asiassa Vaasan rajat kulkevat vieläkin hyvin lähellä keskustaa.

Seuraavaksi tarkastelisin kantakaupunkien väestöntiheyttä. Tai ehkä talolaisittain mielenkiintoisemmin rakennusmassan kerroskorkeutta. Lieneeköhän tällaisia paikkatietoja yleisesti saatavillakaan?